Ero sivun ”Linotype” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh, epäilyttäväksi herjattu google-kuvahakulinkki pois |
→Linotype-koneen syntyhistoriaa: väliotsikko, selvennys sulkuihin, kh |
||
Rivi 10:
Kun [[kirjoituskone]] oli 1870-luvulla tullut markkinoille, syntyi ajatuksia painokoneen [[Painolaatta|painolaattojen]] latomisesta samoin menetelmin. Näin tekivät James O. Clephane (1842–1910) ja Charles T. Moore (1847–1910), jotka kehittivät konetta oikeuden [[Pöytäkirja|pöytäkirjojen]] painatuksen nopeuttamiseksi. Heidän koneensa toteutus oli kuitenkin varsin alkeellinen, ja he pyysivät apua [[Kelloseppä|kellosepän]] koulutusta saaneelta Mergenthalerilta. Häneltä kului kahdeksan vuotta muuttaa [[prototyyppi]] toimivaksi koneeksi, jossa kirjoitinnäppäimistö oli yhdistetty kirjasinrivin tuottavaan metalli[[valu]]koneistoon. Mergenthaler patentoi koneen vuonna 1884.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Chaline, Eric | Nimeke = 50 konetta, jotka muuttivat maailmaa (50 Machines that Changed the Course of History)| Vuosi = 2012| Luku = | Sivu = 48 | Selite = | Julkaisupaikka = | Suom = Veli-Pekka Ketola | Julkaisija = Quid Publishing, (suom. versio Moreeni 2013)| Tunniste = ISBN 978-952-254-160-4|Viitattu = 1.1.2014 | Kieli = Suomi}}</ref>
Linotype-latomakoneessa kirjasinmerkkejä kutsutaan matriiseiksi. (Termiä ei pidä sekoittaa niinikään [[kohopaino]]ssa käytettyihin pahvimatriiseihin, ks. [[Stereotypia (kirjapaino)|Stereotypia]].) Niitä on koneen päällä makasiinissa. Koottaessa rivi, makasiinistä pudotetaan matriisi riviin. Kirjainten valinta tehdään tavallisesta [[qwerty]]-[[näppäimistö]]stä poikkeavan näppäimistön avulla, jossa kirjaisimet ovat esiintymistiheytensä mukaisessa järjestyksessä. Rivin valmistettua kone valaa [[lyijy]], [[tina]]n ja [[antimoni]]n seoksesta tekstrivin, jotka kootaan painolaattaan. Yhtä valettua riviä voidaan käyttää 300'000 kertaa hyvällä painolaadulla. Kone pystyy myös purkamaan tekstit ja palauttamaan matriisit maksiiniin omiin paikkoihinsa, koska matriisien toisessä päässä on hammastus, jolla matriisi tunnistetaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Chaline, Eric | Nimeke = 50 konetta, jotka muuttivat maailmaa (50 Machines that Changed the Course of History)| Vuosi = 2012| Luku = | Sivu = 50-1 |Suom = Veli-Pekka Ketola | Julkaisija = Quid Publishing, (suom. versio Moreeni 2013)| Tunniste = ISBN 978-952-254-160-4|Viitattu = 1.1.2014 | Kieli = Suomi}}</ref>
==Lähteet==
| |||