Ero sivun ”Karjalankannas” versioiden välillä

[[file:Karelian Isthmus in Finnish.png|thumb|325px|Karjalankannas (vihreällä)]][[file:Karjalankannas1.jpg|thumb|325px|Karjalankannaksen [[kangasmetsä]]ä]]

{{Image label begin|image=La2-demis-karelian-isthmus.png|width={{{width|500}}}|float={{{float|right}}}}}

{{Image label small|x=0.037|y=0.502|scale={{{width|500}}}|text=* [[Vaalimaa]]}}

{{Image label|x=0.812|y=0.82075|scale={{{width|500}}}|text=* [[Seuloskoi]]}}

{{Image label end}}

'''Karjalankannas''' ({{k-ru|Карельский перешеек|Karelski perešejek}}, {{k-sv|Karelska näset}}) on [[Venäjä]]n [[luode (ilmansuunta)|luoteis]]osassa, [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]n liittokaupungin pohjoisosassa ja [[Leningradin alue]]ella sijaitseva maa-alue, joka erottaa [[Laatokka|Laatokan]] ja [[Suomenlahti|Suomenlahden]] toisistaan. Karjalankannaksen rajaksi kaakossa katsotaan [[Neva (joki)|Neva]] ja luoteessa [[Viipurinlahti]] ja sen perukasta [[Suomenvedenpohja]]sta vedetty linja Laatokkaan, joka kulkee suunnilleen Venäjän ja [[Suomi|Suomen]] välisen rajan suuntaisesti Leningradin alueen ja [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallan]] väliselle rajalle ja edelleen tätä rajaa seuraten Laatokan länsiosaan.

 

 

== Geologia ==

[[Jääkausi]] ja sen jälkeinen [[maankohoaminen]] ovat vaikuttaneet Karjalankannaksen maiseman muodostumiseen. Maa kohoaa alueella edelleen. Kannasta halkova [[Vuoksi]] virtaa [[Saimaa]]sta Laatokkaan. Vuoksen vedenkorkeus on vaihdellut ajan saatossa ja sen ollessa korkeimmillaan vesistö muodosti Vuoksenlaakson muinaisjärven, jonka rannalle syntyi asutusta metallikaudella.

 

== Historia ja hallinto ==

Vuodesta 1812 – pienin muutoksin [[Siestarjoki (kaupunki)|Siestarjoella]] 1842 ja 1864 – Karjalankannaksen leveämmän pohjoisosan muodostaneet ''Itä-Kannas'' ja ''Länsi-Kannas'' kuuluivat [[Suomi|Suomeen]], mutta maa menetti ne [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]] [[talvisota|talvisodan]] päättäneessä [[Moskovan rauhansopimus (1940)|Moskovan rauha]]ssa 1940. Pohjoisosan noin 300&nbsp;000 asukkaan väestön valtaenemmistö [[evakuointi|evakuoitiin]] Suomeen ja paikoilleen jäi vain noin 700, jotka olivat enimmäkseen [[etninen ryhmä|kansallisuudeltaan]] [[venäläiset|venäläisiä]].<ref>[http://www.druvbg.ru/index.php?option=com_content&view=article&id=58&Itemid=78&lang=ru Великая история города Выборга] Гостиничный комплекс Дружба {{ru}}</ref> Neuvostoliitto liitti osan saamastaan alueesta heti sodan jälkeen perustamaansa [[Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta|Karjalais-suomalaiseen neuvostotasavaltaan]] ja [[Koivisto (Leningradin alue)|Koivisto]]–[[Vuoksi]]-linjan eteläpuolisen osan Leningradin alueeseen.

 

 

== Talous ==

Karjalankannas taantui Neuvostoliiton alaisuudessa ja itsenäisen Venäjän alkuvuosina taloudellisesti<ref>Pieni Karjalakirja, [[Ilmari Susiluoto]], Hämeenlinna 1999</ref> ja alueen elintaso ja vauraus on ollut Venäjän mittapuulla heikko. Viime vuosina alueen talous on kuitenkin lähtenyt nousuun – lähinnä suuremmilla paikkakunnilla – ja oli vuonna 2004 alempaa keskitasoa<ref>[http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=lahialueet&ti=&path=../Database/Ven%E4j%E4n%20ja%20Baltian%20tietokanta/Ven%E4j%E4/Ven%E4j%E4n%20l%E4hialueet/&lang=3&multilang=fi Venäjän lähialueet] Tilastokeskus</ref>.

 

 

== Lähteet ==

{{viitteet}}

 

== Aiheesta muualla ==

* [http://www.karjalankartat.fi/ Karjalan kartat] (Suomen-aikaiset luovutetun alueen kartat eri mittakaavoissa, skannattuina). [[maanmittauslaitos]].fi

* [http://www.aroundspb.ru/maps/kannas/kannas.php ''Karjalan kannas. Historia ja nykyaika. 1938-1993''] (kartta jossa vanhat ja uudet paikannimet, latinalaisin kirjaimin) ZAO "Karta". www.aroundspb.ru