Ero sivun ”Kartanolaisuus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Kuva:Alma Kartanon torppa Huittisissa.jpg|thumb|Right|300px|Alma Kartanon syntymäkoti, Takakartanon torppa Huittisissa.]]
'''Kartanolaisuus''' oli kristillisvaikutteinen [[Lahko (uskonto)|lahko]], joka vaikutti 1920–1950-luvuilla erityisesti Satakunnassa. Päävaikutusalueet olivat [[Huittinen]] ja [[Vampula]], joita pidettiin liikkeen "äitiseurakuntina", mutta tämän lisäksi kartanolaisuutta esiintyi ainakin [[Kangasniemi|Kangasniemellä]], [[Lavia]]ssa, [[Sippola]]ssa ja [[Juupajoki|Juupajoella]]. Liikkeen johtajat olivat [[Alma Kartano|Alma Maria Kartano]] (1885–1953) ja "unissasaarnaaja" [[Tilda Reunanen|Amanda Matilda eli "Tilda" Reunanen]] (1894–1965).<ref name="heino170">Mihin Suomi tänään uskoo, s. 170</ref><ref name="apu">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.apu.fi/ihmiset/article162283-1.html | Nimeke = | Tekijä = Eve Hietamies | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Apu | Ajankohta = 5.2.2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = A-lehdet | Viitattu = 7.11.2010 | Kieli = }}</ref>
 
Kartanolaisuus sai alkunsa kun Alma Kartano ja Tilda Reunanen tapasivat toisensa kansalaissodan aikana.<ref>Kartanolaisuus, s. 6</ref> Liike tuli tunnetuksi ennen muuta lapsisaarnaajistaan. Näitä salaa koulutettuja lapsisaarnaajia oli noin kymmenen. Liikkeeseen kuului parhaimmillaan noin pari sataa jäsentä, mutta sen maan eri puolilla pitämät [[seurat]] kokosivat suuria joukkoja, parhaimmillaan toista tuhatta. Lapsisaarnaajien lisäksi vetonauloja olivat Tilda Reunasen hurmostilassa pitämät saarnat.<ref name="heino171">Mihin Suomi tänään uskoo, s. 171</ref>
Rivi 29:
 
== Raamatun merkitys ==
Kartanolaisuus tunnusti [[Raamattu|Raamatun]] Jumalan sanaksi, mutta käytännössä Jumalan sanaa olivat myös liikkeen johtajien, ennen muuta Tilda Reunasen, saamat [[Profetia|profetiat]]. Niiden kautta Jumalan katsottiin puhuvan nykyajan ihmisille. Raamatusta käytettiin ennen muuta [[Danielin kirja]]a, [[Laulujen laulu]]a ja [[Ilmestyskirja]]a. Lopun aikoja kuvailevien Danielin kirjan ja Ilmestyskirjan katsottiin olevan ajankohtaisia viimeisen tuomion lähestyessä, ja Laulujen laulu taas liittyi seurakunnan itseymmärryksen kannalta tärkeään morsiusmystiikkaan[[morsiusmystiikka]]an. Liikkeen uskontulkinnassa [[Vanha testamentti|Vanhalla testamentilla]] oli keskeinen sija; [[Uusi testamentti]] hylättiin Ilmestyskirjaa lukuun ottamatta liian syvällisenä.
 
Kartanolaisten liikkeeseen kuulumattomille pidetyt saarnat ja raamattutunnit keskittyivät Raamatun kirjaimellisen merkityksen selittämiseen, mutta liikkeen sisällä sovellettu raamatuntulkinta oli huomattavan hengellistävää ja psykologisoivaa. Sen mukaan Raamatun tapahtumat eivät olleet (tai ainakaan niiden ei tarvinnut olla) kirjaimellisesti totta, vaan ne kuvasivat tapahtumia ja kehitystä ihmisen [[Sielu|sielussa]]. Niinpä kertomus [[Jeesus|Jeesuksen]] syntymästä Betlehemissä ei ollut kirjaimellinen (Alma Kartanon mielestä [[Neitsyt Maria|Maria]] olisi ollut liian nuori synnyttämään), vaan se kuvasi Kristuksen joka päivä tapahtuvaa syntymistä uskovan sieluun. Kristuksen sovituskuolema taas kuvasi syntien anteeksiantamusta katumuksen ja parannuksen kautta. Kartanolaisuuden mukaan Jeesus Kristus ei ollut historiallinen henkilö, vaan [[symboli]]. Alma Kartano opetti hengellistä raamatuntulkintaansa myös esittämällä, että raamatullisiin nimiin kätkeytyi syvällinen merkitys, joka avautui vain suomen kielen avulla. Jumalan kansaa kuvaava sana "[[Israel]]" oli muodostettu sanoista "Isältä raadeltu" (Jumalan raatelema eli hengessään nöyrä), "[[Baabel]]" taas merkitsi "Paa peliksi Jumalan työ".<ref>Beckman, s. 95</ref>
Rivi 36:
 
== Kartanolaisten käyttämät siunaukset ==
Puhdistaakseen liikkeen jäsenet sukupuolisista himoista kartanolaisuuden johtajat ottivat käyttöön kyseenalaista kuuluisuutta saaneen seremonian, alttarisiunauksen. Liikkeen käsityksen mukaan uskovan ihmisen ruumis oli Jumalan temppeli, ja ruumiin keskellä olevat [[sukuelimet]] olivat tämän temppelin [[alttari]]. Alttari piti puhdistaa, jotta koko ruumis voisi olla puhdas synnistä ja lihanhimosta. Alttarisiunaus pantiin toimeen yleensä yöaikaan, ja siinä Alma Kartano saattoi siunattavan liikkeen toisen johtajan, Tilda Reunasen, vuoteeseen. Tilda asetti toisen kätensä siunattavan pään päälle ja toisen tämän sukuelimille (naisilla vatsan päälle) ja siunasi tämän, jotta himot kuolisivat ja siunattava olisi puhdas. Samaan aikaan liikkeen muut jäsenet rukoilivat huoneen ulkopuolella kovaan ääneen, jotta siunattavan himot kuolisivat. Liikkeen alkuaikoina siunauksia annettiin kaikille liikkeen jäsenille, myöhemmin vain sisäpiirille. Näissä siunauksissa oli [[Pedofilia|pedofiilisia]] piirteitä, sen vuoksi seremonioista kiellettiin kertomasta lahkon ulkopuolisille.<ref>Beckman, s. 38</ref><ref>Kartanolaisuus, s. 12-13</ref><ref name="apu2">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.apu.fi/artikkeli/lahkon-lapsi | Nimeke = Lahkon lapsi| Tekijä = Eve Hietamies | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Apu | Ajankohta = ?055.022.2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = A-lehdet | Viitattu = 5.12.2010 | Kieli = }}</ref>
 
== Raamatun käännös ja virsikirjat ==
Rivi 73:
==Lasten kohteleminen==
Lapset pyrittiin eristämään omista vanhemmistaan ainakin joksikin aikaa. Alma Kartanon mukaan tämä kasvatti lapsista uskollisia Jumalalle, "sukulihan rakkaus" kun oli hänestä vihollisuutta Jumalaa vastaan. Muutamat lapsista otettiin pois koulusta ja heille järjestettiin opetusta lahkoon kuuluvan opettajan toimesta. Lasten kasvatus liikkeessä oli ankaraa, jopa hyvin julmaa. Lapsia piiskattiin milloin mistäkin syystä, pidettiin nälässä ja heidän sairastuessaan turvauduttiin vain harvoin lääkärin apuun.<ref>Beckman, s. 97, 100</ref><ref name="Kartanolaisuus, s. 19">Kartanolaisuus, s. 19</ref> Ruoskiminen paljastaa salatut rikokset, näin uskoivat kartanolaiset ruoskittuaan tuntikausia pientä Leevi Laitista Vampulassa kesällä 1946, jotta hän tunnustaisi sekaantuneensa eläimeen.<ref>Kartanolaisuus, s. 17-18</ref> Lasten alusvaatteita ommeltiin vyötäisiltä kiinni, jotta voitaisiin estä heitä haureudesta. Toisinaan lapset kävivät käymälässäkin aikuisen ollessa vieressä valvomassa.<ref name="Kartanolaisuus, s. 19"/>
 
Vampulassa Soininkylässä Sorrin talossa kasvatettavina olevia lapsia herätettiin kesken unien yöllä ja laitettiin rukoilemaan, joskus ajettiin ulos pakkaseen, jotta maalliset ja lihalliset halut häviäisivät. Hymyileminen oli kiellettyä, eikä iloinenkaan saanut olla, leikkiminen oli kiellettyä, sitten kun lapsi kulki alakuloisena ja välinpitämättömänä saatettiin syyttää, että lapsi on niin huoruuden sokaisema, ettei voi ja kehtaa kulkea pää pystyssä ja siitä seurasi selkäsauna.<ref>Kartanolaisuus, s. 18-20</ref>
 
=="Jumalan kivet" -tuomio==
Kartanolaisten harjoitettiin rangaistusta nimeltä "Jumalan kivi". Tämä merkitsi, että joko Alma Kartano tai Tilda Reunanen asettui makuulle niskuroivan tai muuten rangaistusta kaipaavan yhteisön jäsenen päälle, samalla kehottaen tätä parannukseen. Näin synnintekijä sai tuta päällään Jumalan vihan painon.
 
Rivi 108 ⟶ 109:
 
==Kirjallisuutta==
*Huovila, Aarre: ''Kartanolaisuus. Pastoraalitutkielma Helsingin tuomiokapitulille'', 1962.
*Beckman, Saara: ''Tiesivätkö he mitä tekivät?'', Omakustanne, 2000, ISBN 91-630-8114-8
*[[Eino Hosia|Hosia, Eino]]: ''Tulipunaiset ratsastajat'', romaani, 1938.
*Toim. H. Ahti: ''Kartanolaisuus. Sadismia ja perverssiä sukupuolielämää Jumalan nimen varjolla'', Lisäpainos [[Lalli (sanomalehti)|Lalli]]-lehden kirjoituksista, 1950.
*[[Hannu Lauerma|Lauerma, Hannu]]: ''Pahuuden anatomia. Pahuus, hulluus, poikkeavuus'', Edita, Helsinki, 2009
*Appelsin, Ulla: ''Lapsuus lahkon vankina. Leevi K. Laitisen tarina'', WSOY, 2010.
*Aro-Heinilä, Irja: ''Martta on'', Romaani, Artbox Irja, 2010.
*Heino, Harri: ''Mihin Suomi tänään uskoo'', WSOY, Helsinki, 1997, ISBN 951-0-27265-5
*Viikki, Raimo: ''Suur-Huittisten historia IV. Pitäjäyhteisö lääkitsee haavansa 1918-1939'', Pieksämäki, 2000, ISBN 952-91-2873-8
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Pursiainen Ilpo| Nimeke = Kartano, Alma (1885—1953)| Vuosi = 2005| Kappale = | Sivu = | Selite = Kansallisbiografia, osa 5| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura| Tunniste = | www =http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/5682/ | www-teksti =Artikkelin verkkoversio | Tiedostomuoto = | Viitattu =5.7.2008-07-05}}
* [http://www.satakunnankansa.fi/teema/kartanolaisuus/ Satakunnan Kansa su 20.11.2005] [https://web.archive.org/web/20070705102737/http://www.satakunnankansa.fi/teema/kartanolaisuus/2601109.shtml Versio Archive.orgissa]
<!-- ^ Linkki poistoon? Ei löydy enää. (404:ta pukkaa) -->
 
==Viitteet==
{{viitteet|sarakkeet}}
 
==Kirjallisuutta==
* Irja Aro-Heinilä: ''Martta on'', romaani, Artbox Irja, 2010 (käsittelee kartanolaisuutta)
 
== Aiheesta muualla ==
Rivi 131 ⟶ 134:
* [http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=100&t=&a=8470 YLE Elävä arkisto: Elämä lahkon vankina]
* Teppo Kulmala: [http://www.ksml.fi/viihde/kirjat/ulla-appelsin-lapsuus-lahkon-vankina-leevi-k-laitisen-tarina/568628 Lapsuus lahkon vankina]. Keskisuomalainen 6.6.2010.
* Martta on - romaani: www.artboxirja.net
* [http://www.apu.fi/ihmiset/article162283-1.html Lahkon lapsi]
 
[[Luokka:Kultit]]