Ero sivun ”Kasakat” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p File renamed: File:Wesele Kozackie.jpg → File:Józef Brandt - Wesele kozackie.jpg +author, typo |
p →Historia: lisäys |
||
Rivi 35:
Historialliset maininnat kasakoista ovat ennen 1500-lukua niukkoja. 1400-luvun lähteet esittävät kasakkayhteisön löyhänä itsenäisten sotilaallistyyppisesti järjestäytyneiden yhteisöjen liittoumana, joka oli suurelta osin autonominen paikallisista valtioista (kuten Puolasta, Moskovasta ja Krimin kaanikunnasta). 1500-luvulle tultaessa kasakat alkoivat jakautua kahteen ryhmään: ukrainalaisiin ''Dneprin kasakoihin'', jotka kuuluivat Puola-Liettuan valtiomuodostelmaan ja Moskovan ruhtinaskuntaan kuuluneisiin venäläisiin ''Donin kasakoihin''. Dneprin kasakoiden päämiestä on kutsuttu ''hetmaniksi'', Donin kasakoiden taas ''atamaaniksi''.
Kasakat olivat hyödyllisiä muodostaessaan puskurin Aasian kansoja vastaan ja saivat tämän takia erivapauksia. Vuodesta 1776 heitä palveli myös Venäjän vakinaisessa väessä. Kasakoilla oli aikanaan suuri merkitys uudisasuttajina Venäjän laajentuessa [[Siperia]]an ja [[Itä-Aasia]]an. Kasakat toimivat myös eräänlaisina poliisivoimina Venäjään liitetyillä alueilla, muun muassa Suomessa. Niinpä Etelä-Pohjanmaalla he toteuttivat omalta osaltaan [[pitäjäkuri]]a. Vaikeimmissa [[puukkojunkkari]]pitäjissä jouduttiin toisinaan järjestyksen palauttamiseksi turvautumaan venäläisten kasakkojen apuun
1900-luvulla kasakoilla ei enää ollut käyttöä ja [[lokakuun vallankumous|vallankumouksen]] jälkeen heidän erivapautensa kumottiin. [[Josif Stalin]] vainosi kasakoita ankarasti. Niinpä 20 000 kasakkaa liittyi [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] [[natsi-Saksa|saksalaisten]] puolelle. Tämä tiesi lisää kostotoimia Saksan jouduttua tappiolle.
| |||
