Versio 19. joulukuuta 2013 kello 05.18 muokkaa Pihamies (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 31 373 muokkausta Ak: Uusi sivu: thumb\|175px\|Eeli Granit-Ilmoniemi 1910-luvulla. '''Eeli Granit-Ilmoniemi''' (synt. '''Granit''', 21. joulukuuta 1866 Kuopion maalaiskun...		Versio 19. joulukuuta 2013 kello 05.42 muokkaa kumoa Pihamies (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 31 373 muokkausta p →‎Sibeliuksen sukututkimus: kh Uudempi muutos →
Rivi 13: Sukututkimuksen lisäksi Granit-Ilmoniemen harrastuksiin kuului musiikin historia, hän muun muassa kiersi ympäri Suomea etsimässä vanhoja nuottijulkaisuja.<ref name=sibelius>[http://www2.siba.fi/virtuaalikatedraali/vanhatvirret/kangasala_lisaa.html Suomen vanhat virsisävelmät – Kangasala 1624] Sibelius-akatemian kirkkomusiikin osasto. Viitattu 19.12.2013.</ref> Granit-Ilmoniemen merkittävin arkistolöytö oli [[Porin triviaalikoulun nuottikirjat]], jotka hän löysi [[Porin Lyseo]]n kirjastosta vuonna 1907.<ref>[https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/18954 Porin triviaalikoulun äänikirjat] Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto. Viitattu 19.12.2013.</ref> Lisäksi hän toi julkisuuteen muun muassa [[Kangasala]]lta peräsin olevan käsikirjoituksen, joka sisälsi 1500- ja 1600-lukujen virsiä.<ref name=sibelius/> == Sibeliuksen ~~sukututkimus~~sukuselvitys == Vuonna 1916 Granit-Ilmoniemi suututti [[Jean Sibelius\|Jean Sibeliuksen]] julkaisemalla [[Uusi Suometar\|Uudessa Suomettaressa]] säveltäjän sukuselvityksen. Sibelius oli pitänyt itseään aatelissukuisena, mutta Granit-Ilmoniemen tutkimus osoitti hänen polveutuvan lähinnä ~~suomenkielisistä~~suomenkielisestä maalaisväestöstä ja talonpojista.<ref name=tawast>Tawaststjerna, Erik: "Sibelius", s. 270–271. Suuri Suomalainen Kirjakerho, Keuruu 1997.</ref> Vuotta aikaisemmin oli kansatieteilijä [[Otto Andersson]] julkaissut [[Tidning för musik]] -lehdessä Sibeliuksen 50-vuotispäivän yhteydessä sukutaulukon, joka korosti säveltäjän ruotsinkielistä maalaistaustaa. Jo tämä oli saanut Sibeliuksen omien sanojensa mukaan "voimaan pahoin",<ref>Tawaststjerna, s. 268.</ref> mutta kun Granit-Ilmoniemi lopullisesti murskasi haaveet hänen aatelissukuisuudestaan, menetti Sibelius malttinsa. Hän kutsui päiväkirjamerkinnöissään Granit-Ilmoniemeä muun muassa "raa'aksi ja moukkamaiseksi saappaaksi".<ref name=tawast/> Anderssonin ja Granit-Ilmoniemen sukuselvitysten taustalla olivat kyseisenä ajankohtana käydyt [[kieliriidat]]. == Perhe ==

Ero sivun ”Eeli Granit-Ilmoniemi” versioiden välillä