Ero sivun ”William Faulkner” versioiden välillä

1 330 merkkiä poistettu ,  6 vuotta sitten
Kumottu vahinkokumous, jonka Otrfan teki vandaalitunnuksen umuokkauksia kumotessa
p (Käyttäjän Neal, Jack ja minä (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän SilvonenBot tekemään versioon.)
(Kumottu vahinkokumous, jonka Otrfan teki vandaalitunnuksen umuokkauksia kumotessa)
| huomioita =
}}
{{korjattava|spekulaatiota, esseemäistä kirjoitusta ja sellaisenakin huonoa, sen sijaan ei esim. viitteitä kirjallisuustieteellisiin julkaisuihin; ollut tässä tilassa kauan}}
 
'''William Faulkner''' ([[25. syyskuuta]] [[1897]] [[New Albany (Mississippi)|New Albany]], [[Mississippi]] — [[6. heinäkuuta]] [[1962]] [[Oxford (Mississippi)|Oxford]], [[Mississippi]]), oikealta nimeltään ''William Cuthbert Falkner'' (kirjain ''u'' tuli nimeen alun perin latojan virheenä, mutta toisaalta Falknerin isoisä oli puolestaan muuttanut sukunimensä Faulknerista Falkneriksi), oli [[Yhdysvallat|yhdysvaltalainen]] proosakirjailija, joka sai [[Nobelin kirjallisuuspalkinto|Nobelin kirjallisuuspalkinnon]] vuonna [[1949]].<ref name="NP">{{Verkkoviite | Osoite = http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/1949/index.html | Nimeke = The Nobel Prize in Literature 1949 | Selite = elämänkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe | Julkaisija = The Official Web Site of the Nobel Foundation | Viitattu = | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
Faulkner on ehkä ainoa kirjailija, joka edusti [[modernismi]]a Yhdysvalloissa jo sen Euroopan-huippukauden aikana. Aluksi Faulkner saikin Euroopassa enemmän tunnustusta kuin Yhdysvalloissa, jossa hänet hyväksyttiin julkisesti vasta vuoden 1954 [[Pulitzer-palkinto|Pulitzerin palkinnon]] myötä, siis viisi vuotta Nobelin palkinnon jälkeen. Nykyään Faulkneria pidetään yhtenä merkittävistä [[1900-luku|1900-luvun]] angloamerikkalaisista prosaisteista ja eräänä Yhdysvaltain kirjallisuuden suurista hahmoista. Häntä ei kuitenkaan tunneta läheskään yhtä hyvin kuin kahta muuta yhdysvaltalaisnobelistia, [[Ernest Hemingway]]ta ja [[John Steinbeck]]ia, mihin on voinut vaikuttaa se, että hänen tuotantoaan on pidetty hankalampana luettavana.
== Tuotanto ==
{{lähteetön}}
Faulknerin tärkeimmät teokset sijoittuvat kirjailijan miltei elinikäiselle kotiseudulle, Yhdysvaltain [[Syvä Etelä|Syväänsyvään Etelään]], joka tarjoaa otollisen maaperän ihmispsyyken voimalliselle kuvaukselle FaulknerinFaulknerille jakuten [[Tennessee Williams]]inillekin etelä onkin ikonivertaus intohimoiselle tuntemiselle. Faulkner syntyi riittävän aikaisin, jotta hän vielä saattoi aistia jotakin myös myyttisestä, tuhoonsa päätyneestä Etelästä [[dekadenssi|dekadentin]] loiston verhoamine orjaplantaaseineen.
 
Faulkner loi [[Yoknapatawpha]]-nimellä tunnetun romaanisarjan, joka käsittää miltei koko hänen proosatuotantonsa. Sarja kuvaa kuvitteellista Yoknapatawphan piirikuntaa, jonka keskipiste on Jeffersonin kaupunki. Sarja käsittelee aristokratian ja vanhan kunnian rappiota sekä etelän kirouksia: orjatyövoimaa, rahan tuomaa turmiota, väkivaltaa ja vihaa. TämäFaulknerilla kaikkiihmisenä sekäoli kauhistuttivoimakas ettäyhteiskunnallisen kiehtoioikeudenmukaisuuden Faulkneria.tunto, Faulknerinminkä henkilötajamana eiväthän elä elämäänsä vaan kohtaloaan,jalosti jonkamoraalisesta menneisyyspohdinnasta onteoksissaan heillemerkittävää määrännyttaidetta.
 
Faulknerilla ihmisenä oli voimakas yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden tunto, minkä ajamana hän jalosti moraalisesta pohdinnasta teoksissaan merkittävää taidetta. Faulknerin maine vaikeana kirjailijana johtuu pitkälti siitä,{{kenen mukaan}} että hän romaaneissaan muuttaa tapahtumien aikajärjestystä, aloittaa sen esimerkiksi lopusta, salaa ymmärtämisen kannalta tärkeitä seikkoja jopa kokonaan ja sekoittaa kerronnallaan vielä lisää muutenkin monimutkaista tarinaa.
 
=== ''Ääni ja vimma'' ===
''[[Ääni ja vimma]]'' (''The Sound and the Fury'', [[1929]]) on Faulknerin omien sanojen mukaan ainoa hänen romaaneistaan, joka syntyi inspiraation vallassa, ilman tarkkaa suunnitelmaa lopullisesta muodosta.
 
Romaani koostuu neljästä luvusta, joissa tarkkaillaan rappioituneen ja antiikin tragedian ehdottomuudella pian tuhoutuvan Compsonin perheen "viimeisiä tapauksia" yhden tietyn henkilön näkökulmasta kussakin. Kukin neljästä näkökulmasta rajautuu yhteen päivään, jonka kokemuksia ja jonka herättämiä muistoja näkökulmahenkilössä [[kertoja]] referoi. Ensimmäinen näkökulmahenkilö on (1) kehitysvammainen, asioitatajunnaltaan tajuamatonsuppea Benjy Compson; toinen on (2) hänen veljensä, neuroosien ja pakkomielteitten repimä Quentin Compson viimeisenä päivänään ennen itsemurhaansa; kolmas on (3) katkera ja julma veli Jason Compson; neljättä näkökulmaa edustaa (4) vanha neekeripalvelijatar Dilsey, joka näkee tapahtumat muita kolmea puolueettomammin. Neljästä rajoittuneesta näkökulmasta lukija saa kuvan tapahtumien kulusta, joitten varsinainen inhimillinen keskus on Caddy-sisko.
 
[[Modernismi]]lle ominainen{{kenen mukaan}} pyrkimys [[spatiaali muoto|spatiaaliin muotoon]] on helposti havaittavissa ''Äänessä ja vimmassa''. Faulkner tarjoaa lukijalle sirpaletietoja, joitten yhteyttä aikaisemmin kerrottuun tai tulevaan ei selitetä. Kertoja jättää välittömän ymmärtämisen kannalta välttämättömän tärkeitä asioita salaan.
''[[Ääni ja vimma|Äänen ja vimman]]'' muoto — pitkälti samojen tapahtumien läpikäyminen vuorotellen neljästä eri näkökulmasta — paljastaa maailman tapahtumien monisäikeisyyden, jota ei olisi realistisen kertomakirjallisuuden kertojan (yksiulotteiseen) näkökulmaan pitäytyvän kerronnan avulla ollut mahdollista osoittaa. Teoksen on jopa ylistetty pystyvän synnyttämään illuusion "lukijan omakohtaisesta läsnäolosta tapahtumien keskellä".
 
Kolmessa ensimmäisessä luvussa ei ole lainkaan kertojan selittäviä huomautuksia. Kun luvuista ensimmäisessä kuvataan ainoastaan kehitysvammaisen Benjyn tajunnanvirtaa tiettynä päivänä, ei tapahtumien ja asioitten keskinäinen yhteys voi ilmetä lukijalle, koska Benjy pystyy tajuamaan vain aistihavainnon objekteja ja tuntemuksia, vailla käsitystä ajallisesta järjestyksestä tai tapahtumien seuraussuhteista. Samoin kahdessa seuraavassa luvussa tapahtumiin on vain se subjektiivinen, osittainen näkökulma, joka tajunnanvirtaesityksen kohteella niihin on. Kertojan niukat kommentit tulevat vasta neljännessä luvussa. Ainoastaan suhteuttamalla neljä vajavaista kertomusta toisiinsa on mahdollista päätellä, mikä oli tapahtumien kulku ja miten kuvatut osatekijät ovat vaikutussuhteessa toisiinsa. Vain romaanin osatekijät ''samanaikaisesti'' haltuun ottamalla käy mahdolliseksi romaanin kokonaismerkityksen tajuaminen. Lukija saa nyt "kolmiulotteisen" näkemyksen tapahtumista, aavistuksen omakohtaisesta osallistumisesta. Välittyy elämää koskeva kokemus, joka on todellisuudenkaltaisempi kuin perinteisessä, ajallisesti "luonnollisessa" järjestyksessä etenevässä realistisessa romaanissa.
[[Modernismi]]lle ominainen pyrkimys [[spatiaali muoto|spatiaaliin muotoon]] on helposti havaittavissa ''Äänessä ja vimmassa''. Faulkner tarjoaa lukijalle sirpaletietoja, joitten yhteyttä aikaisemmin kerrottuun tai tulevaan ei selitetä. Kertoja jättää välittömän ymmärtämisen kannalta välttämättömän tärkeitä asioita salaan.
Kolmessa ensimmäisessä luvussa ei ole lainkaan kertojan selittäviä huomautuksia. Kun luvuista ensimmäisessä kuvataan ainoastaan kehitysvammaisen Benjyn tajunnanvirtaa tiettynä päivänä, ei tapahtumien ja asioitten keskinäinen yhteys voi ilmetä lukijalle, koska Benjy pystyy tajuamaan vain aistihavainnon objekteja ja tuntemuksia, vailla käsitystä ajallisesta järjestyksestä tai tapahtumien seuraussuhteista. Samoin kahdessa seuraavassa luvussa tapahtumiin on vain se subjektiivinen, osittainen näkökulma, joka tajunnanvirtaesityksen kohteella niihin on. Kertojan niukat kommentit tulevat vasta neljännessä luvussa. Ainoastaan suhteuttamalla neljä vajavaista kertomusta toisiinsa on mahdollista päätellä, mikä oli tapahtumien kulku ja miten kuvatut osatekijät ovat vaikutussuhteessa toisiinsa. Vain romaanin osatekijät ''samanaikaisesti'' haltuun ottamalla käy mahdolliseksi romaanin kokonaismerkityksen tajuaminen. Lukija saa nyt "kolmiulotteisen" näkemyksen tapahtumista, aavistuksen omakohtaisesta osallistumisesta. Välittyy elämää koskeva kokemus, joka on todellisuudenkaltaisempi kuin perinteisessä, ajallisesti "luonnollisessa" järjestyksessä etenevässä realistisessa romaanissa.
 
''Äänessä ja vimmassa'' on merkittävässä roolissa modernistiselle kerrontataiteelle keskeinen [[tajunnanvirta]]kuvaus. Tajunnanvirta edustaa parhaiten nimenomaan Quentin-luku, sillä kehitysvammainen Benjy ei juuri kykene kuin rekisteröimään aistihavaintojaan, eikä paljoa monitasoisempaa ole yksitotisen Jasoninkaan sielunelämä. Jason on katkera ja kylmä. Hän ei pysty saati halua analysoida itseään ja menneisyyttään vaan elää pelkässä aistimaailmassa. Faulkner karsii Quentinin tajunnanvirrasta hyppäykset romaanin muotoutumisen kannalta epäolennaiseen pois. Silti ajattelun esikielellisyys tulee näkyviin esimerkiksi 15 sivua kattavassa tajunnankuvauksessa, jossa Quentin on täysin tietämätön ympäristöstään ja tekemisistään. Siinä ei ole ainoatakaan välimerkkiä eikä suurta alkukirjainta uuden virkkeen alkua osoittamassa. Muualla Quentinin tajunnan hyppäykset toiselle ajalliselle tasolle saatetaan esittää esimerkiksi siirtymällä kursiivien käyttöön:
 
Tajunnanvirtakuvauksen avulla Faulkner luo teokseen suuremman intensiteetin ja elämäntunnun kuin olisi mahdollista perinteisellä, koulukielioppiin nojaavalla ajatusreferaatilla.{{kenen mukaan}}
 
Modernistiselle kirjallisuudelle merkittäviä vaikutteita antoi [[Sigmund Freud]]in [[psykoanalyysi|psykoanalyyttinen]] teoria ihmisestä. ''[[Ääni ja vimma|Äänessä ja vimmassa]]'' Faulker soveltaa Freudin sielunelämän kolmijakoa [[id]]iin, [[minä]]än ja [[yliminä]]än. Quentin Compsonin tajuntaa kuvaavassa luvussa näkyy, miten liian dominoiva yliminä esimerkiksi syyllisyydentuntojen muodossa estää minää toteuttamasta idin viettikäskyjä ja miten yliminän tukahduttama id samalla pyrkii tietoisuuteen kiertoteitten kautta patologisena tapana konstituoida maailmaa. Nähtävästi myös Quentinin pakkomielteinen ajatus "''Sano se isälle ole kiltti sanon olen isäni Alkuunpanija'' [...]." on miltei suora lainaus Freudin ajatuksesta: lapsi on miehen isä.
 
Faulknerin kertomataiteen juuria on jäljitetty aina [[Elisabet I|Elisabetin]] aikaisiin traagikoihin. ''Äänessä ja vimmassa'', Compsonin suvun rappion "draamassa", henkilöt näyttäytyvät lukijalle [[William Shakespeare|shakespearelaisella]] intensiteetillä luotuina ekspressiivisinä hahmoina. Shakespearen lailla myös Faulkner hakeutuu tarinoissaan rikoksen ja tuhon piiriin ihmissielun syvyyksiin päästäkseen. Romaanin nimi ja [[prologi]]n runo-ote ovatkin suoria sitaatteja Shakespearen ''[[Macbeth]]istä''.
 
===''Kun tein kuolemaa''===
''Kun tein kuolemaa'' ([[1930]]) on lyhyt, vajaa 200 sivun pituinen, mutta arvostettu [[groteski]] romaani Bundrenin perheen yhdeksänpäiväisestä vaelluksesta kaupunkiin perheenäitiä hautaamaan. Romaanissa on useita eri kertojia, jotka vaihtuvat koko ajan.
=== ''Absalom, Absalom'' ===
 
Rekisteröitymätön käyttäjä