|
=== Suomen vapaa-ajattelijat järjestäytyvät ===
Vapaa-ajattelijat odottivat paljon vuoden 1922 [[Uskonnonvapauslaki|uskonnonvapauslailta]]. Tuloksiin pettyneinä he alkoivat 1920-luvun lopulla perustaa siviilirekisteriläisyhdistyksiä. Yhdistykset muun muassa perustivat omia hautausmaita. 1930-luvun alussa siviilirekisteriläisten järjestäytyminen vaikeutui, mutta vuosikymmenen lopulla järjestäytyminen saattoi jatkua, ja 1937 perustettiin Siviilirekisteriläisyhdistysten keskusliitto, josta tuli myöhemmin Vapaa-ajattelijain liitto. Liiton äänenkannattaja alkoi ilmestyä 1937 nimellä ''Ajatuksen Vapaus'', nykyisin se on ''Vapaa ajattelija''.<ref name="Otavan"/> Liikkeen johdossa oli muun muassa [[Työväenliike|työväenliikkeen toimijoita]] sekä [[Liberalismi|liberaaliin]] sivistyneistöön kuuluvia kuten [[Ernst Lampén Iso-Keisari]] ja [[Vilho Setälä]]<ref name="historia">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/helsinki/index.php?option=com_content&view=article&id=51&Itemid=73 | Nimeke=Yhdistyksen historia | Julkaisija=Helsingin vapaa-ajattelijat ry | Viitattu=8.6.2010}}</ref>. ▼[[Ateismi]] ja [[vapaa-ajattelu]] vakiintuivat Suomeen 1800- ja 1900-lukujen taitteesta lähtien. [[Sosialismi]]n mukana Suomeen tuli [[Marxilainen uskontokritiikki|marxilainen ateismi]]. [[Forssan kokous|Forssan kokouksen]] julistuksessa [[Sosiaalidemokratia|sosiaalidemokraattien]] työväenpuolue vaati [[Kirkon ja valtion ero|valtion ja kirkon erottamista]]. Valtakunnallista toimintaa oli pyrkinyt aloittamaan jo vuonna 1906 [[ylioppilasyhdistys Prometheus]], mutta valtiovalta esti pyrkimykset. 1900-luvun alussa julkaistiin kaksi osaa ''Prometheuksen kirjoitussarjaa'', [[S. E. Kristiansson|S. E. (Sven Elof) Kristiansson]]in vuosina 1910–1917 julkaisema lehti ''Vapaa Ajatus'', sekä [[Alfred Bernhard Sarlin]]in nimimerkillä Asa Jalas kirjoittamat kirjat.<ref name="Huotari"/>
▲Vapaa-ajattelijat odottivat paljon vuoden 1922 [[Uskonnonvapauslaki|uskonnonvapauslailta]]. Tuloksiin pettyneinä he alkoivat 1920-luvun lopulla perustaa siviilirekisteriläisyhdistyksiä. Yhdistykset muun muassa perustivat omia hautausmaita. 1930-luvun alussa siviilirekisteriläisten järjestäytyminen vaikeutui, mutta vuosikymmenen lopulla järjestäytyminen saattoi jatkua, ja 1937 perustettiin Siviilirekisteriläisyhdistysten keskusliitto, josta tuli myöhemmin Vapaa-ajattelijain liitto. Liiton äänenkannattaja alkoi ilmestyä 1937 nimellä ''Ajatuksen Vapaus'', nykyisin se on ''Vapaa ajattelija''.<ref name="Otavan"/> Liikkeen johdossa oli muun muassa [[Työväenliike|työväenliikkeen toimijoita]] sekä [[Liberalismi|liberaaliin]] sivistyneistöön kuuluvia kuten [[Ernst Lampén Iso-Keisari]] ja [[Vilho Setälä]]<ref name="historia">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/helsinki/index.php?option=com_content&view=article&id=51&Itemid=73 | Nimeke=Yhdistyksen historia | Julkaisija=Helsingin vapaa-ajattelijat ry | Viitattu=8.6.2010}}</ref>.
[[Talvisota|Talvisodan]] lähestyessä hallitusta vaadittiin lakkauttamaan epäilyttäviksi katsottuja järjestöjä. Keskeisen Tampereen yhdistyksen lakkauttaminen lähes lopetti siviilirekisteriläisliikkeen toiminnan jo hieman ennen talvisotaa. Liiton kotipaikka siirrettiin [[Turku]]un, ja tiettävästi varsinaista toimintaa liiton tasolla oli seuraavan kerran vasta keväällä 1942.<ref name="Huotari"/>
=== 1940-luvulta eteenpäin ===
Kunnolla toiminta jatkui vasta [[Jatkosota|jatkosodan]] jälkeen 1945.<ref name="Huotari"/> [[Lahti|Lahden]] liittokokouksessa liiton nimeksi muutettiin Vapaa-ajattelijain liitto ry ja sen kotipaikaksi Helsinki. Jäsenyhdistysten tavoitteeksi asetettiin [[Tieteellinen maailmankatsomus|tieteellisen maailmankatsomuksen]] levittäminen ja tietojen antaminen siviilirekisteriin kuuluville heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.<ref name="historia"/> Järjestäytyminen jatkui vilkkaana, ja myös [[Kirkosta eroaminen Suomessa|kirkosta eroaminen]] yleistyi.<ref name="Otavan"/> Vapaa-ajattelijain liitto oli [[Vapaa-ajattelijain maailmanliitto|Vapaa-ajattelijain maailmanliiton]] jäsen 1946–1994.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Seppo, Juha | Nimeke=Vapaa-ajattelijaliikkeen organisoituminen ja sen herättämä kiista Suomessa 1936–1946 | Sivu=148 | Selite=Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 156 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen kirkkohistoriallinen seura | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-9021-86-8}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ateistit.fi/uutiset/uuti129.html | Nimeke=Wikipedian artikkelissa Vapaa-ajattelijain liitosta virheitä | Tekijä=Sundström, Kimmo | Ajankohta=26.2.2007 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Pääkaupunkiseudun ateistit | Viitattu=8.4.2009}}</ref> Professori [[V. T. Aaltonen]] liittyi vapaa-ajattelijoiden jäseneksi 1947. Aaltosen kirjoitukset ja tilaisuudet saivat paljon yleisöä.<ref name="historia"/>
Professori [[V. T. Aaltonen]] liittyi vapaa-ajattelijoiden jäseneksi 1947. Aaltosen kirjoitukset ja tilaisuudet saivat paljon yleisöä. Käänne kirkosta eroamisessa tuli, kun vuonna 1959 hyväksyttiin ennakkoverolaki. Vuodesta 1960 lähtien [[kirkollisvero]]a ei enää pidätetty erikseen vuoden lopun verotuksessa, vaan jokaisesta palkanmaksusta. Kirkosta eroaminen väheni hetkessä murto-osaan aiemmasta.<ref name="historia"/>
=== 1960-luvulta eteenpäin ===
Jotkut vapaa-ajattelijoiden ajamat tavoitteet toteutuivat vuonna 1968. Kirkosta eroaminen tuli mahdolliseksi myös väestörekisterissä pelkän seurakuntatoimiston sijaan, siviilivihkiminen tuli mahdolliseksi myös vihkiviranomaisen virkahuoneen ulkopuolella ja siviilirekisteri muuttui väestörekisteriksi.<ref name="historia"/> Vuonna 1977 liitto antoi lausunnon [[Kirkko ja valtio -komitea]]n mietinnöstä tyrmäten sen perusteet. Lausunnossa todettiin, että ”komitea antaa täysin valheellisen kuvan Suomen uskonnonvapaudesta väittäessään, että Suomen lainsäädäntö täyttää moitteettomasti kansainväliset vaatimukset. Vapaa-ajattelijain liitolla on laaja todistusaineisto siitä, että uskonnottomien ihmisoikeuksia rikotaan Suomessa törkeästi ja että tämä johtuu puutteellisesta lainsäädännöstä”<ref name="Kirkko ja valtio -komitea">{{Verkkoviite | Osoite=http://etkirja.pp.fi/Jumalaton52.html#mozTocId727867 | Nimeke=Asia: Lausuntopyyntö Kirkko ja valtio- komitean mietinnöstä | Tekijä=Vapaa-ajattelijain liitto ry: Timo I. Vasama, puheenjohtaja, Erkki Hartikainen, sihteeri | Viitattu=9.7.2010}}</ref>
Liiton hyväksyi ensimmäisen kulttuuripoliittisen ohjelman vuonna 1978 Erkki Hartikaisen luonnoksen pohjalta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://etkirja.pp.fi/Jumalaton52.html#mozTocId101919 | Nimeke=Mitä tapahtui Vapaa-ajattelijain liiton kulttuuripoliittiselle ohjelmalle? | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Jumalaton | Ajankohta=4.7.2010 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=8.7.2010}}</ref> Vuonna 1993 hyväksytty toinen kulttuuriohjelma oli pitkälti Kari Saaren käsialaa.<ref name="Vaismaa">Vaismaa, Aaro: Kari Saari (5.10.1956 – 4.5.1997). Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Vaismaa, Aaro (toim.) | Nimeke=Kansanhumanismin ABC: Suomalaisen humanistiliikkeen sanomaa ja historiaa kolmelta vuosikymmeneltä | Sivu=95 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-97679-2-4}}</ref> ▼
=== Lentolehtitapaus ===
▲Liiton hyväksyi ensimmäisen kulttuuripoliittisen ohjelman vuonna 1978 Erkki Hartikaisen luonnoksen pohjalta. <ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://etkirja.pp.fi/Jumalaton52.html#mozTocId101919 | Nimeke=Mitä tapahtui Vapaa-ajattelijain liiton kulttuuripoliittiselle ohjelmalle? | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Jumalaton | Ajankohta=4.7.2010 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=8.7.2010}}</ref> Vuonna 1993 hyväksytty toinen kulttuuriohjelma oli pitkälti Kari Saaren käsialaa.<ref name="Vaismaa">Vaismaa, Aaro: Kari Saari (5.10.1956 – 4.5.1997). Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Vaismaa, Aaro (toim.) | Nimeke=Kansanhumanismin ABC: Suomalaisen humanistiliikkeen sanomaa ja historiaa kolmelta vuosikymmeneltä | Sivu=95 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-97679-2-4}}</ref>
Vuoden 1977 marraskuussa [[Suomen kristillisdemokraatit|Kristillinen liitto]] teki eduskuntakyselyn Vapaa-ajattelijain liiton lentolehtisestä, jossa kehotettiin eroamaan kirkosta. Lehtisen etusivulla oli kuva 500 [[Markka|markan]] setelistä. Kristillistä liittoa loukkasi se, että lehtisessä oli silloisen presidentin [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]] kuva. Presidentinvaalit lähestyivät ja Kristillisellä liitolla oli oma ehdokas [[Raino Westerholm]]. Vapaa-ajattelijoiden mukaan lentolehtisen etusivulla oli tosiasiassa kuva 500 markan setelistä ja tämän setelin kuvaa oli käytetty runsaasti [[Mainos|mainonnassa]]. Oikeusministeri [[Tuure Salo]] ja sisäasiainministeri [[Eino Uusitalo]] määräsivät [[keskusrikospoliisi]]n [[Poliisikuulustelu|kuulustelemaan]] Vapaa-ajattelijain liiton johtohenkilöitä. Toistakymmentä liiton johtoon kuuluvaa henkilöä kuulusteltiin. Kristillinen liitto katsoi lentolehtisen tekstin myös loukkaavan uskonnollisia tunteita. Tämä viittasi [[Rikoslaki|rikoslain]] pykälään [[Uskonrauhan rikkominen|uskonnon pilkasta]]. Kuulustelut mutkistuivat, ja keskusrikospoliisi pyysi Vapaa-ajattelijain liitosta myös lentolehtistä levittäneiden yhdistysten osoitteet. [[Erkki Hartikainen|Erkki Hartikaisen]] mukaan syytteeseen olisi täten joutunut useita kymmeniä, mahdollisesti useita satoja henkilöitä. Liiton johtohenkilöt, liiton lehden toimittaja, lehden painanut [[kirjapaino]], lentolehtisen painanut monistamo olisivat saattaneet saada tuomion uskonnonpilkasta. Olisi ollut myös mahdollista, että Vapaa-ajattelijain liitto ja sen jäsenyhdistykset olisi sen aikaisen [[Yhdistyslaki|yhdistyslain]] 21 §:n 1. momentin perusteella lakkautettu. Presidentinvaalien jälkeen maan hallitus ja muun muassa oikeusministeri vaihtuivat ja kuulustelut lopahtivat.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Nimeke=Raportti uskonnonvapaudesta 2 | Sivu=29–31 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | Vuosi=1980}}</ref>
=== Ateistien maailmankonferenssi ===
=== Elämänkatsomustieto ===
1970-luvulla ja 1980-luvun alussa liiton silloisen pääsihteerin Erkki Hartikaisen tavoitteena oli saada Suomen kouluihin oma oppiaine [[Uskonnottomuus|uskonnottomille]].<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Raportti uskonnonvapaudesta 2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | Vuosi=1980}}</ref> Hartikainen teki vuonna 1978 kantelun [[Yhdistyneet Kansakunnat|Yhdistyneitten Kansakuntien]] [[ihmisoikeuskomitea]]lle [[Uskontojen historia ja siveysoppi|uskontojen historian ja siveysopin]] peruskoulun [[opetussuunnitelma]]sta Suomessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www1.umn.edu/humanrts/undocs/html/40_1978.htm | Nimeke=Erkki Hartikainen v. Finland, Communication No. 40/1978, U.N. Doc. CCPR/C/OP/1 at 74 (1984) | Julkaisija=University of Minnesota Human Rights Library | Viitattu=24.2.2009 | Kieli={{en}} }}</ref> Kantelu ratkesi 1981 ja Suomeen saatiin [[elämänkatsomustieto]] kouluihin oppiaineeksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.feto.fi/ETn_historia.htm | Nimeke=Et-opetuksen historiasta: Oikeuden ja kohtuuden tiellä | Tekijä=Elo, Pekka & Linnankivi, Pekka | Ajankohta=2.8.2006 | Julkaisija=Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat Feto | Viitattu=19.2.2009}}</ref>
1980-luvulla Hartikainen toimitti uskonnottomien käyttöön elämänkatsomustiedon (silloisen uskontojen historian ja etiikan) oppiaineiston. [[WSOY]] ryhtyi vapaa-ajattelijain lukion elämänkatsomustiedon oppikirjojen kustantajaksi ja antoi kirjoittamista varten apurahan, mutta julkaisu peruutettiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2002_0203/va2-02.pdf | Nimeke=Pääkirjoitus | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Tiedostomuoto=PDF | Sivu=3 | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=2–3/2002 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | Viitattu=19.2.2009}}</br>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/Jumalaton4.htm#_Toc133559926 | Nimeke=Arviointi artikkelista G. H. von Wright: ”Tieteen filosofian kaksi perinnettä” | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Jumalaton kulttuurilehti | Ajankohta=Huhtikuu 2006 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Viitattu=19.2.2009}}</ref> Nykyisin kouluissa opetettavaa elämänkatsomustietoa Hartikainen pitää "kelvottomana".<ref>[http://etkirja.pp.fi/Jumalaton72.html Mistä oikein oli kysymys?] Viitattu 20.3.2012</ref>
== Toiminta ==
Vapaa-ajattelijan liitto saasai vuonna 2010 toimintansa tukemiseen 32 000 euroa valtionapua sekä 7 600 euroa lehdistötukea.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/liitto/toimintakertomus/2009 | Nimeke=Vapaa-ajattelijain liiton toimintakertomus 2009 | Ajankohta=10.4.2010 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Viitattu=16.4.2010}}</ref>
=== Uskonnoton tapakulttuuri ===
{{Pääartikkeli|[[Väinö Voipio -palkinto]]}}
Liiton entisen puheenjohtajan, tuomari ja kirjailija [[Väinö Voipio]]n mukaan nimetty tunnustuspalkinto on myönnetty vuodesta 1993 lähtien. Palkinnon tarkoitus on antaa julkista tunnustusta henkilölle, joka on myönteisellä tavalla tuonut esille [[Humanismi|humanistista elämänasennetta]], puolustanut [[Tieteellinen maailmankatsomus|tieteellistä todellisuuskäsitystä]]maailmankatsomusta ja edistänyt yhteiskunnan [[Sekularismi|uskontoriippumattomuutta]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/liitto/vaino_voipio | Nimeke=Väinö Voipio -palkinto | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Viitattu=9.12.2009}}</ref><ref name="voipio">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/liitto/vaino_voipio | Nimeke=Väinö Voipio -palkinto | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Viitattu=26.5.2010}}</ref>
[[Neurologia]]n [[professori]] [[Jorma Palo]] sai ensimmäisen palkinnon yleistajuisista [[Lääketiede|lääketiedettä]] ja [[Etiikka|etiikkaa]] käsittelevistä kirjoituksistaan. Liiton mukaan Palon kirjoista parhaiten humanistista etiikkaa tuovat esille ''Saanko elää, saanko kuolla: Hoidon rajat'' (1992) sekä palkinnon myöntämisen jälkeen kirjoitettu ''Sängyssä vai kylppärissä: Arjen etiikkaa'' (1996). [[Kari Cantell]] palkittiin vuonna 1997 kirjasta ''[[Tiedemiehen mietteitä uskosta]]''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Cantell, Kari | Nimeke=Tiedemiehen mietteitä uskosta: Kutsu elämänkatsomukselliseen pohdiskeluun | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 951-0-21018-8}}</ref>, [[Jussi Pikkusaari]] vuonna 1998 julkaistusta väitöskirjasta ''''Vaikea vapaus: Sosialidemokratian häviö kirkolle 1850-luvulta 1920-luvulle käydyssä Suomen kulttuuritaistelussa''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.lib.helsinki.fi/elektra/pikkusaa.html | Nimeke=Oulun yliopiston Humanistisen tiedekunnan väitöksiä 1998 | Viitattu=19.3.2009}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/1999_01/juttu04.html | Nimeke=Väinö Voipio -palkinnon saaja Jussi Pikkusaari | Tekijä=Meltti, Timo | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=1/1999 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Viitattu=12.9.2009}}</ref> ja Anneli Aurejärvi-Karjalainen 1999 uskonnoista vapaata tapakulttuuria käsittelevästä kirjasta ''[[Perheen omat juhlat|Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin]]'' (1999).<ref name="voipio"/>
[[Kari Enqvist]] ja [[Esko Valtaoja]] palkittiin vuosina 2004 ja 2005 tieteellisen ja uskonnottoman todellisuuskäsityksen puolustamisesta ja levittämisestä. Vuoden 2007 palkinnon sai suomentaja, tiedettä kansantajuistavia kirjoja julkaisevan [[Terra Cognita]] -kustantamon perustaja [[Kimmo Pietiläinen]]. Pietiläinen on kolmen kuuluisan uskontokriittisen teoksen kustantaja: [[Sam Harris]]in ''[[Uskon loppu]]'' (2004), [[Richard Dawkins]]in ''[[Jumalharha]]'' (2006) ja [[Daniel C. Dennett]]in ''[[Lumous murtuu]]'' (2006). Poliitikko [[Erkki Tuomioja]] sai palkinnon 2008 kyseenalaistaessaan [[teologia]]n opetuksen [[yliopisto]]issa sekä ”herättäessään pohdintaa uskonnon roolista yhteiskunnassa tuodessaan julkisesti esille ateisminsa”. [[Hyvinkää]]n [[maistraatti]] sai vuoden 2009 palkinnon palvelutyöstä uskonnottomien hääparien hyväksi.<ref name="voipio"/>
=== Jumalattomat pilakuvat ===
Vuonna 2006 yksityishenkilö teki tutkintapyynnön kristinuskoaiheisten pilakuvien julkaisemisesta Vapaa-ajattelijain liiton nettisivuilla. Apulaisvaltakunnansyyttäjä [[Jorma Kalske]] päätti vuonna 2007 olla nostamatta syytteitä. Hänen mukaansa liiton puheenjohtaja Robert Brotherus ja pilakuvien piirtäjä [[Osmo Tammisalo]] eivät syyllistyneet sen enempää kiihottamiseen kansanryhmää vastaan kuin uskonrauhan rikkomiseenkaan.<ref name="Kerkelä">{{Lehtiviite | Tekijä=Kerkelä, Lasse | Otsikko=Kirkkoa netissä pilkkaavat kuvat eivät riko lakia | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=2.2.2007}}</ref> Pilapiirtäjä piti tutkintapyyntöä perustuslain turvaaman sananvapauden kannalta surullisena asiana. Helsingin sanomissa Tammisalo totesi kertoneensa kuulusteluissa, että väitteiden arvostelevan tarkastelun kieltäminen olisi [[totalitarismi]]a. ”Koska kaikki kristinuskon perusväittämät ovat ristiriidassa luonnontieteiden kanssa, kenen tahansa, joka osaa arvioida todisteita, velvollisuus on kritisoida näitä väittämiä, tarvittaessa satiirin keinoin.” Robert Brotherus näki tutkintapyynnön taustalla [[Muhammad-pilapiirrosjupakka|Muhammad-pilakuvista nousseen jupakan]].<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Ahola, Suvi | Otsikko=Vapaa-ajattelijoiden pilakuvia epäillään jumalanpilkasta | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=11.7.2006}}</ref> Vastavetona tutkintapyyntöön Vapaa-ajattelijain liitto teki evankelisluterilaisesta kirkosta rikosilmoituksen vuonna 2006. Rikosilmoituksen mukaan kirkkoa oli syytä epäillä kiihotuksesta kansanryhmää vastaan, koska kirkon nettisivuilla on julkaistu [[Raamattu]]. Liiton mielestä Raamatussa panetellaan ja solvataan ateisteja. Poliisi sanoi, ettei kyseessä ollut rikos.<ref name="Kerkelä"/>
=== Ateistien bussikampanja ===
== Tavoitteet ==
Vapaa-ajattelijain liitto hyväksyi ensimmäisen kulttuuripoliittisen ohjelmansa 1978. Ohjelman pohjatekstin laati pääsihteeri [[Erkki Hartikainen]]. Vuonna 1993 hyväksyttiin uusi kulttuuriohjelma, jonka pohjatekstin teki puheenjohtaja [[Kari Saari]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://etkirja.pp.fi/Jumalaton52.html#mozTocId101919 | Nimeke=Mitä tapahtui Vapaa-ajattelijain liiton kulttuuripoliittiselle ohjelmalle? | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Jumalaton | Ajankohta=4.7.2010 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=11.3.2011}}</ref><ref>Vaismaa, Aaro: Kari Saari (5.10.1956 – 4.5.1997). Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Vaismaa, Aaro (toim.) | Nimeke=Kansanhumanismin ABC: Suomalaisen humanistiliikkeen sanomaa ja historiaa kolmelta vuosikymmeneltä | Sivu=95 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-97679-2-4}}</ref><ref name="ohjelma1993">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kulttuuriohjelma/ | Nimeke=Vapaa-ajattelijain liiton kulttuuriohjelma (1993) | Viitattu=11.3.2011}}</ref>
=== Aatteelliset tavoitteet ===
* ajaa lainsäädännöllisiä muutoksia, joilla turvataan uskonnottomuuden vapaus ja uskonnottomien [[tasa-arvo]]inen kohtelu.
Vapaa-ajattelulla on tarkoitettu [[Uskonto|uskonnosta]] vapaata ajattelua, joka suhtautuu arvostelevasti [[kirkko]]on ja sen [[Yhteiskunta|yhteiskunnalliseen]] vaikutukseen ja pyrkii täydelliseen [[Ajatuksenvapaus|uskonnon ja ateismin vapauteen]]<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref>. Vapaa-ajattelu on yleensä viitannut nimenomaan [[Ateismi|ateismiin]]<ref name="Kielitoimiston sanakirja"/>.
Kirjailija [[Väinö Voipio]] määritteli vapaa-ajattelijan seuraavasti (1963):
{{sitaatti|Vapaa-ajattelija on henkilö, joka luodessaan [[elämänkatsomus]]taan pyrkii pysyvästi tarkistamaan ajattelunsa perusteita antamatta auktoriteettiuskon sanella käsityksiään, pitäymyksiään ja ohjeitaan. Hän pyrkii vapautumaan ennakkoluuloista, jotka kahlehtivat henkeämme ja pitävät silmämme sokeina. Historiallisesti ottaen on vapaa-ajattelijain tehtävänä ollut ja on yhä edelleen erityisesti uskontojen kriittinen tarkastelu, ihmisten uskontosidonnaisuudesta vapauttaminen ja täyden uskonnon- ja ajatuksenvapauden vaatiminen.<ref>Lainaus teoksessa Saari 1993, s. 4.</ref>}}
Kari Saaren mukaan vapaa-ajattelu määritellään nykyisin käsitykseksi, jolle on tunnusomaista [[Rationaalisuus|järkiperäisyys]] ja avoimuus uusille perustelluille näkemyksille, sekä kyky jatkuvaan uudistumiseen. Vapaa-ajattelu arvostaa [[Järki|järjen]] vapaata käyttöä ja [[Tieteellinen ajattelu|tieteellistä ajattelua]]. Vapaa-ajattelijat eivät pidä totena mitään muuta kuin sellaista, mikä on älyllisesti perusteltua. [[William Kingdon Clifford|W. K. Cliffordin]] tunnetun lausuman mukaan on aina ja kaikkialla väärin [[usko]]a mihinkään riittämättömin [[peruste]]inperustein. Saaren mukaan aina tulee olemaan asioita, josta ei tiettynä hetkenä ole inhimillistä tietoa. Ei ole kuitenkaan luottamista siihen, että olisi olemassa jokin kokemusperäisen tutkimuksen ja havainnoinnin ylittävä keino hankkia tietoa kaikkeudesta, kuten henkilökohtaiset kokemukset tai [[Pyhä kirja|pyhien kirjojen]] tapaiset arvovallat. Vapaa-ajatteluun kuuluu pyrkimys taistella henkistä urautumista ja [[Auktoriteetti|auktoriteettiusko]]a vastaan. <ref name="Saari4"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://ajburger.homestead.com/ethics.html | Nimeke=The Ethics of Belief | Tekijä=Clifford, William Kingdon | Ajankohta=1877 | Viitattu=7.10.2009 | Kieli={{en}} }}</ref>
{{Sitaatti|Vapaa-ajattelijat arvioivat uskontoja kriittisesti ja yrittävät vapauttaa ihmisiä uskontosidonnaisuudesta, koska uskonnot ovat erhettä. Tuhansien vuosien aikana ei ole kyetty esittämään mitää pätevää todistusaineistoa siitä, että jonkin uskonnon esittämä todellisuuskäsitys pitäisi paikkansa. Päinvastoin, jumalien yms. olinpaikat ovat kutistuneet kutistumistaan.
=== Yhteiskunnalliset tavoitteet ===
Vapaa-ajattelijoiden mielestä julkisen vallan tulee olla uskontoihin nähden puolueeton. Tavoitteena on [[Laki|lainsäädännöllisin]] muutoksin [[Valtionuskonto|valtiokirkkojärjestelmän]] purkaminen ja [[Uskonnonopetus|uskonnonopetuksen]] poistaminen [[koulu]]ista, [[Päivähoito|päivähoidosta]] sekä valtion [[yliopisto]]ista. Kaksi valtiokirkkoa, [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko]] ja [[Suomen ortodoksinen kirkko]], tulee muuttaa tavallisiksi [[Yhdistys|yhdistyksiksi]], jotka perivät jäsenmaksunsa kuten muutkin yhdistykset eivätkä [[Kirkollisvero|kirkollisveron]] kautta . Kirkoilla ei tule olla [[Julkisyhteisö|julkisoikeudellista]] asemaa eikä mitään [[Erioikeus|erioikeuksia]].<ref name="säännöt"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://uskomaton.fi/main/yhteisoe/101-vapaa-ajattelijain-liitto-ry | Nimeke=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Ajankohta=2009 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Uskomaton.fi | Viitattu=29.6 .2009}}</ref> Jos mitään uskontoa ei ole mainittu missään valtion laissa ja jos valtio ei suosi mitään uskontoa muillakaan tavoin, voidaan ateistien mielestä sanoa, että kirkko ja valtio tai uskonnot ja valtio on erotettu toisistaan.<ref name="ateistiyhdistys">{{Verkkoviite | Osoite=http://etkirja.pp.fi/Jumalaton26.html#mozTocId676485 | Nimeke=Mikä on valtiokirkko tai valtionuskonto? | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Jumalaton | Ajankohta=3.2.2008 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Viitattu=3.7.2009}}</ref> ▼{{Katso myös|[[Kirkon ja valtion ero]]|[[Ajatuksenvapaus]]}}
▲Vapaa-ajattelijoiden mielestä julkisen vallan tulee olla uskontoihin nähden puolueeton. Tavoitteena on [[Laki|lainsäädännöllisin]] muutoksin [[Valtionuskonto|valtiokirkkojärjestelmän]] purkaminen ja [[Uskonnonopetus|uskonnonopetuksen]] poistaminen [[koulu]]ista, [[Päivähoito|päivähoidosta]] sekä valtion [[yliopisto]]ista. Kaksi valtiokirkkoa, [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko]] ja [[Suomen ortodoksinen kirkko]], tulee muuttaa tavallisiksi [[Yhdistys|yhdistyksiksi]], jotka perivät jäsenmaksunsa kuten muutkin yhdistykset eivätkä [[Kirkollisvero|kirkollisveron]] kautta. Kirkoilla ei tule olla [[Julkisyhteisö|julkisoikeudellista]] asemaa eikä mitään [[Erioikeus|erioikeuksia]].<ref name="säännöt"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://uskomaton.fi/main/yhteisoe/101-vapaa-ajattelijain-liitto-ry | Nimeke=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Ajankohta=2009 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Uskomaton.fi | Viitattu=29.6.2009}}</ref> Jos mitään uskontoa ei ole mainittu missään valtion laissa ja jos valtio ei suosi mitään uskontoa muillakaan tavoin, voidaan ateistien mielestä sanoa, että kirkko ja valtio tai uskonnot ja valtio on erotettu toisistaan.<ref name="ateistiyhdistys">{{Verkkoviite | Osoite=http://etkirja.pp.fi/Jumalaton26.html#mozTocId676485 | Nimeke=Mikä on valtiokirkko tai valtionuskonto? | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Jumalaton | Ajankohta=3.2.2008 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Viitattu=3.7.2009}}</ref>
Vuoden 1978 kultturipoliittisessa ohjelmassa sanottiin, että [[Suomen Gallup]]in ja Vapaa-ajattelijain liiton vuonna 1973 suorittamat tutkimukset osoittavat, että uskonnonvapaus on uskonnottomien osalta Suomessa kaukana täydellisestä. Ohjelman mukaan Vapaa-ajattelijain liitto joutuu vielä puolustamaan [[Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus|YK:n yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa]] taattuja ihmisoikeuksia.<ref name="ohjelma1978">{{Verkkoviite | Osoite=http://etkirja.pp.fi/Jumalaton52.html#mozTocId410823 | Nimeke=Kulttuuripoliittinen ohjelma | Selite=Hyväksytty Vapaa-ajattelijain liiton XIV liittokokouksessa Vaasassa 17.6.1978 | Viitattu=11.3.2011}}</ref> Kun Suomi liittyi 1990-luvun alussa [[Euroopan neuvosto]]on, [[perusoikeudet]] tuli kirjata [[perustuslaki]]in [[Euroopan ihmisoikeussopimus|Euroopan ihmisoikeussopimuksen]] edellyttämällä tavalla. Ihmisoikeussopimuksessa mainitaan perusoikeutena [[ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus]]. Suomen perustuslaissa mainitaan ”uskonnon ja omantunnon vapaus”. Eduskunnan [[perustuslakivaliokunta]] mainitsi 1994 mietinnössään, että jos lakiin olisi kirjattu ehdotettu ilmaus ”vakaumuksenvapaus”, se olisi merkinnyt korostetusti ”uskonnottoman vakaumuksen” vapautta. Valiokunnan mielestä uskonnottomuuden vapautta ei voitu Suomessa ilmaista näin. Vapaa-ajattelijain liiton mukaan lakiin on täten jäänyt virhe, joka suosii uskontoja. Liiton mukaan tämä virhe ei myöskään ole peruste uskonnon tai uskonnollisten yhdyskuntien erityisasemalle Suomessa.<ref name="Kukkonen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Suomessa++syrjit%C3%A4%C3%A4n++uskonnottomia/HS20040613SI1VS07b23 | Nimeke=”Suomessa syrjitään uskonnottomia” | Tekijä=Kukkonen, Juha | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=13.6.2004 | Viitattu=29.11.2009}}</ref>
Vapaa-ajattelijoiden mukaan suomalaisille tärkein syy kuulua kirkkoon on kirkolle annettu [[Hautausmaa|hautausmaiden]] ylläpito, vaikka monissa eurooppalaisissa maissa [[Kunta|kunnat]] hoitavat hautaustoimen. Liiton mielestä kirkon määräävä markkina-asema hautaustoimessa rajoittaa suomalaisten ajatuksenvapautta. Vapaa-ajattelijoiden mukaan kirkolle on annettu käytännössä mahdollisuus hautaustoimen [[monopoli]]in, sillä kirkko saa yhteisöveroa vuosittain noin kaksi kertaa sen verran kuin kirkolta kuluu hautaustoimen ylläpitoon.<ref name="Kukkonen"/>
Evankelisluterilaisen kirkon syrjivää erityisasemaa kuvaa Vapaa-ajattelijain liiton mielestä se, että [[Yritys|yritykset]] maksavat Suomessa veroa kirkolle. Tämä on liiton mukaan kansainvälisesti ainutlaatuista.<ref name="Kukkonen"/> Uskontokunnilla on myös mahdollisuus saada oikeus vihkiä [[avioliitto]]on, vaikka avioliitto ei liiton mukaan liity mitenkään uskontoon.<ref name="Kukkonen"/> Erityisasemaa merkitsee liiton mukaan myös kirkon veronkanto-oikeus. Kun kirkko alkoi 1950-luvun lopulla menettää jäseniään kirkollisveron vuoksi, säädettiin laki, jonka mukaan vero peritään valtionveron yhteydessä.<ref name="Kukkonen"/>
Liitto arvostelee koulujen [[Päivänavaus|päivänavauksia]], joista suuri osa on uskonnon harjoittamista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2004_0203/ihmisoikeudet_suomen_koululaitoksessa.html | Nimeke=Ihmisoikeudet Suomen koululaitoksessa | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Selite=artikkeli | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=2–3/2004 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijan liitto ry | Viitattu=22.12.2008}}</ref> Liiton entinen pääsihteeri Erkki Hartikainen valitti [[YK:n ihmisoikeuskomitea]]lle, että [[lukio]]n aamuhartaudet, kuten myös [[peruskoulu]]n päivänavaukset loukkaavat kirkkoon kuulumattomien oikeuksia. [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] korkein oikeus on kieltänyt päivänavaukset, koska ne rikkovat [[Yhdysvaltain perustuslaki|perustuslakia]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_01/suvaitsevuutta.html | Nimeke=Suvaitsevuutta? | Tekijä=Vainio, Janne | Selite=pääkirjoitus | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=1/2003 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijan liitto ry | Viitattu=22.12.2008}}</ref> Liitto on myös julkisesti arvostellut [[Päiväkoti|päiväkodeissa]] tapahtuvaa lasten ääneen [[Rukoilu|rukoiluttamista]]. Vapaa-ajattelijoiden mukaan rukoiluttaminen loukkaa lapsen [[Ihmisoikeus|ihmisoikeuksiin]] kuuluvaa ajatuksenvapautta, jota tulee kunnioittaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kaleva.fi/uutiset/Kotimaa/Saako-lapsia-rukoiluttaa-paivakodissa_/819324 | Nimeke=Saako lapsia rukoiluttaa päiväkodissa? | Tekijä=Goman, Antti | Julkaisu=Kaleva | Ajankohta=15.10.2009 | Viitattu=2.11.2009}}</ref>
Vapaa-ajattelijain mielestä [[Suomen juhlapäivät|kirkolliset juhlapäivät]] valtakunnallisessa kalenterissa loukkaavat katsomusvapautta. Evankelis-luterilaiset juhlapäivät on poistettava virallisten vapaapäivien joukosta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Nimeke=Raportti uskonnonvapaudesta 2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | Vuosi=1980}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/old_kannanottoja/komitea_lopullinen_b.html | Nimeke=Viite: 34/041/1998 Lausuntopyyntönne uskonnonvapauskomitean mietinnöstä (06.04.2001) | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Viitattu=23.5.2010}}</ref> [[Jumalanpilkka]]lait on poistettava lainsäädännöstä [[Sananvapaus|sananvapautta]] rajoittavina ja erityisesti uskonnottomuuden ilmaisun oikeutta uhkaavina.<ref name="va">{{Kirjaviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Nimeke=Tieteellinen maailmankatsomus | Selite=Liite: Vapaa-ajattelijain liiton kannanotto | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto | Vuosi=1980}}</br/>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2005_04/jumalanpilkan_maallinen_paluu.html | Nimeke=Jumalanpilkan maallinen paluu | Tekijä=Vainio, Janne | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=4/2005 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Viitattu=8.9.2009}}</ref>
Lainsäädännössä liitto vaatii<ref name="säännöt"/>
* [[Uskonrauhan rikkominen|uskonrauha]]- ja [[Jumalanpilkka|jumalanpilkkalakien]] kumoamista
* yleisen [[Hautaus|hautaustoimen]] siirtämistä valtiolle ja kunnille
== Arvostelua ==
Liiton entinen puheenjohtaja, Erkki Hartikainen pitää sanaa 'vapaa-ajattelija' vanhana sekaannuksia aiheuttavana peitenimenä.<ref name="ateismi">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2004_01/suomennokset.html | Nimeke=Ateismi on sivistyksen mitta | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijain liitto ry | Viitattu=17.6.2009}}</ref> Ateisti on Hartikaisen mielestä parempi sana kuin ”uskonnoton” tai ”vapaa-ajattelija”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/Jumalaton3.htm#_Toc132015891 | Nimeke=Miksi ”jumalaton” on hyvä sana | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Jumalaton | Ajankohta=maaliskuu 2006 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=13.3.2010}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/ateismi.htm | Nimeke=Esitelmä ateismista Luonnonfilosofian seurassa | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Jumalaton | Ajankohta=30.10.2003 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=13.3.2010}}</ref> Hän arvostelee liiton nykyistä johtoa imagokeskeisyydestä<ref name="tosiasiat">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/ateismi.htm | Nimeke=Jos tosiasiat puhuvat uskoa vastaan, sen pahempi tosiasioille | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Jumalaton | Ajankohta=4.6.2010 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys ry | Viitattu=8.6.2010}}</ref>, ryhmän [[imago|julkisen kuvan]] asettamisesta kaikkien muiden asioiden edelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.dlc.fi/~etkirja/Jumalaton16.html#mozTocId845360 | Nimeke=Imagosfasismin arkipäivää | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Jumalaton | Ajankohta=27.4.2007 | Julkaisija=Suomen ateistiyhdistys | Viitattu=17.6.2009}}</ref>
Vapaa-ajattelun historiaa tutkineen kirkkohistorian emeritusprofessori [[Juha Seppo|Juha Sepon]] käsityksen mukaan aiemmin liiton johdossa oli tieteenharjoittajia, jotka tekivät järkiperäistä [[uskontokritiikki]]ä. Nykyisin tehdään tempauksia tiedotusvälineitä varten.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Jo+200%C2%A0000+eronnut+kirkosta+vapaa-ajattelijoiden+kampanjassa/1135258172694 | Nimeke=Jo 200 000 eronnut kirkosta vapaa-ajattelijoiden kampanjassa | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=27.6.2010 | Viitattu=30.6.2010}}</ref>
== Puheenjohtajat ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Eklund, Hannu | Nimeke=Kotkan Vapaa-ajattelijat 1929–2009: 80 vuotta ihmisyyden aatetta | Julkaisupaikka=Kotka | Julkaisija=Kotkan vapaa-ajattelijat | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-92-5849-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Seppo, Juha | Nimeke=Vapaa-ajattelijaliikkeen organisoituminen ja sen herättämä kiista Suomessa 1936–1946 | Selite=Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 156 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen kirkkohistoriallinen seura | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-9021-86-8}}
=== Liiton julkaisemaa kirjallisuutta ===
{{Wikiaineisto|Vapaa-ajattelijain liiton julkaisemaa kirjallisuutta}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Baggini, Julian | Nimeke=[[Ateismi: Lyhyt johdanto]] | Selite=(Atheism: A very short introduction, 2003.) Suomentaneet Erkki Hartikainen, Suvi Laukkanen ja Paula Vasama | Julkaisija=Kustannus Oy Vapaa Ajattelija | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-98702-1-0}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Saari, Kari | Nimike=Vapaa-ajattelijan käsikirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Oy Vapaa Ajattelija Ab | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-98702-1-0 | www=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/ }}
== Aiheesta muualla ==
| 