Wikipedia

Ero sivun ”Lars Gabriel von Haartman” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Edeltäjä-seuraaja -malline + titteli korjattu kuvernööriksi
Rivi 23:
 
Vapaaherra '''Lars Gabriel von Haartman''' (''myös suom. Lauri)'', liikanimeltään "Hänen Hirmuisuutensa" (ruotsiksi "Hans Förskräcklighet") ([[23. syyskuuta]] [[1789]] [[Turku]] - [[16. joulukuuta]] [[1859]] [[Merimasku]]) oli suomalainen, syntyjään [[ruotsin kieli|ruotsinkielinen]] talouspoliitikko.
 
Hän oli kreivi [[Kustaa Mauri Armfelt]]in ohella niitä johtavia suomalaispoliitikkoja, jotka kannattivat Suomen tulevaisuuden kehittämistä [[Venäjä|Venäjän keisarikunnan]] osana.
 
==Nuoruusvuodet==
Lars Gabriel von Haartman oli [[Turun akatemia]]n [[lääketiede|lääketieteen]] [[professori]]n ja [[rehtori]]n [[Gabriel Erik von Haartman|Gabriel Haartman]]in poika. Lars matkusti isänsä mukana [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]in 1808 ollessaan 19-vuotias. Isä Gabriel Haartman toimi Pietarissa Turun akatemian edustajana. Isän motiiveina oli saada pojalle jokin korkea virka Pietarista. ▼
 
▲Lars Gabriel von Haartman oli [[Turun akatemia]]n [[lääketiede|lääketieteen]] [[professori]]n ja [[rehtori]]n [[Gabriel Erik von Haartman|Gabriel Haartman]]in poika. Lars matkusti isänsä mukana [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]in 1808 ollessaan 19-vuotias. Isä Gabriel Haartman toimi Pietarissa Turun akatemian edustajana. Isän motiiveina oli saada pojalle jokin korkea virka Pietarista.
Haartman pääsikin nuorella iällä [[Venäjä]]n ulkoasiainministeriön palvelukseen ja jo vuonna 1811 hänestä tuli Suomen asiain komitean virkamies ja Turun akatemian kanslerin sihteeri ja hän jäi edelleen Pietariin.
Lars toimi Pietarissa lähes yhtäjaksoisesti vuoteen 1827 saakka. Hän tottui Venäjällä vallinneeseen virkavaltaiseen ja taantumukselliseen henkeen, joka näkyi hänen toiminnassaan myöhemminkin.
 
==Myöhempi toiminta==
Lars Gabriel von Haartmanin terveydentila vaati ulkomaanmatkaa ja vuosien 1827-1829 aikana hän teki matkan, joka suuntautui [[Ruotsi]]in, [[Tanska]]an, [[Italia]]n pohjoisosiin, [[Alankomaat|Alankomaihin]], [[Belgia]]an, [[Ranska]]an ja [[Englanti]]in. Paitsi, että Lars hoiti matkalla terveyttään, hän myös tutustui talouden toimintaan eri maissa ja uskoi, että taloudellisen kukoistuksen saavuttaminen on mahdollista vain valtion voimakkaalla tuella ja yksityisen yritteliäisyyden kannustamisella.▼
 
Palattuaan [[Suomi|Suomeen]] Lars Haartman kutsuttiin senaatin jäseneksi, mutta jo 1831 hänestä tehtiin [[Turun ja Porin lääni]]n [[kuvernööri]]. Toimiessaan kuvernööri Haartman oli paljolti tekemisissä talouden kanssa ja osallistui muun muassa Venäjän ja Ruotsin kanssa tehtyjen kauppasopimuksien solmimiseen. Haartman valittiin myös neljään otteeseen [[Suomen Talousseura]]n puheenjohtajaksi. Haartmanin toiminnan seurauksena perustettiin [[Mustialan maanviljelysopisto]] vuonna 1840. Opiston tarkoituksena oli opettaa tehokasta karjanhoitoa ja Suomen oloihin soveltuvaa vuoroviljelyä. Mustialan opiston perustamisesta alkoi maanviljelysopetus Suomessa.▼
▲Lars Gabriel von Haartmanin terveydentila vaati ulkomaanmatkaa ja vuosien 1827-1829 aikana hän teki matkan, joka suuntautui [[Ruotsi]]in, [[Tanska]]an, [[Italia]]n pohjoisosiin, [[Alankomaat|Alankomaihin]], [[Belgia]]an, [[Ranska]]an ja [[Englanti]]in.
Paitsi, että Lars hoiti matkalla terveyttään, hän myös tutustui talouden toimintaan eri maissa ja uskoi, että taloudellisen kukoistuksen saavuttaminen on mahdollista vain valtion voimakkaalla tuella ja yksityisen yritteliäisyyden kannustamisella.
 
Vuonna 1840 Haartman palasi [[von Haartmanin senaatti|senaattiin]], jossa hän nousi seuraavana vuonna talousosaston varapuheenjohtajaksi. Hän toimi tehtävässä aina vuoteen 1858 saakka ja tuona aikana hän sai aikaan suuria mullistuksia Suomen talouselämässä. Haartmanin ansiota oli hyvin pitkälti Suomen sekavien rahaolojen järjestäminen. Haartmanin tultua Suomen raha-asioitten hoitajaksi ruotsalaiset setelit poistettiin käytöstä. Ne vaihdettiin [[Tukholma]]ssa hopearahoiksi, jotka taaseen lyötiin Pietarissa [[hopearupla|hopearupliksi]]. Haartmanin toiminnan seurauksena Ruotsin raha poistui Suomesta ja hopearuplasta tuli virallinen rahayksikkö ennen vuoden 1860 [[hopeamarkka|hopeamarkan]] tuloa. Myös [[Suomen Pankki|Suomen Pankin]] asema muuttui ja siitä tuli [[keskuspankki]].▼
Palattuaan [[Suomi|Suomeen]] Lars Haartman kutsuttiin senaatin jäseneksi, mutta jo 1831 hänestä tehtiin [[Turun ja Porin lääni]]n maaherra. Toimiessaan maaherrana Haartman oli paljolti tekemisissä talouden kanssa ja osallistui muun muassa Venäjän ja Ruotsin kanssa tehtyjen kauppasopimuksien solmimiseen.
▲Haartman valittiin myös neljään otteeseen [[Suomen Talousseura]]n puheenjohtajaksi. Haartmanin toiminnan seurauksena perustettiin [[Mustialan maanviljelysopisto]] vuonna 1840. Opiston tarkoituksena oli opettaa tehokasta karjanhoitoa ja Suomen oloihin soveltuvaa vuoroviljelyä. Mustialan opiston perustamisesta alkoi maanviljelysopetus Suomessa.
 
Vuonna 1840 Haartman palasi [[von Haartmanin senaatti|senaattiin]], jossa hän nousi seuraavana vuonna talousosaston varapuheenjohtajaksi. Hän toimi tehtävässä aina vuoteen 1858 saakka ja tuona aikana hän sai aikaan suuria mullistuksia Suomen talouselämässä.
▲Haartmanin ansiota oli hyvin pitkälti Suomen sekavien rahaolojen järjestäminen. Haartmanin tultua Suomen raha-asioitten hoitajaksi ruotsalaiset setelit poistettiin käytöstä. Ne vaihdettiin [[Tukholma]]ssa hopearahoiksi, jotka taaseen lyötiin Pietarissa [[hopearupla|hopearupliksi]]. Haartmanin toiminnan seurauksena Ruotsin raha poistui Suomesta ja hopearuplasta tuli virallinen rahayksikkö ennen vuoden 1860 [[hopeamarkka|hopeamarkan]] tuloa. Myös [[Suomen Pankki|Suomen Pankin]] asema muuttui ja siitä tuli [[keskuspankki]].
 
Haartmanin toiminta myös valtion talouteen oli merkittävää. Hänen johdollaan uusittiin tulli- ja leimaverotusta, mikä johti kaupankäynnin vilkastumiseen, salakuljetuksen vähenemiseen ja valtion tulojen huomattavan suureen kasvuun. Samalla maanviljelijöiden raskasta verotuta alennettiin, sillä valtio sai tulleista hyvin rahaa.
Rivi 46 ⟶ 43:
Suomen vaurastumisen myötä liikenneyhteyksien parantaminen alkoi. Haartman uskoi henkilökohtaisesti [[kanava|kanavien]] hyödyllisyyteen Suomessa, ja Haartmanin toimesta rakennutettiin [[Saimaan kanava]], joka oli avainasemassa Itä-Suomen kehittymisessä. Myös Suomen [[rautatie]]verkoston rakentaminen pantiin alulle Haartmanin aikana, jolloin aloitettiin [[Helsinki|Helsingin]] ja [[Hämeenlinna]]n välisen rautatien rakentaminen.
 
Haartmanin ansioiksi voidaan lukea myös Helsingin, [[Turku|Turun]] ja [[Vaasa]]n teknillisten koulujen perustaminen sekä metsävirkakunnan perustaminen, josta myöhemmin kehittyi [[metsähallitus]]. Vuonna 1855 keisari [[Nikolai I]] kuoli ja [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II]] tuli keisariksi. Aleksanteri II:n aikana vuonna 1858 Haartman erotettiin virastaan talous­osaston vara­puheen­johtajana, ja seuraavana vuonna etevä talousmies ja vapaaherra Lars Gabriel Haartman kuoli 70 vuoden iässä.
 
Vuonna 1855 keisari [[Nikolai I]] kuoli ja [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II]] tuli keisariksi. Aleksanteri II:n aikana vuonna 1858 Haartman erotettiin virastaan talous­osaston vara­puheen­johtajana, ja seuraavana vuonna etevä talousmies ja vapaaherra Lars Gabriel Haartman kuoli 70 vuoden iässä.
 
==Kielipolitiikka==
 
Haartman vastusti [[fennomaani]]en, erityisesti [[J. V. Snellman]]in toimintaa [[suomen kieli|suomen kielen]] aseman edistämisessä. Haartmanin mielestä suomen kieli oli arvoton ja rahvaanomainen. Sen sijaan Haartman piti [[venäjän kieli|venäjän kieltä]] merkittävämpänä Suomen tulevaisuuden kannalta. Haartman joutui hankauksiin myös [[svekomaani]]en eli [[ruotsin kieli|ruotsin kielen]] puolesta puhujien kanssa venäläismielisyytensä vuoksi.
 
=="Hänen hirmuisuutensa"==
Haarman sai liikanimensä virkavaltaisuutensa ja äreytensä vuoksi. Haartman oli mielipiteissään jyrkkä ja ehdoton, mikä suututti muita ihmisiä. Haartmania on myös kritisoitu liian talouskeskeisestä ajattelusta, sillä hänen on katsottu pistäneen talouskysymykset kaikkien muiden kysymysten edelle. Joka tapauksessa Haartman on jäänyt Suomen historiaan Suomen talouselämän kehittäjänä ja valtiontalouden lujittajana. Haartmanin ajan olosuhteet, tiukka taantumuksellisuus ja itsevaltaisuus vaikeuttivat kaikkia uudistuksia, mikä lisää Haartmanin saavutusten arvoa.▼
 
== Lähteet ==▼
Haarman sai liikanimensä virkavaltaisuutensa ja äreytensä vuoksi. Haartman oli mielipiteissään jyrkkä ja ehdoton, mikä suututti muita ihmisiä.
* Tauno Kuosa: Jokamiehen Suomen historia▼
Haartmania on myös kritisoitu liian talouskeskeisestä ajattelusta, sillä hänen on katsottu pistäneen talouskysymykset kaikkien muiden kysymysten edelle.
▲Joka tapauksessa Haartman on jäänyt Suomen historiaan Suomen talouselämän kehittäjänä ja valtiontalouden lujittajana. Haartmanin ajan olosuhteet, tiukka taantumuksellisuus ja itsevaltaisuus vaikeuttivat kaikkia uudistuksia, mikä lisää Haartmanin saavutusten arvoa.
 
==Aiheesta muualla==
*[http://www.ennenjanyt.net/2-02/kalleine.htm Kristiina Kalleisen esitelmä aiheesta]
*{{Kansallisbiografia|id = 3327|nimi = Haartman, Lars Gabriel von (1789–1859)|tekijä = Kristiina Kalleinen|ajankohta =5.3.2008}}
 
 
▲== Lähteet ==
 
▲* Tauno Kuosa: Jokamiehen Suomen historia
 
 
Rivi 77 ⟶ 66:
|Logo2 = [[file:Grand Duchy of Finland Arms.svg|30px]]
}}
{{Edeltäjä-seuraaja|Logo=[[Tiedosto:Turun ja Porin lääni.vaakuna.svg|30px]]
|Edeltäjä= [[Carl Erik Mannerheim]]
|Seuraaja=[[Eric Wallenius]]
|Titteli=[[Turun ja Porin lääni#Maaherrat|Turun ja Porin läänin kuvernööri]]
|Kommentti=[[1820]]–[[1822]] (vt.)}}
 
{{AAKKOSTUS:Haartman, Lars Gabriel}}
[[Luokka:Suomalaiset senaattorit]]
[[Luokka:Suomalaiset elinkeinoelämän vaikuttajat]]
[[Luokka:Turun ja Porin läänin maaherrat]]▼
[[Luokka:Vuonna 1789 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1859 kuolleet]]
▲[[Luokka:Turun ja Porin läänin maaherrat]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Lars_Gabriel_von_Haartman”