Ero sivun ”Suomen sosialidemokraattinen nuorisoliitto” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
(jäsenmääriä)
SSN perustettiin 9.-10. joulukuuta 1906 [[Tampereen työväentalo]]lla pidetyssä kokouksessa sen jälkeen, kun sosialidemokraattisia nuorisojärjestöjä oli alettu perustaa eri puolille Suomea. Eräs keskeinen henkilö liiton perustamisessa oli toimittaja [[Väinö Björkqvist]], joka työskenteli sittemmin liiton virkailijana kehittäen sitä [[marxismi|marxilaiselta]] pohjalta.<ref>U.J. (1996) Työväen keskusmuseossa uusi päänäyttely 3.5.-1.9.1996. Nuori tahto - nuorisotoimintaa ennen ja nyt. ''Työväen keskusmuseon uutisia 2/1996''. [http://212.246.191.91/vanhat/nuori.html linkki]</ref> Myös paikallisen ''Tampereen sosialidemokraattisen nuorisoliiton'' puheenjohtaja [[Yrjö Sirola]]lla lienee ollut näppinsä pelissä.
 
Sisällissodan seurauksena SSN:n toiminta lamaantui. OsaNuoret olivat punakaartien eturintamassa ja menetykset liiton jäsenistäriveissä siten suuria. Eloonjääneistä osa pakeni [[Neuvosto-Venäjä]]lle jatkaen siellä poliittista toimintaansa. PianKaraistunut nuorisoliitto nousi kuitenkin karaistunut nuorisoliittopian entistä radikaalimpana ja tammikuusta 1919 alkaen julkisena. SSN:n enemmistö suuntautui työväenliikkeen jakautuessa [[Suomen kommunistinen puolue|Suomen kommunistisen puolueen]] (SKP) ja sen tukemien suomalaisten julkisten järjestöjen kuten SSTP:n piiriin. Kuudennessa edustajakokouksessa syyskuussa 1919 luokkataistelun jyrkkä linja sinetöitiin SDP:n johdon kannattajien osuuden jäätyä kolmannekseen. Tapahtunut lisäsi vasemmiston optimismia mutta säikäytti SDP:n, joka tajusi siten tilanteen vakavuuden itse puolueessa.<ref>Tauno Saarela (1996) Suomalaisen kommunismin synty 1918-1923. Kansan sivistystyön liitto. sivut 142-143.</ref>
 
SSN:n enemmistö suuntautui vuoden 1919 aikana kohti jakautuneen työväenliikken jyrkempää osaa. Elokuussa SSN alkoi julkaista ''Sosialistista aikakauslehteä'' (1919-1923), jonka linjan määritteli (salanimellä Usko Sotamies kirjoittanut) [[Otto Wille Kuusinen]].<ref>Jaakko Mäkelä (1987): The Radical Left and the Communist Party in Finnish Politics. Teoksessa Political Parties in Finland. Essays in History and Politics (toim. Juhani Mylly & R. Michael Berry). University of Turku. sivu 157.</ref> SDP:hen kriittisesti suhtautuneet ja [[Suomen kommunistinen puolue|Suomen kommunistisen puolueen]] (SKP) tukemat voimat saivat enemmistön SSN:n kuudennessa edustajakokouksessa syyskuussa 1919. SDP:n johdon kannattajien osuus jäi kolmannekseen. Tapahtunut lisäsi vasemmiston optimismia mutta säikäytti SDP:n, joka tajusi siten tilanteen vakavuuden itse puolueessa.<ref>Tauno Saarela (1996) Suomalaisen kommunismin synty 1918-1923. Kansan sivistystyön liitto. sivut 142-143.</ref>
Helmikuussa 1921 SSN varmisti jäsenyytensä [[Kommunistinen nuorisointernationaali|Kommunistisessa nuorisointernationaalissa]] (KNI). SDP:tä kannattaneelle ja liittymistä vastustaneelle vähemmistölle tämä riitti ja nämä perustivat perustivat toukokuussa [[Sosialidemokraattinen työläisnuorisoliitto|Sosialidemokraattisen työläisnuorisoliiton]]. Vuoden 1921 lopussa kilpailevan nuorisoliiton jäsenmäärä oli noin 3 000 samalla kun SSN:n jäsenmaksun oli maksanut 10 647 henkilöä.<ref>Tauno Saarela (1996) Suomalaisen kommunismin synty 1918-1923. Kansan sivistystyön liitto. sivu 313.</ref> Kyseinen järjestö vaihtoi nimensä SSN:ksi vuoden 1950 edustajakokouksessa.
 
Keväällä 1920 SSN:n aktiivit olivat aktiivisesti mukana perustamassa [[Suomen sosialistinen työväenpuolue|Suomen sosialistista työväenpuoluetta]] (SSTP).
1920-luvun alussa vilkas opintotoiminta marxilaisuuden pohjalta kukoisti opintopiireissä ja SSN:n kulttuuriryhmät keräsivät osakseen ihailua. Aktiivinen kulttuuritoiminta oli kuulunut liiton ominaisuuksiin alusta alkaen. Nuorisoliiton kokoukset olivat Yrjö Sirolan mukaan alkuvaiheessa kuin ohjelmallisia iltamia; runonlausunnan, puheiden, tanssin ja keskustelun yhdistelmiä.<ref>Sakari Selin (2004) Optimistien sukupolvi. Sodanjälkeisen nuorison aatteet ja haaveet Terä-lehden kuvastamina. [http://www.yleinenlehtimiesliitto.fi/julkaisut/optimistien/3.htm linkki]</ref>
 
Helmikuussa 1921 SSN varmisti jäsenyytensä [[Kommunistinen nuorisointernationaali|Kommunistisessa nuorisointernationaalissa]] (KNI). SDP:tä kannattaneelle ja liittymistä vastustaneelle vähemmistölle tämä riitti ja nämä perustivat perustivat toukokuussa [[Sosialidemokraattinen työläisnuorisoliitto|Sosialidemokraattisen työläisnuorisoliiton]]. Vuoden 1921 lopussa kilpailevan nuorisoliiton jäsenmäärä oli noin 3 000 samalla kun SSN:n jäsenmaksun oli maksanut 10 647 henkilöä.<ref>Tauno Saarela (1996) Suomalaisen kommunismin synty 1918-1923. Kansan sivistystyön liitto. sivu 313.</ref> Kyseinen järjestö vaihtoi nimensä SSN:ksi vuoden 1950 edustajakokouksessa.
[[Eduskuntavaalit 1922|Vuoden 1922 eduskuntavaaleissa]] SSN asetti ehdokkaita SSTP-johtoisen ''Suomen työväen vaalikomitean'' listoille. SSN lakkautettiin 11. huhtikuuta 1923 Helsingin raastuvanoikeuden päätöksellä, mikä lisäsi vaatimuksia myös SSTP:n elokuussa toteutuneelle tukahduttamiselle. SSN nimi ei hämännyt virkavaltaa, joka jo pitkään oli katsonut provosoivasti esiintynyttä<ref>Tauno Saarela (1996) Suomalaisen kommunismin synty 1918-1923. Kansan sivistystyön liitto. sivu 248.</ref> julkista kommunistista järjestöä epäillen. Nuorisoliiton johtoa pidätettiin, mutta jo samana vuonna perustettiin [[Sosialistinen nuorisoliitto]] (SNL) SSN:n työnjatkajaksi.
 
1920-luvun alussa vilkas opintotoiminta [[marxilaisuus|marxilaisuuden]] pohjalta kukoisti opintopiireissä ja SSN:n kulttuuriryhmät keräsivät osakseen ihailua. Aktiivinen kulttuuritoiminta oli kuulunut liiton ominaisuuksiin alusta alkaen. Nuorisoliiton kokoukset olivat Yrjö Sirolan mukaan alkuvaiheessa kuin ohjelmallisia iltamia; runonlausunnan, puheiden, tanssin ja keskustelun yhdistelmiä.<ref>Sakari Selin (2004) Optimistien sukupolvi. Sodanjälkeisen nuorison aatteet ja haaveet Terä-lehden kuvastamina. [http://www.yleinenlehtimiesliitto.fi/julkaisut/optimistien/3.htm linkki]</ref>
 
[[Eduskuntavaalit 1922|Vuoden 1922 eduskuntavaaleissa]] SSN asetti ehdokkaita SSTP-johtoisen ''Suomen työväen vaalikomitean'' listoille. Saman vuoden edustajakokouksessa SSN päätti luopua turhasta retorisesta jyrkkyydestä. Nuorisoliittolaiset edustivat silti SSTP:n riveissä siipeä, joka kärkkäimmin vaati Kominternin asettamien normien omaksumista.<ref>Tauno Saarela (1996) Suomalaisen kommunismin synty 1918-1923. Kansan sivistystyön liitto. sivu 266-267.</ref>
 
[[Eduskuntavaalit 1922|Vuoden 1922 eduskuntavaaleissa]] SSN asetti ehdokkaita SSTP-johtoisen ''Suomen työväen vaalikomitean'' listoille. SSN lakkautettiin 11. huhtikuuta 1923 Helsingin raastuvanoikeuden päätöksellä, mikä lisäsi vaatimuksia myös SSTP:n elokuussa toteutuneelle tukahduttamiselle. SSN nimi ei hämännyt virkavaltaa, joka jo pitkään oli katsonut provosoivasti esiintynyttä<ref>Tauno Saarela (1996) Suomalaisen kommunismin synty 1918-1923. Kansan sivistystyön liitto. sivu 248.</ref> julkista kommunistista järjestöä epäillen. Nuorisoliiton johtoa pidätettiin, mutta jo samana vuonna perustettiin [[Sosialistinen nuorisoliitto]] (SNL) SSN:n työnjatkajaksi.
 
SSN:n lehdeksi perustettiin 1907 ''Tuohus'', jota seurasi 1911 ''Työläisnuoriso''-viikkolehti. Työläisnuoriso jäi sisällissodan jälkeen SDP:n kannattajille ja 1920 perustettiin SSN:n äänenkannattajaksi ''Nuori Työläinen''.
9 889

muokkausta