Ero sivun ”Aspergerin oireyhtymä” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 19:
| meshnumero = F03.550.325.100
}}
'''Aspergerin oireyhtymä''' eli '''Aspergerin syndrooma''' ('''AS''')<ref>''AS'' on Aspergerin syndroomasta käytetty lyhenne. AS lyhennys myös [[Angelmanin oireyhtymä]]stä</ref> on näkökulmasta riippuen joko keskushermoston kehityshäiriö taikka keskushermoston kehityksellistä eli lapsuudesta asti ilmenevää [[neurologinen poikkeavuus|poikkeavuutta]]. Aspergerin oireyhtymä on osa [[autismin kirjo]]a ja aiheuttaa neurobiologisia ja neuropsykologisia erityispiirteitä, jotka ovat usein tilanteesta riippuen etuja tai haittoja.
 
Aspergerin oireyhtymänoireyhtymään tunnusmerkkienliittyvien erityispiirteiden esiintyvyys ja voimakkuus ovat tapauskohtaisia. EtenkinAspergereille ovat ominaisia etenkin laadulliset ja usein myös määrälliset poikkeavuudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja ei-kielellisessä viestinnässä ovat ominaisia aspergereille<ref>ICD-10 tautiluokitus, ks. kohta diagnostiset kriteerit. http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aspergerin_oireyhtym%C3%A4&action=submit#Diagnostiset_kriteerit</ref>. Ulospäin havaittavat poikkeavuudet viestinnässä ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ovat tyypillisesti suurimmillaan ennen kouluikää ja vähenevät aikuisikään mennessä<ref>Piven J., Harper J., Palmer P., and Arndt S. [http://business.highbeam.com/5884/article-1G1-18262719/course-behavioral-change-autism-retrospective-study Course of behavioral change in autism: a retrospective study of high-IQ adolescents and adults.] Journal of the American Academy of Child Adolescent Psychiatry 35:4, 523–529, 1996.</ref>. Tavallista on myös intensiivinen uppoaminen yhteen tai muutamaan erityiskiinnostuksen kohteeseen. Aspergereilla saattaa ilmetä etenkin lapsuudessa myös käsien räpyttelyn kaltaista epätavanomaista liikehdintää eli [[stereotyyppinen käytös|stimmailua]] sekä tarvetta päivittäisten rutiinien toistumiseen täsmälleen samalla tavalla.
 
Aspergerin oireyhtymään liittyy yleensä poikkeuksellista [[aistiyliherkkyys|aistiyliherkkyyttä]]<ref name="osa1">Taina Nieminen-von Wendt, Lennart von Wendt, Anne Avellan, Pekka Tani: [http://www.coronaria.fi/vaihe3/yle/kl/kl3_2007.pdf Aspergerin oireyhtymä, kliininen kuva, diagnostiikka ja kuntoutus. Osa 1.] Yleislääkäri 3/2007.</ref>, joka saattaa aiheuttaa huomattavia käytännön ongelmia.<ref name="Bloberg1">Essi Blomberg: [http://www.puoltaja.fi/haasteet/aisti-ja-laakeyliherkkyytta-ei-tunnisteta-terveydenhuollossa Aisti- ja lääkeyliherkkyyttä ei tunnisteta terveydenhuollossa.] ''Puoltaja''-verkkolehti 13. 8. 2009. Meri Lähteenoksa: Vatupassi – palvelurakenteiden vääristymien oikomista vertaistuen voimin. Autismi-lehti 5/2009.</ref> Aspergerin oireyhtymään liittyy edellisiin liittyen niin sanottua autistista stressiherkkyyttä, joka ilmenee siten, että monenlaiset tavanomaisina pidetyt sosiaaliset tilanteet ja fyysiset ympäristöt aiheuttavat ylikuormitusta ja tarvetta siirtyä sellaisiin tilanteisiin ja ympäristöihin, joissa vastaavaa kuormitusta ei synny<ref>Autismikouluttaja Heta Pukin haastattelu Inhimillinen tekijä -ohjelmassa 13.02.2008. http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/autismi_on_edelleen_arvoitus_100312.html#media=100313</ref>.
Rivi 29:
==Häiriö vai poikkeavuus?==
 
Aspergerin oireyhtymä on sijoitettu tautiluokituksessa kohtaan "laaja-alaiset kehityshäiriöt”<ref>ICD|kansainvälinen tautiluokitus</ref>. Osa tutkijoista yhtyy kuitenkin professori [[Simon Baron-Cohen]]in näkemyksen siitä, ettei Aspergerin oireyhtymää voida nimittää arvottavasti häiriöksi, koska kyse on pohjimmiltaan puhtaasti erilaisuudesta ja monet Aspergerin oireyhtymän tunnusmerkit voidaan kokea myös hyödyllisiksi<ref>Simon Baron-Cohen: [http://www.larry-arnold.net/Neurodiversity/Mission/disability.htm Is Asperger’s syndrome/High-Functioning Autism necessarily a disability?] Invited submission for Special Millennium Issue of Developmental and Psychopathology Draft: 5th January 2000.</ref><ref>Laurent Mottron: Changing perceptions: The power of autism. nature 479, 33–35 (3.11.2011).</ref>. Esimerkiksi aspergerienaspergereiden kykyä käsitellä aistimuksia ei voida pitää sinänsä viallisena, koska aspergerienheidän aistimuksetaistimuksensa ovat yleensä tarkempia kuin valtaväestön edustajilla. Herkistä aisteista voi olla myös suurta hyötyä, vaikka ne hankaloittavatkin usein elämää. Eläminen neurotyypillisiä ihmisiä varten suunnitellussa yhteiskunnassa aiheuttaa kuitenkin erityistarpeita, jotka tulisi ottaa huomioon<ref>[http://www.larry-arnold.net/Neurodiversity/Mission/disability.htm Simon Baron-Cohen: Is Asperger’s syndrome/High-Functioning Autism necessarily a disability? Development and Psychopathology (2000), 12 : s. 489–500. Cambridge University Press.]</ref>. Lisäksi aspergerit ovat tyypillisesti varsin itsenäisiä ajattelussaan ja toiminnassaan, koska heillä on valtaväestöä heikompi taipumus omaksua automaattisesti enemmistön käyttäytymis- ja ajattelumalleja.
 
[[Autistien oikeuksien liike|Autistien oikeuksien liikkeen]] parissa on tapana verrata Aspergerin oireyhtymää homoseksuaalisuuteen, joka myös löytyi aiemmin tautiluokituksesta, jossa se oli sijoitettu persoonallisuushäiriöiden luokkaanluokasta<ref> Tautinimistö. Lääkintöhallitus 1953, ss. 36-41.</ref>. Liikkeen toisena tavoitteena onkin, että autismin kirjolla olevat saisivat samanlaisia juridisia oikeuksia kuin homoseksuaaleilla on nykyisin monessa maassa<ref>Autistic licence. The Times 31.12.2005.</ref>.
 
==Esiintyvyys==