Ero sivun ”Che Guevara” versioiden välillä

Ernesto Guevara syntyi 14. kesäkuuta 1928<ref>Joidenkin lähteiden mukaan, hän olisi syntynyt 14. toukokuuta, mutta syntymätodistukseen kirjattiin kuitenkin päivämäärä 14. kesäkuuta, jotta vanhemmat välttyisivät ilkeiltä puheilta esiaviollisesta suhteesta [http://che.playagiron.net/foot.php Playa Girón.net]</ref> Argentiinan [[Rosario]]ssa keskiluokkaisen [[espanja]]lais-[[irlanti]]lais-sukuisen argentiinalaisperheen ensimmäisenä lapsena. Isä oli Ernesto Guevara Lynch ja äiti Celia de la Serna y Llosa. Perheeseen syntyi yhteensä viisi lasta. Vanhemmat, varsinkin äiti, olivat melko epäsovinnaisia ja muuttivat usein, mikä lienee vaikuttanut Erneston maailmankatsomukseen. Isä myötäili [[Espanja]]n [[Espanjan sisällissota|tasavaltalaisia]]. Isän juuret olivat Espanjasta (joidenkin lähteiden mukaan herttuallista sukua)<ref>Dicionario de Heraldica, Editorial Libsa, Espanja 2002, s. 117: Guevaran aatelissuvun vaakuna on nelijakoinen, kentät 1 ja 4: kultaisessa kentässä kolme kärpännahkareunuksista punaista palkkia; kentät 2 ja 3: punaisessa kilvessä viisi hopearahaa. Suku on tunnettu [[Navarra]]ssa jo 1100-luvulla.</ref>). Äidin suku oli ollut aiemmin hyvinkin varakasta sukua, eräänlaista maa-aatelia, mutta köyhtynyt sittemmin. Myötäjäisrahoilla vanhemmat ostivat Rosariosta maatilan, josta oli tarkoitus tulla uuden nousun siemen. Isän liiketoimet kuitenkin tapasivat epäonnistua hänelle ominaisen päättämättömyyden takia. Tästä juonsi Erneston myöhemmin osoittama lievä halveksunta ihmisiin, jotka vain puhuivat, mutta eivät koskaan muuttaneet sanojaan teoiksi.

Ernesto sairastui kaksivuotiaana [[astma]]an, joka vaivasi häntä koko loppuiän, mutta ei kuitenkaan estänyt häntä harrastamasta hurjia leikkejä ja osallistumasta joukkueurheiluun, kuten [[rugby]]yn. Nuoresta pitäen Guevara luki paljon historiaa, filosofiaa ja runoja ja haaveili maailmanmatkoista. Hänen lukuharrastuksensa oli laaja ja monipuolinen. Hän luki niin poikakirjallisuuden klassikkoja, kuten [[Jack London]]ia ja [[Jules Verne]]ä, [[Sigmund Freud]]in kirjoituksia seksuaalisuudesta kuin [[Bertrand Russell]]in yhteiskuntafilosofisia teoksiakin. Hänen suosikkinsa oli [[Pablo Neruda]]. Guevara kirjoitti itsekin runoja koko elämänsä ajan. Guevara oppi isältään [[Shakki|shakinpelaamisen]] taidon ja osallistui peliturnauksiin jo 12-vuotiaana. Myöhemminkin hän tähdensi pelin merkitystä henkisiä ja strategisia kykyjä kehittävänä harjoituksena.<ref>[http://www.granma.cu/ingles/2004/octubre/mier13/42CHE.html Granma International 13.10.2004.]{{vanhentunut linkki}}</ref>

Maatilalla harjoiteltiin aseiden käsittelyä ja sissielämän taitoja sekä annettiin ideologista koulutusta. Kuri oli erittäin kova, mikä oli Chelle mieluisaa. Jo tässä vaiheessa pidettiin pikaoikeudenkäyntejä joukoissa olevan soluttautujan paljastamiseksi ja kurin ilmentymänä. Huhutaan, että ainakin kaksi ruumista olisi haudattu alueelle. Koulutuskeskus paljastui kuitenkin varotoimista huolimatta, ja asiasta tehtiin poliisitutkinta. Paikalta takavarikoitiin paljon aseita, ja johtohahmot pidätettiin joksikin aikaa. Tämä aikaisti Castron maihinnousua Kuubaan, koska käytännössä Meksikon hallitus karkotti vallankumoukselliset joukot alueeltaan.<ref>[http://www.geocities.com/Hollywood/8702/cia.html CIA Biographic Register on Che (elokuu 1964)]{{vanhentunut linkki}}</ref>

Johtajana Che Guevara oli tinkimätön ja yksioikoinen, jopa pedanttiuteen asti, eikä suosinut ketään.<ref name="Anderson278">Anderson, s. 278</ref> Hän ei pyrkinyt kompromisseihin, vaan halusi kärjistää ja aiheutti konflikteja. Hän uskoi esimerkin voimaan. Tällainen toimintamalli sopi sissisotaan, muttei siviilielämään. Hän kuvitteli, että hänen askeettinen esimerkkinsä kelpaisi muillekin ja yritti muun muassa kieltää mies- ja naissotilaidensa väliset suhteet ja valloittamaltaan alueelta alkoholin sekä arpajaiset turhana ajanvietteenä.<ref>[http://www.wpunj.edu/newpol/issue25/farber25.htm Samuel Farber: The Resurrection of Che Guevara]{{vanhentunut linkki}}</ref>  Che puolusteli toimintaansa sillä, että hän vaati itseltään vielä enemmän kuin alaisiltaan. Hänen vastustajansa ovat kyseenalaistaneet tämän ja syyttäneet häntä taistelun johtamisesta selustasta. Monet silminnäkijät ovat kuitenkin todistaneet, että hän otti osaa taisteluihin miestensä rinnalla haavoittuen.<ref>[http://www.redflag.org.uk/frontline/seven/07che.html Ricardo Napuri 1997]</ref>

Alussa Castro sai lepytellä Chen kapinoivia miehiä, mutta taisteluiden edetessä nämä oppivat luottamaan johtajaansa, joka oli lunastanut paikkansa rohkeudellaan ja vaatimattomuudellaan.<ref>[http://www.geocities.com/Hollywood/8702/cia.html CIA Biographic Register on Che (elokuu 1964)]{{vanhentunut linkki}}</ref> Monet hänen joukoissaan taistelleista, kuten Harry Villegas Tamayo (”Pombo”), hylkäsivät siviilielämänsä ja seurasivat Chetä aina [[Afrikka]]an ja [[Bolivia]]an asti. Luultavasti Chen ulkomaisella taustalla oli osuutensa miesten muodostaessa hänestä mielipidettään. Castro oli hänen täydellinen vastakohtansa tässä suhteessa – Fidel oli tottunut elämään makeasti tilaten viinejä ruokapöytäänsä ja pesettäen pyykkinsä palvelusväellä jopa kenttäoloissa.<ref>Anderson, s. 265 </ref>

Che pidättäytyi alkoholista, mutta joi lakkaamatta [[Mate (juoma)|matea]], eteläamerikkalaista yrttijuomaa, ja poltti samalla [[Sikari|sikareita]], joihin hän kehitti sissisota-aikoinaan vahvan riippuvuuden. Hän perusti ensimmäisenä sikaritehtaita valloitetuille alueille työllistääkseen paikallisia ja varmistaakseen sikarien saatavuuden sotilailleen kaikissa oloissa.<ref>Anderson, s. 248</ref> Hän koki asian niin tärkeäksi sissisodan kannalta, että palasi aiheeseen käsikirjassaan ''[[La Guerra de Guerrillas]]'' (”Sissisota”). Che myös käytti tupakan eväämistä rangaistuksena pienistä rikkeistä.<ref>[http://social.chass.ncsu.edu/slatta/hi216/documents/che.htm North Carolina State Universityn sivut: Ernesto Guevara - Guerilla Warfare, haettu 24.8.2007]{{vanhentunut linkki}}</ref>

Ennen [[Kuuban kriisi|Kuuban ohjuskriisiä]] Guevara oli kuubalaisen delegaation jäsen, joka vieraili [[Moskova]]ssa varhain 1962. Mukana oli myös [[Raúl Castro]], Fidel Castron veli ja kovan linjan kommunisti. Delegaatio suositteli neuvostoliittolaisille [[ydinase|ydinohjusten]] sijoittamista Kuubaan. Che Guevara uskoi, että neuvosto-ohjukset suojelisivat Kuubaa Yhdysvaltain mahdolliselta suoralta maihinnousulta. Joidenkin väitteiden mukaan Guevara olisi sanonut, että mikäli ohjukset olisivat olleet kuubalaisten vallassa ohjuskriisin aikaan, niillä olisi tehty isku Yhdysvaltoihin, mutta on vaikea sanoa olisiko Fidel Castro ollut valmis tähän.<ref>[http://www.time.com/time/magazine/article/0,9171,940139,00.html Time Magazine 21.12.1962, haettu 23.6.2007]</ref> Joka tapauksessa matkat Neuvostoliittoon 1960–1962,<ref>[http://www.wpunj.edu/newpol/issue25/farber25.htm Samuel Farber: The Resurrection of Che Guevara (1998)]{{vanhentunut linkki}}</ref> ja [[Nikita Hruštšov|Hruštšovin]] takinkääntö ohjuskiistassa etäännyttivät häntä neuvostoideologiasta ja saivat hänet lähentymään Kiinaa ja kolmansia maita. Jotkut syyttivätkin häntä [[maolaisuus|maolaiseksi]] ja [[revisionismi|revisionistiksi]].<ref>[http://www.geocities.com/Hollywood/8702/cia.html CIA Biographic Register on Che (elokuu 1964)]{{vanhentunut linkki}}</ref>

Näyttää siltä, että Chen suhde Neuvostoliittoon kylmeni sitä mukaa, kun Kuuba joutui yhä tiukemmin taloudellisesti riippuvaiseksi siitä. Kuuba allekirjoitti kauppasopimuksen Neuvostoliiton kanssa 17. helmikuuta 1965 – sopimus, johon kukaan kuubalaisista ei ollut tyytyväinen. Erityisesti Castroa ja Guevaraa kaihersi korkea hinta, jolla Neuvostoliitto myi valmistamiaan koneita ja välineitä. Juopa Neuvostoliittoon leveni entisestään, kun hän piti puheen 12. lokakuuta ministeriössään, jossa kritisoi laajoin sanankääntein kauppakumppaninsa ”katastrofaalista maatalouspolitiikkaa”. Puhe jätettiin julkaisematta Kuuban tiedotusvälineissä sen jyrkän luonteen vuoksi. Lopullisen välirikon aiheutti helmikuussa 1965 hänen [[Alger]]issa pitämänsä puhe, jossa hän rinnasti Neuvostoliiton ja sen satelliitit lännen imperialisteihin, koska ne eivät tehneet kaikkeansa tukeakseen ”vapautuksen tielle nousevia kansakuntia”, vaan päinvastoin pyrkivät saamaan tuotteistaan maailmanmarkkinahinnan sosialistisilta veljesmailtaan heille itselleen jäädessä vain raaka-ainetuottajan rooli keskinäisessä kaupankäynnissä.<ref>[http://www.wpunj.edu/newpol/issue25/farber25.htm Samuel Farber: The Resurrection of Che Guevara (1998)].{{vanhentunut linkki}}</ref>

Guevaran ruumis lennätettiin helikopterilla läheiseen [[Vallegrande]]n kaupunkiin ja asetettiin sairaalan pesuhuoneeseen joksikin aikaa esille yleisön nähtäväksi. Hänet haudattiin merkitsemättömään hautaan muiden tovereidensa joukkoon CIA:n amputoitua hänen kätensä tunnistamista varten.<ref>[http://www.gwu.edu/~nsarchiv/NSAEBB/NSAEBB5/index.html National Security Archive Electronic Briefing Book No. 5]</ref> Paikallisten keskuudessa tämä synnytti legendan pyhimyksestä ''San Ernesto de La Higuera'' ja ''El Cristo de Vallegrande''.<ref>[http://elnuevocojo.com/Galerias/Che_Guevara/38.html El Nuevo Cojo Ilustrado N:o 7, 1.11.2003, haettu 23.8.2007]{{vanhentunut linkki}}</ref>

Kuubassa Fidel Castro sai varmuuden toverinsa kuolemasta 15. lokakuuta. Lokakuun 18. päivänä hän piti kiihkeän muistopuheen miljoonapäiselle kuulijakunnalle Havannan Plaza de la Revoluciónilla.<ref>[http://www.gwu.edu/~nsarchiv/NSAEBB/NSAEBB5/index.html National Security Archive Electronic Briefing Book No.5]</ref> Tilaisuudessa näytettiin [[Santiago Alvarez]]in Fidelin toimeksiannosta 48 tunnissa valmistama dokumentti ''Hasta la victoria siempre''.<ref>[http://archive.sensesofcinema.com/contents/cteq/01/17/hasta.html Travis Wilkerson lokakuu 2001]{{vanhentunut linkki}}</ref> Maassa julistettiin kolmen päivän suruaika Chen muistoksi.

Guevaran kirja ''[[La Guerra de Guerrillas]]'' nähtiin aikanaan perustavanlaatuisena ohjeena epätasaisten sotien käynnissä. Chen kuoleman jälkeen monien mielestä hänen taktiikkansa osoittautui kuitenkin viime kädessä tehottomaksi, koska Kuubassa toteutettu vallankumous ei ollut suoraan sovellettavissa muihin maihin. Guevara uskoi, että pieni joukko sissejä (''foco'') hyökätessään rajusti hallitusta vastaan saisi väestön vallankumouksellisuuden lisääntymään niin, ettei olisi tarpeellista rakentaa suuria organisaatioita edistämään asteittaista siirtymistä aseelliseen vallankumouksellisuuteen. Chen opit eivät kuitenkaan ole jääneet aivan hedelmättömiksi: vuonna 1979 [[Nicaragua]]n [[sandinistit|sandinisti]]sissit syöksivät vallasta vihatun diktaattori [[Anastasio Somoza Debayle|Anastasio Somozan]] parikymmenvuotisen sissisodan tuloksena.<ref>[http://edition.cnn.com/SPECIALS/cold.war/episodes/18/interviews/ortega/ CNN Interactive: Cold War - Daniel Ortegan haastattelu]{{vanhentunut linkki}}</ref> Viime aikoina vasemmistolaiset hallitukset ovat saaneet jälleen jalansijaa Etelä-Amerikassa, ja monien niistä voidaan sanoa tuntevan hengenheimolaisuutta Guevaran oppien kanssa. [[Venezuela]]n presidentti [[Hugo Chávez]] on solminut hyvät suhteet Kuuban hallitukseen ja Fidel Castroon.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke=Castro and Chavez croon together| Osoite=http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/998002.stm |Julkaisija=BBC News|Ajankohta=30.10.2000|KIeli={{en}}|Viitattu=1. elokuuta 2007}}</ref> Boliviassa siirryttiin [[Evo Morales]]in vaalivoiton myötä vasemmistovaltaan 2006, jolloin maan energiatuotanto kansallistettiin.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke=Bolivia gas under state control|Osoite=http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/4963348.stm|Julkaisija=BBC News|Ajankohta=2.5.2006|Kieli={{en}}|Viitattu=1. elokuuta 2007}}</ref> [[Irakin sota|Irakin sodassa]] paikalliset vastarintataistelijat ovat tehneet oman sovelluksensa Chen ''foco''-taktiikasta kaupunkioloissa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://globalguerrillas.typepad.com/globalguerrillas/2004/08/iraq_and_foco_i.html|Julkaisija=Global Guerrillas|Kieli={{en}}|Nimeke=Iraq and foco insurgency|Viitattu=1. elokuuta 8.2007|Ajankohta=7. elokuuta 8.2004|Tekijä=John Robb}}{{vanhentunut linkki}}</ref>

Ranskalainen filosofi [[Jean-Paul Sartre]] on kutsunut Guevaraa ”aikamme täydellisimmäksi ihmiseksi”.<ref>[http://www.spectator.se/index.php?option=content&task=view&id=43&Itemid= Stockholm Spectator].{{vanhentunut linkki}}</ref> [[Time]]-aikakauslehti valitsi Ernesto Guevaran 1900-luvun sadan merkittävimmän ihmisen listaan, jossa oli hänen lisäkseen vain yksi latinalaisamerikkalainen.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.time.com/time/time100/heroes/profile/guevara01.html|Tekijä=Ariel Dorfman|Julkaisija=Time|Ajankohta=14. kesäkuuta 1999|Nimeke=Time 100: Che Guevara|Viitattu=1. elokuuta 2007|Kieli={{en}}}}</ref> Guevarasta saattaa vielä tulla [[Simón Bolívar]]in rinnalla Latinalaisen Amerikan historian merkittävin poliittinen symboli.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.guardian.co.uk/cuba/story/0,,1322861,00.html#article_continue|Julkaisija=The Guardian|Tekijä=Richard Gott|Ajankohta=10.10.1967|Viitattu=2.7.2007|Kieli={{en}}|Nimeke=US Intelligence agent in at Che Guevara's death}}</ref>

Guevaran katsotaan henkilökohtaisesti olleen vastuussa satojen talonpoikien ja kansalaisten surmista Kuuban vankiloissa ja hänen sissiarmeijansa valtaamilla alueilla. Myös valeteloituksia järjestettiin väestön pelottamiseksi.<ref>[http://hnn.us/roundup/entries/6300.html History News Network]</ref> Free Society Project on yhdysvaltalainen kansalaisjärjestö, jonka Cuba Archive -projekti pyrkii listaamaan Kuuban vallankumouksessa kuolleet. Se pitää myös kirjaa ihmisistä, jotka Che Guevara määräsi teloitettavaksi Kuubassa 1957–1959. Listalla on 13 Sierra Maestrassa, 17 Santa Clarassa ja 102 La Cabañassa teloitettua ihmistä. Listalla ei ole ihmisiä, joiden kuoleman hän aiheutti epäsuoremmin tai sotatoimissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://cubaarchive.org/home/index.php?option=com_content&task=view&id=38&Itemid=95| Nimeke = Che Guevara's victims in Cuba 1957-1959| |Ajankohta = 20.11.2008| Julkaisija = Cuba Archive| Viitattu = 9.8.2009}}{{vanhentunut linkki}}</ref>

Kun [[Carlos Santana]] esiintyi vuonna 2005 [[Oscar-palkinto|Oscar-gaalassa]] pukeutuneena Che-paitaan, kuubalaissyntyinen muusikko [[Paquito D'Rivera]] kirjoitti avoimen kirjeen syyttäen Santanaa ”La Cabañan pyövelin” ihannoinnista. La Cabaña on Havannassa sijaitseva pahamaineinen linnoitus ja vankila, jossa Guevara johti toisinajattelijoiden teloituksia, joukossa D'Riveran serkku, joka D'Riveran mukaan joutui monien muiden tavoin vangituksi uskonsa vuoksi.<ref>[http://www.findarticles.com/p/articles/mi_m0FXV/is_4_15/ai_n13801099 Avoin kirje Carlos Santanalle Paquito D'Riveralta (Latin Beat Magazine) 25. maaliskuuta 3.2005.]{{vanhentunut linkki}}</ref>

* Haastattelu Ranskaksi.Tekstitys Englanti.Geneve 1964: [http://www.youtube.com/watch?v=128waCCK40I&feature=related Haastattelu ranskaksi, tekstitys englanti. Geneve 1964.]