Ero sivun ”Kirjopuikkija” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 15 Wikidatan sivulle d:q925139 siirrettyä kielilinkkiä
p kh
Rivi 21:
 
== Koko ja ulkonäkö ==
Aderinsukeltaja-antiloopin ruumiinpituus on 66–72 senttiä ja [[säkäkorkeus]] 30–32 senttiä. Hännän pituus on 9–12 senttiä<ref name="ark">{{Verkkoviite | Nimeke=Aders’ duiker - ''Cephalophus adersi'' - Information - ARKive | Osoite=http://www.arkive.org/aders-duiker/cephalophus-adersi/info.html | Ajankohta=2010 | Julkaisija=Wildscreen | Luettu=1.5.2010|Kieli={{en}}}}</ref> ja korvien pituus 7–8 senttiä<ref name="ungulate"/>. Eläin painaa 6–12 kiloa.<ref name="ungulate">{{Verkkoviite | Tekijä=Brent Huffman | Nimeke=''Cephalophus adersi'' - Aders's duiker | Osoite=http://www.ultimateungulate.com/Artiodactyla/Cephalophus_adersi.html | Ajankohta=15.9.2008 | Julkaisija=www.ultimateungulate.com | Luettu=1.5.2010|Kieli={{en}}}}</ref> Sukupuolet ovat samannäköiset. Kummallakin sukupuolella on 3–6 senttiä pitkät, taaksepäin sojottovat sarvet, jotka voivat uroksilla olla pidemmät kuin naarailla.<ref name="ark"/><ref name="ungulate"/> Muiden sukeltaja-antilooppien tavoin lajin ruumiinmuoto on sopeutunut tiheässä kasvillisuudessa liikkumiseen. Sen ruumis on pieni ja tanakka, takaraajat suuret, selkä kaareva ja jalat suhteellisen pienet. Lisäksi sillä on levitettävät teräväkärkiset sorkat. Suu on suuri, kuono suippo, ja nenänpää litteä. Silmien edessä ovat viillonmuotoiset naamarauhaset.<ref name="ark"/> Turkki on pehmeä ja silkkinen. Turkki on yleisväriltään kellanruskea, mutta muuttuu niskan kohdalta jonkin verran harmaammaksi. Vatsapuoli on selkäpuolta vaaleampi. Punertavista jaloista erottuvat myös valkoiset laikut, jotka korostuvat heti sorkkien yläpuolella olevilla mustalla ja valkoisella täplällä. Useimpien muiden [[töyhtöantiloopit|töyhtöantilooppien]] tavoin aderinsukeltaja-antiloopin pään päällä on ruskea töyhtö. Aderinsukeltaja-antiloopin erottaa muista lajeista parhaiten takamuksen valkeasta juovasta.<ref name="ungulate"/>
 
== Levinneisyys ja elinympäristö ==
Aderinsukeltaja-antilooppia tavataan vain [[Sansibar]]in pääsaarella [[Unguja]]lla [[Tansania]]ssa ja pienellä alueella [[Kenia]]n rannikolla. Keniassa levinneisyys ulottui aiemmin [[Mombasa]]an asti lähelle [[Somalia]]n rajaa, mutta nykyään se elää vain [[Arabuko-Sokoken metsä]]ssä ja [[Dodorin kansallinen suojelualue|Dodorin kansallisella suojelualueella]]. Doridorin kanta löydettiin vasta vuonna 2004. Tansaniassa laji eli aiemmin ehkä myös [[Fundo]]n ja [[Funzi]]n saarilla, mutta on hävinnyt niiltä. Vuonna 2000 lajia [[siirtoistutus|siirrettiin]] myös [[Chumbe Island]]ille.<ref name="ark"/><ref name="IUCN"/>
 
Aderinsukeltaja-antilooppi luokitellaan [[äärimmäisen uhanalainen laji|äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi]], ja lajin kannat ovat romahtaneet viime vuosikymmeninä laittomien [[Metsänhakkuu|metsänhakkuiden]], [[salametsästys|salametsästyksen]] ja [[maanviljely]]n leviämisen takia. Sansibarissa arvioitiin vuonna 1982 elävän 5&nbsp;000 aderinsukeltaja-antilooppia, mutta vuonna 1999 määräksi saatiin enää 640 yksilöä. Nykyisin niitä tavataan enää vain saaren itä- ja eteläosien metsäsaarakkeillametsäsaarekkeilla, joissa elää ehkä vain alle 300 yksilöä. Arabuko-Sokoken kanta ehkä tätäkin lähempänä häviämistä. Kyseisen metsän kanta on hyvin pieni. Salametsästys on alueella tavallista, ja metsää uhkaavat laittomat hakkuut ja nopeasti kasvavan väestön paine. Laji on [[rauhoitettu laji|rauhoitettu]] molemmissa esiintymismaissa, mutta lakia on valvottu vain heikosti. Osa levinneisyysalueesta on suojeltua. Lajia tavataan muun muassa [[Jozani-Chakwa Bayn kansallispuisto]]ssa ja Kiwengwan metsän luonnonsuojelualueella Sansibarissa sekä [[Arabuko-Sokoken kansallispuisto]]ssa Keniassa. Salametsästystä on myös yritetty rajoittaa.<ref name="ark"/>
 
Sansibarissa aderinsukeltaja-antiloopin elinympäristöä ovat entisten [[koralliriutta|koralliriuttojen]] päällä kasvavat pitkät, häiriöttömät, usein kuivat ja vedettömät rantatiheiköt. Arabuko-Sokoken kannan elinympäristöä ovat ''[[Cynometra]]''-puiden muodostamat tiheiköt ja metsämaat.<ref name="ark"/>
 
== Elintavat ==
Aderinsukeltaja-antiloopit ovat aktiivisimpia päiväsaikaan. Ne voivat jatkaa ruoanhakuaan aamun sarastuksesta iltahämärään. Välissä ne ehtivät myös levätä ja märehtiä ruokaansa. Aderinsukeltaja-antiloopit elävät pareittain ja pitävät hallussaan pientä reviiriä, jonka ne merkitsevät hajurauhastensa eritteillä ja [[lanta]]kasoilla. Aderinsukeltaja-antiloopin on kerrottu olevan arka ja valpas eläin, joka on herkkä äänille. Muiden sukeltaja-antilooppien tavoin se pakenee häirittynä "sukeltamalla" kasvillisuuden kätköön, mistä alaheimo on saanut nimensä. Aderinsukeltaja-antiloopin ravinto koostuu pääasiassa pudonneista [[lehti|lehdistä]], [[kukka|kukista]], [[hedelmä|hedelmistä]], [[silmu]]ista ja siemenistä. Se seuraa usein [[apinat|apinalaumoja]] ja syö niiden ja lintujen pudottomiapudottamia tähteitä. Aderinsukeltaja-antilooppi voi pärjätä pitkiä aikoja ilman vettä.<ref name="ark"/>
 
Lisääntymisestä ei tiedetä käytännössä mitään. Laji saattaa lisääntyä ympäri vuoden. Naaras synnyttää yhden vasan, joka pysyttelee kasvillisuuden kätköissä elämänsä ensimmäiset viikot.<ref name="ark"/>
 
== Lähteet ==