Ero sivun ”Skeema” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Käytännön esimerkkejä: Tekstin täydennys. |
Tekstin täydennys. |
||
Rivi 12:
==Tunnelukot==
[[Kognitiivinen psykoterapia|Kognitiivisessa psykoterapiassa]] lapsuudessa opituista haitallisista skeemoista käytetään nimitystä ''tunnelukko''. Tunnelukot laukaisevat voimakkaita vihan, pelon, surun ja ahdistuksen tunteita, ja ne ohjaavat ajatuksia, emootioita ja käyttäytymistä. Tunnelukon voi aiheuttaa lapsuudessa tapahtunut hylkääminen, arvostelu, ylisuojelu, kaltoinkohtelu, syrjintä, hyväksikäyttö tai laiminlyönti.
Tunnelukko on osa defenssiivistä käyttäytymistä sekä yksilön, ja henkilön pyrkimystä suojautua vastaavanlaisia kokemuksia vastaan, eli siis psyyken ja mielen yritys pitää yksilö tasapainoisena ja harmonisena. Defenssit ovat mielen ja psyyken puolustusreaktioita. Yksilö turvautuu sosiaalisesti, sosiologisessa ja psykologisessa mielessä defensseihin säilyttääkseen mielensä tasapainon vastaavanlaisissa sosiaalisissa yhteyksissä, joissa aiemmat kokemukset olivat ilmenneet. Tunnelukko on osa defensiivistä käyttäytymisreaktiota ja käyttäytymismallia. Tunnelukot ovat luontainen osa ihmisen mielen ja siis psyyken toimintaa, joilla on aivotoiminnallinen välittäjäaineellinen pohja ja perusta. Mieli eli psyyke on aivojen sähköistä, välittäjäaineellista ja hormonaalista toimintaa, joilla on siis biologinen ja lääketieteellinen perusta. Mieli eli psyyke on yhtä kuin aivotoiminta. Tunnekokemukset eli emootiot ilmenevät vain välittäjäaineperustaisina. Välittäjäaineet määräävät, mitä emootioita ihminen ja yksilö kulloinkin kokee. Välittäjäainetaso määrää taas tunteen Kognitiivinen psykoterapia yhdistettynä biologiseen ja siis lääketieteelliseen tietämykseen ja tietoon on traumaattisista kokemuksista ja haitallisista skeemoista vapauttavaa sosiaalista vuorovaikutusta eheyttävää terapiaa. Kognitiivinen, rationaalisuuteen pohjaava psykoterapia on keskusteluterapiana sosiaalisia suhteita eheyttävää. Yksilö voi omien tunnekokemustensa mukaisesti ja emootioidensa pohjalta rationaalisuuteen pitäytyen prosessoida itse omat sosiaaliset negatiiviset kokemuksensa. Välittäjäaineet Tunnekokemukset ovat siis yksilöllisiä, ja yksilön henkilökohtaisen välittäjäaine- ja hormonitason mukaisia. Kaikki eivät koe samoin samanlaisissa sosiaalisissa tilanteissa, vaan yksilöllinen aivotoiminta ratkaiseen ja määrää kokomusperäisen tiedon pohjalta yksilön reaktiot. Kommunikoimaan kykenevä yksilö on kykenevä ilmaisemaan itseään sosiaalisissa tilanteissa ja käyttämään sosiaaliset tilanteet hyödykseen terapeuttisessa mielessä. Poikkitieteellisesti saadaan oikeaa tietoa skeemojen ja tunnelukkojen taustalla vaikuttavista tekijöistä.
Tieteenalat: biologia, lääketiede, psykiatria, psykologia, ja sosiologia. Alan kirjallisuus selkeyttää asioita lisää. Kaikki kokemukset tunnetasolla ovat yksilöllisiä ja skeemat muistirakenteeseen liittyen vaikuttavat yksilötasolla. Muistirakenne vapauttaa välittäjäaineita, jotka määräävät sosiaalisen tilanteen emootiot. Muistijälki on pysyvä. Vain uudet sosiaaliset kokemukset voivat uuden kokemusperäisen tiedon pohjalta muokata ja rakentaa sekä jäsentää skeemojen toimintaa sekä niiden sisäisesti organisoitunutta muistirakenteisiin tallentunutta kokemuksiin pohjaavaa tietoa uudeksi tiedoksi. Uusi tieto tallentuu muistiin vanhan tiedon päälle ja muokkautuu uuden tiedon pohjalta.
Skeematerapian 18 nimettyä tunnelukkoa ovat:
* hylkäämiskokemus
* kaltoinkohtelu
* riippuvuussuhde
* suojattomuuden kokemus
* tunnevaje emotionaalisena tunnekokemuspuutoksena
* ulkopuolisuuden kokemus
* vajavuuden eli sosiaalisen riittämättömyyden kokemus
* epäonnistuminen yksilöllisenä toiminnallisena kokemuksena
* alistumisen kokemus/ alistumisen valinta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ylivoimaa vastaan
* vaativuuden kokemus/ omien kykyjen ja tiedon riittämättömyyden kokemus
* oikeutuksen kokemus/ kokemus oikeudesta toimia tietyllä tavalla
* hyväksynnän haku sosiaalisessa ryhmässä
* pessimismi/ negatiivinen sosiaalinen suhtautuminen
* emotionaalinen estyneisyys/ kykenemättömyys ilmaista tunteitaan
* riittämätön itsekontrolli/ hallitsematon käyttäytyminen
* rankaisevuus/ sosiaaliset negatiiviset kokemukset ryhmässä
* kietoutuneisuus/ tunneriippuvuus ja ripustautuminen toiseen yksilöön
* uhrautuminen/ itsensä ja omien tarpeidensa kieltäminen
== Katso myös ==
| |||