Ero sivun ”Ilmanvaihto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Juh062 (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
poistettu toimimattomat linkit
Rivi 1:
'''Ilmanvaihto''' tarkoittaa rakennuksen [[sisäilma]]n poistoa ja korvaamista toista kautta tuodulla ulkoilmalla sekä sisäilman puhdistusta. Ilmanvaihdon tehtävänä on tuoda rakennukseen puhdasta ilmaa siellä oleskelevien ihmisten tai muiden eläinten [[hengitys|hengitykseen]] ja poistaa ilmasta siihen kertyneet epäpuhtaudet.<ref name=siy/>
 
Ilmanvaihto perustuu [[paine]]-eroihin, joiden takia ilma virtaa suuremmasta paineesta pienempään. Paine-erojen syntytavan mukaan ilmanvaihto voi olla joko luonnollinen eli [[painovoima]]inen tai koneellinen.
Luonnollisessa ilmanvaihdossa sisä- ja ulkoilman tiheyserot sekä tuloilman ja poistoilman aukkojen korkeuserot synnyttävät [[paine-ero]]n, jonka ansiosta ilmaa poistuu poistoaukoista ja tuloaukoista tulee korvausilmaa tilalle. Tuloilma-aukot voivat olla muun muassa [[venttiili|tuloilmaventtiilejä]] seinässä, ikkunankarmiventtiilejä, tai yhdistettynä niin sanottuihin tuloilmaikkunoihin tai tuloilmapattereihin.<ref name=siy/>
 
Koneellisessa ilmanvaihdossa poistoilmakanavan yläpäähän sijoitetaan poistopuhallin, joka huolehtii riittävästä ilman virtauksesta. Poistopuhaltimen toiminta voi olla joko automaattista tai käsin säädettävää. Myös tuloilmaa voidaan puhaltaa koneellisesti rakennuksen sisätilohin. Pelkkään poistopuhallukseen perustuvaa koneellista ilmanvaihtoa kutsutaan poistoilmanvaihdoksi, ja kun järjestelmä sisältää myös tuloilman puhalluksen, puhutaan tulo- ja poistoilmanvaihdosta. Jos tuloilmaa lisäksi kostutetaan tai jäähdytetään, on kyseessä [[ilmastointilaite|ilmastointi]].<ref name=siy/>
 
Riittävä ja hallittu korvausilman saanti on keskeistä sekä luonnollisen ilmanvaihdon että poistoilmanvaihdon toimivuuden kannalta. Tuloilmapuhalluksen sisältävien järjestelmien etuna on se, että niihin voidaan liittää tuloilman suodatus ja poistoilman lämmön talteenotto, mutta ne vaativat myös enemmän huoltoa ja suodattimien kunnon valvontaa tuloilman puhtauden varmistamiseksi.<ref name=siy/> Sekä luonnollista että koneellista ilmanvaihtoa voidaan tarvittaessa tehostaa ikkunatuuletuksella.<ref name=siy/>
 
Suomessa asuntojen yleisin ilmanvaihtotapa on painovoimainen ilmanvaihto. Se oli 1960-luvulle saakka lähes yksinomainen ilmanvaihtotapa. Nykyään uusien asuinrakennusten ilmanvaihtoa ei enää yleensä järjestetä painovoimaisena, koska sen ei katsota enää riittävän kaikkiin huonetiloihin.<ref name=heli/> Osittain tämä johtuu uusiin järjestelmiin usein liitetyistä lämmön talteenottojärjestelmistä, jotka edellyttävät koneellista ilmanvaihtoa.
 
Sisäministeriön julkaisemassa rakentamismääräys kokoelman osassa D2 on määritelty tyypillisimpien tilojen vähimmäis ilmamaarät pinta-alaa kohden [dm3/s/m2] tai henkilöä kohden [dm3/s/hlö].
Rivi 18:
==Lähteet==
{{viitteet|viitteet=
 
<ref name=siy>[http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/perustietoa/ilmanvaihdon_perusteet/ Ilmanvaihdon tehtävät ja toiminta]</ref>
<ref name=heli>[http://www.heli.fi/content/Julkaisut_materiaalit/Oppaat_aineistot/Asu_terveesti/Terveellisen_rakennuksen_ilmanvaihto.pdf Terveellisen rakennuksen ilmanvaihto]</ref>
}}