[[FileTiedosto:BeethovenOp18-4.jpg|thumb|right|300px|Nykyaikaista nuottikirjoitusta: [[Ludwig van Beethoven]]in jousikvartetto nro 4 op. 18.]]
'''Nuottikirjoitus''' eli '''notaatio''' ({{k-la|nota}}[[latina]]n sanasta 'merkki'nota'' ’merkki’) on kirjallinen merkkijärjestelmä [[musiikki|musiikin]] merkitsemiseksi. Merkitsemistä kutsutaan [[Nuotinnus|nuotinnukseksi]].
{{Musiikki}}
== Historia ==
Muinaiskulttuureissa on esiintynyt nuottikirjoitusta monessa eri muodossa ja osa havainnoista viittaa että säveliä merkittiin ylös ensimmäisen kerran jo [[2000 eaa.]] [[Nuolenpääkirjoitus|nuolenpääkirjoituksella]].
Euroopassa vielä 600-luvulla musiikinteoreetikko [[Isidorus Sevillalainen]] väitti kirjoituksissaan, että on mahdotonta merkitä musiikkia ylös. Kuitenkin 800-luvulla ensimmäiset eurooppalaiset nuottimerkinnät, neumit, alkoivat jo kehittyä. Niihin merkityt sävelet oliolivat vain suuntaa-antavia, eivätkä ne sisältäneet tarkkaa tietoa sävelten intervallisuhteista. [[Vuonna 995]] syntynyt [[Guido Arezzolainen]] mullisti nuottikirjoituksen käyttämällä neliviivaista nuottiviivastoa. [[Mensuraalinotaatio]] otettiin käyttöön 1200-luvulla, mikä toi mukanaan nuottien vaihtelevan pituuden. Se oli käytössä aina 1600-luvulle asti, kunnes nykyinen notaatio korvasi sen. <ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Tuppurainen, Erkki | Nimeke= Gregoriaanisen kirkkolaulun alkuvaiheet | Ajankohta= | Osoite=http://muhi.siba.fi/muhi/bin/view/Articles/kirkko_keskiaika4?s | Julkaisija= Muhi| Luettu= 23.1. 2009| Kieli= {{fi}} }}</ref>
