|
Uhrien kengät oli myös aseteltu siististi riviin kuten Inkoossa. Ruumiinavauksessa uhrien päästä löytyi ruhjeita. Veressä oli [[etanoli|alkoholia]]. Toiselle tytölle oli tehty [[raiskaus|seksuaalista väkivaltaa]]. Kuolinsyy oli [[häkämyrkytys]].<ref name="murhakirja" />
== Etsintäkuulutus ja pidätys ==
[[Keskusrikospoliisi]] yhdisti tapausten tutkinnat, sillä tyttöjen surmat olivat hyvin samanlaisia, ja myös tapauksen ajankohdat olivat melko lähellä toisiaan. Kaikki tytöt olivat liftanneet, ja heidän tavaroitaan oli löydetty pitkin [[Etelä-Suomen lääni|Etelä-Suomea]]. KRP teki ensimmäistä kertaa historiassaan uhreista julisteet, joita levitettiin ympäri Etelä-Suomea [[huoltoasema|huoltoasemille]] ja tanssipaikoille. Yhdessä Vanhan lentokenttätien ojasta löytyneessä valokuvassa oli [[Degerby]]n vankilatyöleirissä asuneelle miehelle kuuluneet sormenjäljet. Hänet etsintäkuulutettiin. Myös hänen autostaan vuosimallin [[1967]] [[Dodge Dart]], rekisterinumero BNL-99, tehtiin rikosilmoitus. Auto oli henkilövihjeiden mukaan nähty useita kertoja.
Poliisi löysi auton [[26. syyskuuta]] ja pidätti omistajan, 41-vuotiaan [[hyvinkää]]läisen '''Ensio Kalevi Koivusen''' (23. kesäkuuta 1930, [[Impilahti]]<ref name="Alibi3">Alibi 6/1980, s. 10</ref> – 27. toukokuuta 2003). Hän oli pidätyshetkellä [[Hanko|Hangossa]] olevassa saaressa. Auto takavarikoitiin, ja myös hänen kotiinsa tehtiin tutkinta, jossa löytyi kaksi laitonta pistoolia, naisen vyö ja kamera.
== Koivusen kuulustelut ==
Kuulustelut olivat raskaita, koska Koivunen muutti kertomusta päivittäin. Hän kiisti tappaneensa tytöt tai edes tavanneensa heitä. Hän oli kuitenkin kuljettanut sinä kesänä neljää liftarityttöä mutta kiisti, että ne ovat samat tytöt. Eräässä kuulustelussa Koivunen myönsi tavanneensa Metsänikulan. Hän kertoi tavanneensa Hyvinkään [[Myllylampi|Myllylammen]] rannalla itkuisen tytön, joka oli vaikuttanut oudolta, ehkä huumattu. Hän oli ottanut Metsänikulan autoonsa ja vienyt tämän kahville. Koivusen mukaan Metsänikula kertoi yksityisiä asioita muun muassa opiskelustaan, ystävistään ja elämästään. Koivunen pani merkille, että Metsänikula käytti paljon lääkkeitä, tytön mukaan hermolääkkeitä. Kun Metsänikula ja Koivunen olivat jatkaneet matkaa, alkoi Metsänikulan rintaa puristaa. Koivunen oli pelästynyt, pysäyttänyt auton metsätielle ja poistunut autosta. Palattuaan hän oli huomannut, että tyttö makasi auton takapenkillä. Todettuaan tämän kuolleeksi Koivunen oli käynnistänyt moottorin ja ajellut vähän aikaa, kunnes oli piilottanut tytön ruumiin ja kengät siihen inkoolaiseen metsään, mistä sienestäjät sen löysivät.
Laihon ja Raijaksen tapausten kuulustelut alkoivat samalla tavalla kuin Metsänikulan. Aluksi Koivunen kiisti tienneensä tytöistä mitään, mutta muutti kertomusta ja väitti tavanneensa Laihon jo aikaisemmin ja olleensa tytön kanssa suhteessa. Koivusen mukaan Laiho oli soittanut miehelle ja ehdottanut tapaamista. Kun tapaamispaikka oli sovittu, Laiho tuli paikalle ystävänsä Raijaksen kanssa. Tytöt ja Koivunen lähtivät ajelemaan kohti Hyvinkäätä.
He olivat pysähtyneet levähdyspaikalle, jossa seuraan oli liittynyt ennestään tuntematon nuorimies. Jonkin ajan kuluttua he olivat ajaneet hiekkakummulle, jossa olivat nauttineet muovipressun päällä [[Alkoholijuomat|alkoholia]]. Raijakselle oli tullut huono olo, ja hän oli oksennellut. Pimeän tultua Koivunen oli lähtenyt autolleen hakemaan savukkeita. Sen jälkeen hän ei muistanut mitään. Hän muistaa vain seisseensä muovipressun vieressä, jonka päällä makasivat Laiho ja Raijas. Nuorukainen taustalla sanoi hänen tappaneen tytöt.
Kuulustelujen aikana oli kuulusteltu Koivusen vaimoakin, joka kertoi Koivusen liikkeistä. [[15. elokuuta]] vaimo oli ollut kotona, kun Koivunen oli tullut kotiin ja kertonut kyydinneensä kahta tyttöä ja yhtä poikaa ja näyttäneensä heille kaupunkia. Kun Koivunen ja vaimo olivat lukeneet lehdestä kahden tytön katoamisesta, Koivunen totesi tytöt samoiksi, jotka hän oli tavannut.
Laihon ja Raijaksen kohdalla kertomus alkoi heti muuttua. Koivunen kertoi, että kaikki olivat siirtyneet takaisin autoon. Aikaisemmin mainittu nuorimies oli nyt kadonnut kertomuksesta. Tytöt olivat nukahtaneet takapenkille ja Koivunen rattiin. Herättyään mies oli huomannut, että moottori kävi. Koivunen yritti herättää tytöt mutta ei ollut onnistunut.
Pelästyneenä Koivunen ajeli ympäriinsä toivoen, että tytöt heräisivät, mutta totesi sitten tytöt kuolleiksi. Pelästyneenä hän muisti, mitä oli tapahtunut Metsänikulan kanssa kuukautta aikaisemmin. Koivunen pelkäsi joutuvansa vankilaan ja päätti päästä ruumista eroon. Kun poliisi kysyi, mihin tytöt olivat kuolleet, Koivunen kertoi, että heidän nukkuessa joku oli kaivanut auton takakontista letkun ja yhdistänyt sen pakoputken kautta auton sisälle takapenkille. Heräsi kysymys, miksi Koivunen ei kuollut häkään.
Koivunen ei koskaan myöntänyt syyllisyyttä, mutta vaihtoi kertomuksen yksityiskohtia monta kertaa pysymällä kuitenkin useissa kohdin asiassa. Yksityiskohdat muuttuivat aina kun poliisi esitti uuden kysymyksen. Koivusen vaimon kertoman mukaan he olivat pesseet auton oksennuksesta ja kurasta. Vaimolle Koivunen kertoi, että yksi tytöistä oli oksennellut autossa. Kun he kuulivat, että poliisi oli löytänyt sorakuopalta renkaanjälkiä, Koivunen oli vaimonsa mukaan vaihtanut autoon uudet renkaat. Myös miehen outo ja hermostunut käytös askarrutti vaimoa.
Koivusen kuulustelujen aikana oli teknisten tutkimusten tuloksena löydetty Laihon ja Raijasen surmapaikalta Koivuselle kuulunut hius. Metsänikulankin murhapaikalta oli löydetty hius, joka oli kuulunut Koivuselle. Koivusen kotoa löydetty kamera tunnistettiin Metsänikulan kameraksi. Tien pientareelta löydetyistä valokuvista löytyi Koivusen sormenjäljet.<ref name="murhakirja" />
Yleisövihjeitä tuli runsaasti. Yli 500 yleisövihjeestä suurin osa oli turhia, mutta osa oli merkittäviäkin. Esitutkinnan aikana eräs tyttö kertoi poliisille liftanneensa Helsingistä Hyvinkäälle. Auton kuljettaja oli 41-vuotias mieshenkilö. Aluksi kaikki näytti viattomalta, kunnes mies oli päättänyt tehdä omia suunnitelmia, muun muassa esitellä hänelle kaupunkia. Hän oli vienyt tytön muun muassa [[Taaborinvuori|Taaborin vuorelle]]. Mies oli puhunut itsestään ja kertonut elämästään. Kun he olivat päässeet perille, mies ei halunnut päästää tyttöä autosta vaan oli ruvennut uhkaamaan, kun tyttö oli uhannut hypätä ulos liikkuvasta autosta. Tyttö oli päässyt autosta, mutta oli nähnyt miehen kotinsa vieressä tapauksen jälkeen monta kertaa. Kun hänelle näytettiin Koivusen kuvaa, hän tunnisti miehen heti.
== Oikeudenkäynti ==
Koivunen pidätettiin Metsänikulan, Raijaksen ja Laihon murhasta. Hän istui aluksi [[Helsingin vankila|Helsingin lääninvankilassa]] ennen kuin oikeudenkäynti alkoi Hyvinkään [[Kihlakunnanoikeus|kihlakunnanoikeudessa]]. Oikeudenkäynti sai paljon julkisuutta. Koivunen oli aluksi tyytymätön asianajajaansa ja vaihtoi tätä kesken oikeudenkäynnin. Hän pyrki muuttamaan kertomusta oikeudessa. Hän toi myös sinne todistajia, jotka eivät kuitenkaan edistäneet asiaa. Oikeudenkäynti kesti kuusi tuntia lähes joka päivä.
Koivusen rikosrekisteri oli pitkä. Hänet oli tuomittu useista omaisuusrikoksista. Vuosina [[1953]]–[[1968]] mies oli ollut lyhyen aikana vapaana ja kahdeksan kertaa [[Psykiatrinen vankisairaala|vankilamielisairaalassa]]. Liftarisurmien aikoihin hän oli jo vapautunut vankilasta istuttuaan siellä kuusi vuotta. Kaikki rikokset Koivunen oli tehnyt Hyvinkään ja Inkoon seudulla, koska näissä sijaitsi vankilatyöleiri. Hänet määrättiin mielentilatutkimuksiin.
Koivunen todettiin olleen tekojen aikana täydessä ymmärryksessä. Tutkimuksissa hänet todettiin notoriseksi valehtelijaksi eli hän on täydessä ymmärryksessä oleva valehtelija.
[[Hyvinkää]]n [[kihlakunnanoikeus]] katsoi Koivusen syyllistyneen jokaisen kolmen uhrinsa kohdalla [[vapaudenriisto]]on, [[Pahoinpitely|törkeään pahoinpitelyyn]] sekä [[Kuolemantuottamus|törkeään kuolemantuottamukseen]] ja tuomitsi tämän 25 vuodeksi [[kuritushuone]]eseen.
[[Tasavallan presidentti]] [[Mauno Koivisto]] armahti Koivusen syksyllä [[1981]] 10 vuoden kuluttua rikoksesta. Koivunen kuoli 27. toukokuuta 2003.
Liftarisurmat ovat nykyisenä rikostapauksena [[sarjamurha]], joita on Suomessa tehty puolen tusinaa.<ref>Rikostarinoita Suomesta - Liftarimurhat</ref>
| 