Ero sivun ”Ahdistuneisuushäiriö” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
R23 (keskustelu | muokkaukset) |
|||
Rivi 4:
Neljäsosa väestöstä kärsii jostain ahdistuneisuushäiriöstä jossain elämänsä vaiheessa. Ahdistuneisuushäiriö tulee erottaa normaalista kaikkien elämään kuuluvasta [[Ahdistus|ahdistuksesta]]. Ahdistuneisuushäiriöllä tarkoitetaan pitkäkestoista, tilanteeseen nähden liiallista ja selvästi normaalia elämää haittaavaa ahdistusta.
Ahdistuneisuushäiriöitä kutsutaan myös neuroottisiksi häiriöiksi tai neurooseiksi, vaikkakin termi neuroosi juontaa alun perin aivan muualta kuin ahdistuneisuushäiriöistä (v. 1769 lääkäri [[William Cullen]] kuvasi käsitteellä hermosto-oireita, joita ei voinut selittää fysiologisesti (kreik. "νεῦρον" (hermo) ja ''-osis'' (poikkeavuuus)). [[Psykoanalyysi]] omaksui kuitenkin käsitteen kuvaamaan lieviä mielenterveydenongelmia<ref>{{cite book |author=Russon, John |title=Human Experience: Philosophy, Neurosis, and the Elements of Everyday Life |publisher=State University of New York Press |year=2003 |isbn=0791457540 |authorlink=John Russon}} See also Kirsten Jacobson, (2006), "The Interpersonal Expression of Human Spatiality: A Phenomenological Interpretation of ''Anorexia Nervosa''," ''Chiasmi International'' 8, pp. 157-74.</ref>.
Ahdistushäiriöihin liittyy yleensä "[[autonominen hermosto|autonomisen hermoston oireita]]", joita ovat muun muassa seuraavat:
* [[Hikoilu]]
|