Ero sivun ”Ydinsota” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Korvattu kuvatekstissä epätäsmällinen ja vanhentunut termi "atomipommi" termillä "vetypommi"
linkin muotoilu
Rivi 21:
Ydinräjähdyksen aiheuttama paineaalto voi murskata rakennuksia kilometrien säteellä. Hyvinkin pitkillä etäisyyksillä ydinräjähdyksen rikkomista ikkunoista lentävä lasi voi haavoittaa ihmisiä.
 
[[Radioaktiivisuus|Radioaktiivinen säteily]] voidaan jakaa alkusäteilyyn, jonka uhrit ovat käytännössä niin lähellä räjähdystä, että eivät voi selvitä hengissä, sekä jälkisäteilyyn, eli radioaktiiviseen laskeumaan, joka leviää tuulen mukana jopa satojen kilometrien säteelle. Laskeuman määrään vaikuttaa paljon ydinaseen räjähdyskorkeus.
 
Tuhottaessa kovia kohteita (eli ohjussiiloja tai bunkkereita) voidaan ydinase räjäyttää maanpinnalla, jolloin ilmakehään imeytyy enemmän radioaktiiseksiradioaktiiviseksi muuttunutta ainesta, joka laskeutuu myöhemmin maahan laskeumana.
 
Kaupunkeja tuhottaessa ydinase räjäytetään usein korkeammalla ilmakehässä, jolloin ydinaseen lämpö- ja painevaikutuksen aiheuttama tuho leviää laajemmalle alueelle, mutta laskeuma on heikompaa.
 
Ydinase on myös mahdollista "suolata", eli sen ympärillä voi olla esimerkiksi kerros kobolttia. Tällainen ydinase aiheuttaa äärimmäisen paljon enemmän säteilyä.
 
Avaruudessa räjäytetyn ydinaseen synnyttämä elektromagneettinen pulssi saattaa tuhota elektroniset järjestelmät satojen kilometrien säteellä.
Rivi 35:
Ensimmäiseksi tunnetuksi ydinase[[Doktriini|doktriiniksi]] tuli Yhdysvaltain ''massiivisen kostoiskun oppi'', joka sai nimensä ulkoministeri [[John Foster Dulles]]in 12.1.1954 pitämän puheen mukaan. Siitä tuli myös NATOn ydinaseoppi (MC 14/2), joka hyväksyttiin toukokuussa 1957.<ref>Forss, s. 5</ref> Doktriini sai osakseen kovaa arvostelua jo 1950-luvulla ja Kennedy korvasi sen [[Robert McNamara]]n laatimalla ''joustavan vastaiskun'' doktriinilla. Se oli tarkoitettu ainoastaan liittolaisille, ja NATO hyväksyi sen joulukuussa 1967. ''Joustavan vastaiskun doktriini'' on ollut siitä lähtien käytössä.<ref>Forss, s. 10</ref>
 
McNamara alkoi myös käyttää termiä ''molemminpuolinen varma tuho'' ({{k-en|[http://en.wikipedia.org/wiki/Mutual_assured_destruction Mutual Assured Destruction]}}, MAD). Se tarkoittaa tilannetta, jossa ydinaseiden laajamittainen käyttö aiheuttaisi puolustajan ja hyökkääjän täydellisen tuhoutumisen. Sen mukaan vahvan ydinpelotteen rakentaminen olisi välttämätöntä samojen [[ase]]iden käytön estämiseksi. ”[[Kauhun_tasapaino|Kauhun tasapainon]]” opin mukaan kumpikaan osapuoli ei uskaltaisi laukaista ensi-iskua oman tuhonsa pelossa. MAD:n on väitetty estäneen avoimen sodan [[kylmä sota|kylmän sodan]] aikana [[1950-luku|1950-]] ja [[1960-luku|1960-luvuilla]] [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] välillä, vaikkakin supervallat kävivät tavanomaisilla aseilla pienempiä [[Proxy-sota|sijaissotia]] eri puolilla maailmaa.
 
Yhdysvallat itse noudatti ''operatiivisen ensikäytön'' doktriinia (first use) koko kylmän sodan ajan.
Siihen sisältyi ''counterforce''-painotus, eli vastustajan sotilaallisten kohteiden ja ydinasejärjestelmien tuhoaminen siviilikohteiden sijasta oli etusijalla. Ydinasetehtävät jaettiin kolmeen perustehtävään:<ref>Forss, s. 12</ref>
* tehtävä Alpha: asutuskeskusten ulkopuolella olevien Neuvostoliiton, Varsovan maiden ja Kiinan strategisten ydinaseiden kantolaitteiden tuhoaminen sekä komentokeskusten tuhoaminen, että
Rivi 56:
Suurimpiin kaupunkeihin suunnattuna ydinsota saattaa koko valtion täydelliseen sekasortoon. Hallinnon, talouden, sodankäynnin, koulutuksen, tutkimuksen ja muiden osalta erikoistunein kerros häviää ja seurauksena voi olla koko valtion romahtaminen ja taantuminen paljon alkeellisempaan [[yhteiskuntamalli]]in.
 
Ydinsota aiheuttaa myös laajoja [[säteily]]haittoja, muun muassa epämuodostumia. Joissakin ydinsodan skenaarioissa on laskettu, että kyseisen ydinsodan seurauksena lapsista syntyy esimerkiksi 5-10 prosenttia epämuodostuneina.
 
Ydinsodan seurauksena voi mahdollisesti olla [[ydintalvi]]. Siinä lukuisten ydinräjähdysten seurauksena [[maapallo]] peittyy pölypilveen, joka säilyy [[ilmakehä]]ssä vuosikausia. (vrt. [[Vuoden 536 tulivuorenpurkaus|vuoden 536 kaltainen katastrofi]].)
Rivi 64:
Korkealla ilmakehässä räjäytettyjen ydinaseiden aiheuttama [[elektromagneettinen pulssi]] voi tuhota tärkeimmät elektroniset ja sähköiset järjestelmät. Tämä voi lamauttaa tietoyhteiskunnan perustan.
 
== Vaikutus kansanterveyteen ==
 
Koska ydinsota sekä tuhoaa suurimman osan yhteiskunnan terveydenhuollon resursseista että aiheuttaa äärimmäisen suuren määrän haavoittuneita, säteilysairaita ja hoitoa tarvitsevia ihmisiä, joudutaan yhteiskunnassa ottamaan käyttöön ns. "triage"-menetelmä. Tällöin hoitoa annetaan ainoastaan niille, jotka hyötyvät hoidosta eniten. Varmasti kuolevat ja ilman hoitoakin paranevat henkilöt jätetään kokonaan ilman hoitoa.
Rivi 70:
==Populaarikulttuurissa==
 
Suomennetussa kirjallisuudessa ydinsodan jälkeistä tilannetta on käsitelty esimerkiksi teoksissa [[Sotapäivä]], [[Viimeisellä rannalla (romaani)|Viimeisellä rannalla]] ja [[Metro 2033 (romaani)|Metro 2033]]. Eräitä merkittäviä ydinsotaa käsitteleviä [[elokuva|elokuvia]] ovat [[Tohtori Outolempi]], [[The Day After]], [[Threads]], [[Mad Max]] ja [[Terminator]]-sarjat ja [[Sotaleikit]].
 
Tietokonepelin keinoin ydinsotaa käsittelevät strategiapeli [[DEFCON (peli)|DEFCON]] ja [[Fallout (pelisarja)|Fallout]]-pelisarja.
Rivi 89:
== Aiheesta muualla ==
 
* [http://www.mil.fi/ruotuvaki/index.dsp?action=read_page&pid=21&aid=251 Likainen ydinase tai - pommi] Puolustusvoimat
* [http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateilyn_terveyshaitat/fi_FI/syopa/ SäteilyturvakeskusSäteilyn (säteily)terveyshaitat] Säteilyturvakeskus
 
{{Ydintekniikka}}
Rivi 98:
[[Luokka:Ydinase]]
 
{{Link FA|ca}}
{{Link FA|es}}
 
{{Link FA|ca}}