Wikipedia

Ero sivun ”Mielikuvitus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti poisti 42 Wikidatan sivulle d:q34516 siirrettyä kielilinkkiä
Tieteellistänyt mielikuvitusta koskevan johdannon.
Rivi 1:
'''Mielikuvitus''' on nähdyn ja kuullun sekä muiden aistitoimintojen pohjalta uudelleen muokattua ja jäsennettyä sekä käsiteltyä tietoa. Ennen henkilökohtaisesti itselle vieraan löytämistä, ja kehittyneiden [[aivot|aivojen]] eri aivoalueiden osissa sijaitsevien aistitoimintojen vuorovaikutuksen seurausta. Mielikuvitus aivotoimintona on aivoalueiden välittäjäaineiden ja sähköisten impulssien keskinäistä yhteisvaikutusta, sekä aivoalueiden välisen informaation välittymistä kokonaisuuksien ja elämän eri osa-alueiden hahmottamiskyvyn luomiseksi ja selviytymismekanismien kehittämiseksi. Mielikuvitus ominaisuutena liitetään lähinnä [[ihminen|ihmiseen]], ja ihmisen kyvykkyyteen selviytyä toimintaympäristössään aiemmin oppimansa perusteella. Mielikuvituksen avulla henkilö muokkaa jäsentämäänsä ja oppimaansa tietoa, joka voi olla osittain [[kuvitelma|kuvitteellista]] eli muiden mielikuvituksen tuotetta, tai liittyä todellisiin tapahtumiin ja havaintoihin.
'''Mielikuvitus''' on uuden, ennen kokemattoman löytämistä ja kehittyneimpien [[aivot|aivojen]] korkeimpia tuotteita. Mielikuvitus lasketaan liittyvän lähinnä [[ihminen|ihmiseen]]. Mielikuvitus on se, jonka avulla henkilön itse keksii asioita ja ne voivat olla [[kuvitelma|kuvitteellisia]] tai tosia.
 
MielikuvitustaMielikuvitus on muun muassa keinoominaisuutena kyky [[simulointi|simuloida]] todellisuutta, ja löytää siitä joitain uusia piirteitä tai ilmiöitä, joita ei sisälly kyseisen henkilön ja yksilön aiempaan kokemukseenhenkilökohtaiseen kokemusmaailmaan. MielikuvitusMielikuvitukseen onliittyy eriolennaisena asia kuinosana muistaminen. Mielikuvituksessa kyky käsitellä havaittua aisti-informaatiota olemassa oleva aistitieto muokataan haluttuun ja itseään miellyttävään muotoon. Mielikuvitus on uuden löytämistä jayksilön omien aivoalueiden käsittelemän aisti-informaation seurauksena. Mielikuvitus on keskeinen [[luovuus|luovuuden]] lähde, osa innovatiivista ja jo olemassa olevaa sekä opittua tietoa uudeelleen jäsentävää ja muokkaavaa yksilöä. Myös osa kehittyvää yhteiskuntaa.
 
Mielikuvitus, eli aivoalueiden vuorovaikutteinen toiminta voi aiheuttaa myös harhamuistikuvia, jolloin aivoalueiden synaptiset yhteydet hermoverkossa, ja välittäjäaineiden välittämät kemialliset viestit eivät ole antaneet havaituista aistihavainnoista uudelleen mieleenpalauttamisen yhteydessä oikeaa muistinvaraista tietoa. Tällöin muistinvarainen tieto saattaa olla osittain vääristynyttä, jolloin sosiologisessa ja psykologisessa yhteydessä puhutaan mielikuvituksesta.
Todella vilkas mielikuvitus voi aiheuttaa myös harhamuistikuvia tilanteista, joita ei oikeasti ole tapahtunut tai jopa [[pelko]]ja milloin mitäkin kohtaan.
 
Mielikuvitus saattaa lapsuudessa sekoittaa todellisuudentajua, jolloin lapsi pakenee mielikuvitusmaailmaansa kohdattuaan itselleen vastenmielisiä asioita. Mielikuvituksen vääristämät eli aivoalueiden vuorovaikutteisen toimminan häiriöt, ja osittain aivojen uudelleen muokkaamat sekä jäsentämät aistihavainnot muistinvaraisina saattavat aiheuttaa herkille yksilöille jopa [[pelko|pelkotilo]]ja milloin mitäkin sosiaalista kulttuurista ilmentymää tai havaittua kohtaan. Mielikuvitus tieteenaloihin liittyneenä on osa sosiologista ja psykologista tutkimuskenttää.
 
Poikkitieteellisesti ajateltuna mielikuvitus on osa ihmisen biologiaan liittyvää selviytymismekanistista sosiaalista käyttäytymistä, jolloin yksilö, henkilö ja ihminen pyrkii luomaan jotain uutta. Ihmiskunta ja yksilöt kehittyvät sosiologisesti ja yhteiskunnallisesti vain mielikuvituksen eli uudelleen käsitellyn ja jäsennetyn tiedon vaikutusten myötä. Mielikuvitusta eli siis aivoalueiden toimintaa tutkivat tieteenalat ovat biologia, lääketiede, psykologia ja sosiologia. Mielikuvitus eli aistitietoa uudelleen muokkaava selviytymismekanistinen ilmiö on osa informaatioyhteiskuntaa ylläpitävää, ihmisyksilöitä verkostoivaa, ja tiedollisesti uutta luovaa tutkimustoimintaa, jolloin ihmisyksilö aiemmin havaitsemansa ja oppimansa perusteella luo uutta tietoa, joka on mielikuvituksen eli aivotoimintojen ja aistihavaintojen käsittelemän ja uudelleen jäsentämän aivotoimintaprosessin tulosta. Mielikuvitus on aivojen toimintaa eri aivoalueiden keskinäisessä vuorovaikutteisessa suhteessa ilmenevänä biologisena prosessina ja mekanismina.
 
== Mielikuvitusmaailma kasvatuksessa==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Mielikuvitus”