Ero sivun ”Radiohiiliajoitus” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Radiohiilivuosien merkintä: Gröningen > Groningen |
muotoilua (ilmamolekyylien vuorovaikutus kosmisen säteilyn kanssa) + viite |
||
Rivi 3:
'''Radiohiiliajoitus''' on [[hiili|hiilen]] [[isotooppi|isotooppien]] runsaussuhteiden mittaamiseen perustuva menetelmä, jolla pyritään määrittämään biologista alkuperää olevan näytteen tai biologisesta materiaalista valmistetun esineen ikä.
Hiilen radioaktiivista isotooppia C-14 (tai <sup>14</sup>C) muodostuu, kun ilmakehän molekyylit ([[happi]] ja [[typpi]]
Radiohiiliajoitusta käytetään muun muassa [[paleontologia]]ssa ja [[arkeologia]]ssa. Kymmenen puoliintumisajan jälkeen, noin 60 000 vuoden kohdalla, radiohiiltä on hyvin vähän jäljellä, eikä sitä vanhempia näytteitä voida määrittää tällä menetelmällä.<ref name="c14"/> Vertaamalla iältään tunnettuihin esineisiin on todettu, että radiohiilimääritys antaa liian nuoria ikiä hyvin vanhoille esineille.<ref name=Diamond /> Siksi on kehitetty kalibrointikäyriä tekemällä hiilimittauksia tunnetun ikäisistä lähteistä kuten vanhoista puista. Puiden vuosirenkaiden paksuus vaihtelee eri vuosina mihin perustuvaa [[vuosirengasanalyysi]]a voidaan käyttää vertailuun, joten kalibroinnin avulla "radiohiilivuodet" saadaan muutettua todellisiksi aurinkovuosiksi.<ref name=Diamond /> Vanhoissa kirjoissa voidaan vielä puhua kalibroimattomista vuosista, nykyisin ajoitukset kalibroidaan lähes aina.<ref name="CSC">{{Verkkoviite | Osoite=https://extras.csc.fi/arctinet/kivikaus/m7/7_4_1.htm | Nimeke = Radiohiiliajoitusten kalibrointi | Julkaisija = CSC | Julkaisu = Elävä Kivikausi | Tekijä = Juhani Grönhagen ja Eero Muurimäki}}</ref><ref name="MAA">{{Kirjaviite | Nimeke = Käytännön maaperägeologia | Sivu = 16 | Tekijä = Salonen VP & Eronen M & Saarnisto M | Julkaisija = Kirja-Aurora | Vuosi = 2002 | Tunniste = ISBN 9789512922475}}</ref>
Rivi 19:
Radiohiiltä syntyy eniten 9–15 kilometrin korkeudessa kosmisen [[neutronisäteily]]n osuessa typpiatomien [[atomiydin|ytimiin]].<ref name=Kurten>{{kirjaviite | Tekijä = Björn Kurtén | Nimeke = Jääkausi | Sivu = 43 | Suomentaja = Virve Kajaste | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1972 | Tunniste = 951-0-149-X}}</ref> Typpihän on ilman yleisin kaasu. Reaktio tapahtuu tällöin seuraavasti:
:<math>n + \mathrm{^{14}_{7}N} \rightarrow \mathrm{^{14}_{6}C} + p
Syntynyt hiiliatomi liittyy [[happi]]molekyyliin muodostaen [[hiilidioksidi]]a CO<sub>2</sub>.<ref name=Kurten /> Ilmakehän hiilestä on radiohiiltä noin [[biljoona]]sosa (0.00000000010 %) atomien määrinä mitattuna.<ref name=c14 /> Elämänsä aikana eläimet syövät hiili-14:ää sisältäviä kasveja, jotka ottavat sitä ilman hiilidioksidista. Koska radioaktiivinen hiili (radiohiili, hiili-14) hajoaa vakiovauhdilla ja organismin kuoleman jälkeen uutta hiili-14:ää ei kerry, biologisesta materiaalista valmistetun esineen ikä voidaan arvioida jäljellä olevan hiili-14:n perusteella.
Rivi 25:
Säteillessään radiohiili hajoaa takaisin typeksi siten, että noin 5 730 vuoden kuluttua puolet alkuperäisestä hiili-14:stä on jäljellä, 11 460 vuoden kuluttua neljäsosa jne. Hajoaminen tapahtuu seuraavan reaktioyhtälön mukaisesti:
:<math>\mathrm{~^{14}_{6}C}\rightarrow\mathrm{~^{14}_{7}N}+ e^{-} + \bar{\nu}_e.</math>
Jos kappaleessa olevan radiohiiliatomien määrä tietyllä hetkellä on ''N<sub>0</sub>'', on sen jäljellä oleva määrä ajan ''t'' kuluttua
Rivi 102:
==Viitteet==
{{Viitteet|sarakkeet}}
==Aiheesta muualla==
|