Ero sivun ”Diogenes Laertios” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ehdotan lupaavaksi
fix, kh
Rivi 1:
{{lupaava artikkeli -ehdotus}}
 
'''Diogenes Laertios''' ({{k-grc|Διογένης Λαέρτιος}}) ([[200-luku]]) on eräskuuluu merkittävimmistämerkittävimpiin [[antiikki|antiikin]] ajalla eläneistäeläneisiin [[filosofi]]en elämäkertojen kirjoittajistakirjoittajiiin. Hän oli [[antiikin Kreikka|kreikkalainen]], ja nimensä perusteella mahdollisesti kotoisin [[Kilikia]]n Laerteesta, tai [[Rooman valtakunta|roomalaista]] Laertiuksen sukua. Diogeneen omasta elämästä ei tiedetä juuri mitään, mutta häneltä säilynyt teos ''[[Merkittävien filosofien elämät ja opit]]'' on eräs keskeisimmistä lähteistä [[antiikin filosofia|kreikkalaisen filosofian]] historiaanhistorian keskeisimpiä lähteitä.
 
== Elämä ==
 
Diogeneen elämästä ei tiedetä juuri mitään. Hänet on ajoitettu 200-luvulle. Hänen on täytynyt elää [[Sekstos Empeirikos|Sekstos Empeirikoksen]] (n. 200) jälkeen, sillä hän mainitsee tämän, ja ennen [[Stefanos Byzantionlainen|Stefanos Byzantionlaista]] (n. 500), jolta tunnetaan varhaisin lainaus häneltä. Diogenes ei mainitse [[uusplatonismi|uusplatonilaisia]] filosofeja, vaikka hänen pääteoksensa oli osoitettu eräälle [[platonismi]]sta kiinnostuneelle naiselle.<ref>Diogenes Laertios (DL): ''Merkittävien filosofien elämät ja opit'' III.47.</ref> Diogenes eli todennäköisesti vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla, [[Severus Alexander]]in (222&ndash;235222–235) ja tämän seuraajien aikana.
 
Diogeneen nimen täsmällinen muoto on epävarma. Hänen teoksensa antiikin aikaisissa käsikirjoituksissa häneen viitataan nimellä ”Laertios Diogenes”, ja tämä muoto esiintyy edelleen [[Sopatros Apameialainen|Sopatroksella]]<ref>Sopatros, teoksessa Fotios: ''Biblioth.'' 161.</ref> ja ''[[Suda]]ssa''.<ref>''Suda'', ”Tetralogia”.</ref> Nykyaikainen muoto ”Diogenes Laertios” on harvinaisempi ja esiintyy Stefanoksella<ref>Stefanos Byzantionlainen: ''Druidai''.</ref> ja eräässä ''[[Kreikkalainen antologia|Kreikkalaisen antologian]]'' lemmassa.<ref>Lemma ''Anthologia Palatinaan'', VII.95.</ref> Häneen viitataan myös nimellä ”Laertes”<ref>Eustathios: ''Iliaasta'', M. 153.</ref> sekä pelkästään nimellä Diogenes.<ref>Stefanos Byzantionlainen: ''Enetoi''.</ref>
 
Samoin myös nimen ”Laertios” alkuperä on epävarma. Stefanos viittaa häneen eräässä kohdassa ”Diogenes Laerteslaisena”,<ref>Stefanos Byzantionlainen: ''Kholleidai''.</ref> mikä viittaisi siihen, että Diogenes olisi ollut kotoisin jostain Laertes-nimisestä kaupungista, kenties [[Kaaria]]n tai [[Kilikia]]n tuon nimisistä kaupungeista. Toinen ehdotettu selitys, jota on ehdotettu on, että jollain hänen esivanhemmistaan olisi ollut roomalainen Laertiuksen sukuun kuulunut suojelija.<ref>{{SmithDGRBM | Osa=1 | Sivu=1022}}</ref> Tuoreemman teorian mukaan ”Laertios” on lempinimi, jolla hänet on erotettu antiikin muista Diogenes-nimisistä. Nimi olisi peräisin homeerisesta epiteetistä ''Diogenes Laertiade'' (”Zeus-syntyinen Laerteen poika”), jolla ''[[Odysseia]]ssa'' viitataan [[Odysseus|Odysseukseen]].<ref>Homeros: [http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Hom.+Od.+5.203&fromdoc=Perseus%3Atext%3A1999.01.0135 ''Odysseia'' V.203]: ”{{polytoninen|διογενὲς Λαερτιάδη, πολυμήχαν᾽ Ὀδυσσεῦ}}” (''diogenes Laertiadē polymēkhan' Odysseu''); [[Otto Manninen|Otto Mannisen]] suomennoksessa "Laerteen jalo poika, Odysseus, mies monineuvo".</ref><ref name="Long">{{Kirjaviite | Tekijä=Diogenes Laërtius; Long, Herbert S. (toim.) | Luku=Introduction | Sivu=xvi | Vuosi=1972 | Nimeke=Lives of Eminent Philosophers | Selite=Volume 1 | Julkaisija=Loeb Classical Library|Kieli ={{en}}}}}}</ref>
 
Mikäli Diogeneen kotikaupunki ei ole joku Laertes-nimisistä kaupungeista, paikka on tuntematon. Erääseen Diogeneen teoksen kohtaan<ref name="DL IX.109.">DL IX.109.</ref> perustuen on ehdotettu, että hänen kotipaikkansa olisi ollut [[Bithynia]]n [[Nikea|Nikaia]].<ref>''[[Routledge Encyclopedia of Philosophy]], Volume 4'', (1998), s. 86.</ref>
 
== Teokset ==
[[KuvaTiedosto:Laertii Diogenis De Vitis Dogmatis et Apophthegmatis Eorum Qui in Philosophia Claruerunt.jpg|thumb|180px|''[[Merkittävien filosofien elämät ja opit]]'' -teoksen kansilehti vuodelta 1594.]]
 
Diogenes tunnetaan lähes ainoastaan pääteoksestaan ''[[Merkittävien filosofien elämät ja opit]]'' (''Βίοι και γνώμαι των εν φιλοσοφία ευδοκιμησάντων'', ''Bioi kai gnōmai tōn en filosofia eudokimēsantōn''), johon on koottu sekalaista elämäkerta- ja [[doksografia|doksografista]] aineistoa sekä anekdootteja kaikista merkittävistä antiikin ajan kreikkalaisista filosofeista, mukaan lukien mm.muun muassa [[Thales]], [[Sokrates]], [[Platon]], [[Aristoteles]], [[Diogenes Sinopelainen|Diogenes]], [[Zenon Kitionilainen]], [[Pythagoras]] ja [[Epikuros]]. Diogenes ei itse ollut varsinaisesti filosofi, ja hänen teoksensa on kritiikitön ja sisältää paljon suoranaisia legendoja. Silti se on ainoita lähteitä monien kirjassa mainittujen filosofien elämäänelämän ja opetuksiinopetusten ainoita lähteitä. [[Michel de Montaigne]] totesikin toivovansa, että yhden Laertioksen sijasta hänen kaltaisiaan olisi ollut tusina.<ref>Montaigne, ''Essays'' II.10 [http://www.uoregon.edu/~rbear/montaigne/2x.htm "Of Books"] {{en}}.</ref>
 
Diogeneen omasta ajattelusta tiedetään yhtä vähän kuin hänen elämästään. On ehdotettu, että hän olisi ollut [[epikurolaisuus|epikurolainen]] tai [[pyrrhonismi|skeptikko]]. Näkemystä epikurolaisuudesta puoltaa se, että hän puolustaa Epikurosta<ref>DL X.3-123–12.</ref> ja on kuvannut epikurolaisia oppeja laajalti teoksensa kymmenennessä kirjassa, ottaenja ottanut Epikurokselta mukaan kokonaisia teoksia Epikurokselta. Näkemystä skeptisyydestä on tuettu sillä, että Diogenes osoittaa koulukuntien oppien suhteen puolueettomuutta skeptikkojen tyyliin ja on seurannut skeptisistisen koulukunnan historiaa muita kouluja pidemmälle. Eräässä kohdassa hän vaikuttaa jopa viittaavan skeptikoihin ”meidän koulunamme”.<ref name="DL IX.109."/> Toisaalta suurin osa näistä seikoista voidaan selittää sillä, että Diogenes on kopioinut lähteitään suoraan ja kritiikittömästi. NäinOn onsiten mahdotonta sanoa, että hän olisi kannattanut jotainjotakin tiettyä koulua, ja hän vaikuttaa yleensäkin olevan kiinnostuneempi filosofien elämäkertojen yksityiskohdista kuin filosofisista opeista.<ref>Long 1972, s. xvii-xviiixvii–xviii.</ref>
 
Nykytutkimuksessa Diogeneen teoksen antamiin todistuksiin suhtaudutaan usein varovaisesti. Herbert S. Long toteaa, että Diogenes on saavuttanut omia ansioitaan suuremman merkityksen siksi, että monet [[primäärilähde|primäärilähteet]] ja varhaisemmat sekundaarilähteet ovat kadonneet, jolloin Diogeneen teos on päätynyt merkittävimmäksi kreikkalaisen filosofian historian välittäjäksi nykyaikaan.<ref>Long 1972, s. xix.</ref>
Rivi 37:
 
* {{Lehtiviite | Tekijä=Ahonen, Marke | Otsikko=Diogenes Laertios ja filosofit | Julkaisu=Historiallinen aikakauskirja | Vuosikerta=100 | Vuosi=2002 | Numero=4}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Meijer, Jorgen | Nimeke=Diogenes Laertius and his Hellenistic background | Julkaisupaikka=Wiesbaden | Julkaisija=Steiner | Vuosi=1978|Kieli ={{en}}}}}}
* Meijer, Jorgen: ”Diogenes Laertius and the transmission of Greek philosophy”. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Haase, W. & Temporini, H. (toim.) | Nimeke=Aufstieg und Niedergang der römischen Welt | Selite=II 36.5 | Julkaisija=de Gruyter | Julkaisupaikka=Berlin/New York | Vuosi=1992 | Sivu=3556-3662 |Kieli ={{de}}}}
 
== Aiheesta muualla ==