Ero sivun ”Välirauha” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Ulkopolitiikka Saksan kanssa: Venäjä --> Neuvostoliito |
|||
Rivi 65:
Suomessa oltiin pettyneitä Saksan toimintaan talvisodan aikana. Pian balttian maiden jouduttua pakkoliitoksin osaksi Neuvostoliitoa, tästä kehityksestä huolestunut Suomi aloitti tunnustelut Saksan suuntaan tunnustamalla Slovakian, vaikka valtio oli Saksan sateliitti. Suomen Saksan suurlähettiläs [[T. M. Kivimäki|Kivimäki]] kävi erikseen kyselemässä Saksan vastausta ulkoministeriöstä, mitä tehdä Neuvostoliiton mahdollisesti uusien vaatimuksien kanssa, niin mitään neuvoa eikä puuttumista asiaan ei tapahtunut.<ref name="Upton s.135-139" />
{{sitaatti2|right|Niin kuin asiat nyt ovat, ei Suomi voi välttää sitä, sen on kaikin tavoin pyrittävä ystävällisiin suhteisiin
Aluksi tavoitteena oli aseiden ostaminen. [[Karl Schnurre]] saapui Suomeen 5. toukokuuta tunnustelemaan suomalaisten poliittisia mielialoja. Tällöin Ryti tiedusteli mahdollisuutta hankkia aseita Saksasta. Schnurre oli ehdotukselle myötämielinen, mutta Hitler torjui hankkeen. Poliittisista syistä Suomelle ei toistaiseksi voitaisi myydä aseita. Samoihin aikoihin Saksan politiikassa tapahtui muutos, kun Ranskan ja Norjan sotaretkien menestyksen jälkeen oli mahdollista nostaa idänsuunnitelmat uudelleen esiin. Saksalaiset vihjasivat suomalaisille ensi kerran Berliinissä käydyissä kauppaneuvotteluissa, että Saksan todellinen vihollinen oli Neuvostoliitto. Tämän saattoi havaita myös solmitusta kauppasopimuksesta, joka oli hyvin edullinen Suomelle.<ref name=SHP/>
| |||