Wikipedia

Ero sivun ”Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 22:
Suomalaisen tautiluokituksen '''tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöllä''' (F90) viitataan joko tarkkaavaisuus- eli keskittymishäiriö ADD:hen (''attention deficit disorder'') tai aktiivisuuden ja tarkkavaisuuden häiriö ADHD:hen (''attention deficit and hyperactivity disorder'')<ref>[http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 Lyhenneluettelo, KOTUS]</ref>. Aktiivisuuden häiriöllä viitataan hyperaktiiviseen käytökseen ja [[impulsiivisuus|impulsiivisuuteen]], joita esiintyy etenkin poikalapsilla<ref>Russel Barkley. Fact Sheet: Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD). http://www.russellbarkley.org/factsheets/adhd-facts.pdf</ref>. Osalla potilaista esiintyy pelkkää ylivilkkautta ja impulsiivisuutta ilman tarkkaavaisuuden ongelmia. Lyhenne AD/HD viittaa kaikkiin edellä mainittuihin häiriöihin.
 
KoskaADHD:n keskittymisvaikeudet,ydinoireiden työmuistinon häiriötajateltu japerinteisesti impulsiivisuusliittyvän saattavatniin vaikeuttaasanotun suunnitelmallistatoiminnanohjauksen jasäätelyn pitkäjänteistäongelmiin<ref>Russel toimintaaA. Barkley: Behavioral inhibition, jotkutsustained pitävätattention, ADHD:täand synonyyminaExecutive toiminnanohjauksenfunctions. häiriölleConstructing a unifying theory of ADHD. http://data.psych.udel.edu/abelcher/Shared%20Documents/4%20Developmental%20Psychopathology%20and%20Risk%20%2824%29/Barkley,%201997.pdf</ref><ref>Thomas E. Brown: Executive Functions and Attention Deficit Hyperactivity Disorder: Implications of two conflicting views. International Journal of Disability, Development and Education. Volume 53, Issue 1, 2006, pages 35-46. http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/10349120500510024#.UpADbyfpVD0</ref>. TutkimustenTuoreen tutkimuskatsauksen mukaan suurimmalla osalla ADHD-lapsista ja nuorista ei kuitenkaan ilmene merkittävässä määrin toiminnan ohjauksen ongelmia<ref>Lambek R, Tannock R, Dalsgaard S, Trillingsgaard A, Damm D, Thomsen PH (2010). "Validating neuropsychological subtypes of ADHD: how do children with and without an executive function deficit differ?". Journal of Child Psychology and Psychiatry 51 (8): 895–904. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1469-7610.2010.02248.x/abstract;jsessionid=2CE336B473D9E3F2D75A2477D4385B82.f04t03?deniedAccessCustomisedMessage=&userIsAuthenticated=false</ref>.
 
Noin 70 prosentilla potilaista esiintyy liitännäisoireena unettomuutta ja päiväaikaista väsymystä<ref name="ayt"/>.
Rivi 59:
Muita mahdollisia liitännäisoireita ovat muun muassa oppimisvaikeudet<ref name="ayt"/>. Keskittymisvaikeudet haittaavat usein opiskelua. Tästä syystä useimmat alisuoriutuvat opinnoissaan suhteessa älykkyyteensä. Opintojen keskeyttäminen tai venyminen on hyvin tyypillistä.
 
Usein ylivilkkaus ja ulospäin näkyvä levottomuus vähenevät ihmisen aikuistuessa tai sitten ihminen oppii kätkemään vilkkautensa ja levottomuutensa. Levottomuuden tunne, keskittymisvaikeudet, impulsiivisuus, työmuistin häiriöt, ylikeskittyminen sekä arjen hallintaa heikentävät organisointi- ja oman toiminnan ohjaamisen vaikeudet voivat kuitenkin aiheuttaa aikuisenakin huomattavaa haittaa. ADHD onkin yhteydessä heikompaan suoriutumiseen opinnoissa ja työelämässä. WHO:n mielenterveyskartoitus on osoittanut, että ilman hoitoa jäävät ADHD-häiriöisetoireiset tekevät vuodessa keskimäärin kuukauden verran vähemmän töitä kuin muut<ref>[http://tyopiste.ttl.fi/Uutiset/sivut/Kaikki_eivat_malta_pysya_toissa_paikoillaan.aspx Työpiste-verkkolehti 22.5.2012, viitattu 5.7.2013]</ref>
 
Inattentiivisessa tarkkaavuushäiriössä eli ADD:ssä opiskelijan tarkkaavaisuus saattaa kohdistua oppimisen sijaan siihen, mitä luokassa tai omissa mielikuvissa tapahtuu. Osa pystyy kuitenkin kompensoimaan lahjakkuudellaan kompensoida tarkkaavuuden ongelmia.
Rivi 124:
ADHD</ref><ref>[http://jama.ama-assn.org/cgi/content/short/302/10/1084?home Evaluating Dopamine Reward Pathway in ADHD, tiivistelmä, Jama]</ref>
 
Volkow huomasi myös, että ADHD-henkilöidenoireisten palkitsemisjärjestelmä sammuu tavanomaista nopeammin. Havainto selittäisi sen, miksi AD/HD on yliedustettuna päihteidenkäyttäjien keskuudessa.<ref>[http://www.dn.se/nyheter/vetenskap/fynd-loser-gatan-adhd-1.948284 Anna Bratt Fynd löser gåtan adhd 8.9.20009/ 9.9.2009]
ADHD</ref><ref>[http://jama.ama-assn.org/cgi/content/short/302/10/1084?home Evaluating Dopamine Reward Pathway in ADHD, tiivistelmä, Jama]</ref>
 
Rivi 183:
ADHD on tunnettu jo pitkään. Ensimmäinen luotettava oireenkuvaus on vuodelta 1775.<ref>http://jad.sagepub.com/content/early/2012/02/05/1087054711432309</ref> [[Alexander Crichton]] esitteli ”rauhattoman mielen” kirjassaan vuonna 1798.<ref>[http://www.ingentaconnect.com/search/article?title=Crichton&title_type=tka&year_from=1998&year_to=2008&database=1&pageSize=20&index=14 An Early Description of ADHD (Inattentive Subtype): Dr Alexander Crichton and `Mental Restlessness' (1798) Child and Adolescent Mental Health], Volume 6, Number 2, May 2001 , s. 66–73(8)</ref><ref>p 271, An inquiry into the nature and origin of mental derangement: comprehending a concise system of the physiology and pathology of the human mind and a history of the passions and their efects.</ref> Lääketieteellisenä diagnoosina tarkkaavuushäiriö on ollut tunnettu noin sata vuotta, vaikka luotettavat oireiden kuvaukset ovatkin vanhempaa perua. Monet vaihtuvat yhteiskunnalliset suuntaukset ovat vaikuttaneet diagnoosin ymmärtämiseen ja sen kehittymiseen.<ref>Suominen S. Tarkkaavuushäiriön (ADHD) kehittyminen lääketieteelliseksi diagnoosiksi. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2003:10:68–83. http://koti.welho.com/sausuomi/pdf/Suominen_2003_40_68_83.pdf</ref>
 
Tarkkaavuushäiriöstä käytävä kansainvälinen keskustelu kärjistyi 2000-luvun alkuvuosina. Diagnoosin vastustajien mukaan tarkkaavaisuushäiriö oli ylidiagnostisoitu häiriö. Lisäksi he epäilivät, ettei lääkitys olisi turvallinen hoitomuoto. Vastustajien mukaan mukaan luokkakokojen kasvattaminen ja se, ettei vanhemmilla ollut enää tarpeeksi aikaa kasvattaa lapsiaan johtaa ADHD-oireiden lisääntymiseen. Diagnoosin puolustajien mukaan ADHD-tapaustenoireisten lisääntyminen oli näköharhaa, joka johtui siitä, että häiriötä oli opittu diagnosoimaan aiempaa paremmin ja he pitivät lääkkeiden käyttämistä turvallisena.<ref>Suominen S. Tarkkaavuushäiriön (ADHD) monitieteiset selitysmallit – ristiriidasta yhteiseen ymmärrykseen? Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2006: 43 295–308. http://koti.welho.com/sausuomi/pdf/Suominen_181206.pdf</ref>
 
[[Pemoliini]]a (kauppanimi Cylert) käytettiin vuodesta 1975 vuoteen 2005 Yhdysvalloissa. Lääke vedettiin markkinoilta mahdollisen yhteyden maksamyrkytykseen takia.<ref>Pemoline - Withdrawn due to liver toxicity risk. WHO Pharmaceuticals Newsletter (05). 2005 http://apps.who.int/medicinedocs/en/d/Js8120e/1.3.html#Js8120e.1.3 </ref> [[Ampakiini]]en tehokkuutta tutkitaan parhaillaan tarkkaavaisuushäiriön hoidossa<ref>FDA’s Psychiatric Division Has Rejected Cortex’s Request to Study CX717 in Phase IIb ADHD Study http://www.businesswire.com/portal/site/home/permalink/?ndmViewId=news_view&newsId=20071011005369&newsLang=en </ref>.
 
== Tunnettuja ADHD-sairastavia oireisia==
<!-- Vain lähteiden kera. -->
* [[Adam Levine]], muusikko<ref>[http://www.imdb.com/name/nm1747013/bio]</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarkkaavaisuus-_ja_ylivilkkaushäiriö”