Ero sivun ”Koltansaame” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
sanontaa neutraalimmaksi
Rivi 24:
== Historia ==
 
Koltansaamen puhujamäärä on ollut alkujaankin pieni, ainoastaan muutama tuhat saamelaista. Suomessa koltansaamea puhuttiin neljässä kylässä [[Petsamo]]ssa, jonkajoka Suomi kuitenkin joutui luovuttamaankuului [[jatkosota|jatkosodan]] päättäneen [[Moskovan välirauha]]nsopimuksen mukaan [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]] 1944 [[luovutetut alueet|luovutettuihin alueisiin]]. Petsamosta evakuoidut koltat asutettiin sodan jälkeen suureksi osaksi Inarin [[Sevettijärvi|Sevettijärven]], [[Nellim]]in ja [[Näätämö]]n kyliin. Osa koltista kuitenkin jäi Petsamoon ja edelleenkin siellä asuu pieni kolttayhteisö. Evakoituminen rikkoi kolttien perinteisen kyläasutuksen ja heikensi kielen asemaa sodan jälkeen.<ref name="anhava" />
 
Koltansaame oli hyvin pitkään vain puhuttu kieli. Sen kirjakieltä alettiin kehittää järjestelmällisesti vasta 1970-luvulla ja sen pohjaksi otettiin [[Suonikylä]]n murre, mikä aiheutti hieman närää muiden murteiden puhujien keskuudessa. Syinä myöhäiseen yhtenäisen kirjakielen kehitykseen pidetään historiallisia tekijöitä, erityisesti sitä, että toisen maailmansodan jälkeen Suomeen siirretyt koltat puhuivat erilaisia murteita. Koltansaamea oli kirjoitettu jo vuosikymmeniä aikaisemmin erilaisilla [[ortografia|ortografioilla]], mutta mikään niistä ei vakiintunut yleiseen käyttöön.<ref name="siida">{{Verkkoviite | Tekijä=Sääˊmjieˊllem | Nimeke=Koltansaamen kieli ja ortografia sekä omakielinen kirjallisuus | Ajankohta= | Osoite=http://www.siida.fi/saamjiellem/suomi/kieli.html | Julkaisija=Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus | Luettu=17.2.2007 | Kieli= }}</ref>