Ero sivun ”Psykoanalyysi” versioiden välillä

Ei muutosta koossa ,  7 vuotta sitten
tiedostumaton -> tiedostamaton
(tiedostumaton -> tiedostamaton)
 
=== Alkuvaiheet Euroopassa ===
Psykoanalyysi alkoi muotoutua, kun [[hysteria|hysteerisiä]] naispotilaita tutkinut [[Josef Breuer]] kertoi Freudille, kuinka menneisyyden [[trauma|traumoista]] kertominen oli helpottanut hysteerisiä oireita. Aluksi Freud oli yrittänyt hoitaa potilaitaan hypnoosin avulla, mutta pettyi hoidon tuloksiin oireiden palatessa aina takaisin. Freud sovelsi Breuerin hoitotyötä omaan persoonnallisuusteoriaansa, ja näin sai psykoanalyysi alkunsa. Psykoanalyysi syntyi terapiatyön ja käytännön hoitokokemuksen pohjalta, ja tällä seikalla on ollut sen kehittymiselle suuri merkitys. Freud kuvasi tiedostumattomientiedostamattomien prosessien vaikutusta ihmisen toimintaan. Ennen Freudia koko "tiedostumatontiedostamaton" (saks. ''das Unbewusste'') ja psyyken tiedostumattomientiedostamattomien osien ja prosessien käsittely ja tutkiminen olivat jääneet vähälle, ja ne käsitettiin lähinnä muistivarastoksi, josta [[muisto]]t ja [[tunne|tunteet]] vain satunnaisesti pompahtelivat esiin.
 
Varsinaisen psykoanalyysin ohella psykoanalyyttisen teorian ja kokemuksen tietoja hyödynnetään myös psykoterapiassa, jolloin voidaan puhua joko psykoanalyyttisesta tai psykodynaamisesta terapiasta. Termien erot ovat lähinnä vivahteissa. Psykoanalyysi on [[dynaaminen]] näkemys persoonallisuudesta. Sillä tarkoitetaan, että ihmisen mielessä vaikuttavat erilaiset voimat, kuten vietit ja halut, joiden voimasuhteet ovat koko ajan muuttuvia eli dynaamisia. Psykoanalyyttisen persoonallisuusteorian rinnalle syntyi monia hoitomuotoja, jotka kaikki pohjaavat yhteen perusideaan: siihen että käsittelemättömät menneisyyden traumat (vuorovaikutuksen häiriöt) ovat jääneet tai muuttuneet jostakin tärkeästä syystä [[tiedostumaton|tiedostumattomiksitiedostamattomiksi]]. TiedostumattominaTiedostamattomina ne aiheuttavat oireita, joita voidaan kutsua myös mielen häiriöiksi.
 
Psykoanalyyttisen menetelmän tärkeimmiksi keinoiksi tulivat muun muassa [[vapaa assosiaatio]] ja [[unien tulkinta]], joita käyttämällä muistoja pyrittiin palauttamaan tietoisuuteen ja siten helpottamaan oireita. On kuitenkin ilmennyt, että pelkkä tietoisuuteen palauttaminen ei riitä, vaan tärkeintä on tietoisuuteen tulleiden tunteiden ja ajatusten työstäminen (saks. ''Durcharbeiten'') psykoanalyytikon kanssa. Psykoanalyysin kehittyessä on havaittu, että sen onnistumiseksi näiden keinojen lisäksi psykoanalyytikon on tarjoattava analysoitavalle myös empatiaa ja ymmärtämystä. Samoja keinoja hyödynnetään nykyisin myös psykoanalyysista kehittyneissä psykoterapioissa.
 
Psykoanalyysi ei syntynyt yhtenä valmiina teoriana, vaan Freud jatkoi sen kehittämistä ja täydentämistä elämänsä loppuun asti. Tämän jälkeen hänen tyttärensä [[Anna Freud]] ja monet muut [[psykologi]]t jatkoivat teorian kehittelyä eri suuntiin. Psykoanalyysin syntyessä vallitsevin [[psykologia]]n oppisuunta oli [[behaviorismi]], jonka mukaan ihminen on ulkoapäin ohjattavissa ja konemainen. Psykoanalyysi on suurelta osin behaviorismin vastakohta, sillä siinä ihminen on sisältäpäin ohjautuva ja tiedostumattomientiedostamattomien prosessien merkitys on suuri.
 
=== Psykoanalyysin vaiheet Suomessa ===
 
==Psyyken rakenteet==
Freud jakoi mielen kolmeen kerrokseen: [[mielen tiedostumaton kerros|tiedostumattomaantiedostamattomaan]], [[mielen esitietoinen kerros|esitietoiseen]] ja [[mielen tietoinen kerros|tietoiseen]]. Niistä tärkein on tiedostumatontiedostamaton, sillä sinne varastoituvat vietit ja halut. TiedostumattomanTiedostamattoman vastakohtana on mielen tietoinen osa, joka käsittää kaiken sen, mistä ihminen on tietyllä hetkellä tietoinen. Niiden välissä on esitietoinen, johon varastoituvat muistikuvat ja tunteet, jotka tarvittaessa voi palauttaa tietoisuuteen. Tietoisuuden tasoja tarkentamaan Freud kehitti myös psyyken rakenneosat: [[Viettipohja|viettipohjan]], [[superego|yliminän]] ja [[ego|minän]].
 
===Se eli viettipohja (lat. ''id'', saks. ''das Es'')===
 
== Psykoanalyyttinen psykoterapia ==
Psykoanalyyttisessa psykoterapiassa keskeistä on tiedostumattomientiedostamattomien psyykkisten prosessien paljastaminen. Psykoanalyyttinen terapia pyrkii lisäämään potilaan itsetuntemusta ja auttaa häntä rakentamaan persoonallisuuttaan uudelleen.
 
Psykoanalyysi on leimallisesti '''yksilöpsykologiaa''', '''kehityspsykologiaa''' ja '''dynaamista psykologiaa''': psykoanalyysi tarkastelee persoonallisuuden kehittymistä, ja mielen rakenteeseen sisältyy itsenäisiä voimia, jotka vaikuttavat toisiinsa. Psykoanalyysissa oletetaan, että [[neuroosi]]t johtuvat torjutuista traumaattisista lapsuudenkokemuksista. Hoidossa pyritään saattamaan potilaan torjumat kokemukset tietoisiksi, jotta hän pystyy ratkaisemaan ne ja saattamaan ne tietoiseen hallintaan ja oppii elämään niiden kanssa. Synnynnäisiin [[neurologinen poikkeavuus|neurologisiin häiriöihin]] psykoanalyysilla ei sen sijaan pyritäkään vaikuttamaan, koska hoidon vaikutukset perustuvat siihen, että potilas ja psykoanalyytikko voivat liittoutua ja yhdessä tutkia sellaista psyyken osaa, joka on torjuttu tietoisuudesta varhaisten vuorovaikutushäiriöiden takia. Freud ei pitänyt mahdollisena hoitaa psykoanalyyttisesti [[psykoosi|psykoottisia]] ihmisiä, koska hän oletti heidän olevan kyvyttömiä muodostamaan analyytikkoonsa transferenssisuhdetta. Myöhemmin on psykoanalyysia käytetty myös psykoottisten potilaiden hoidossa.