Ero sivun ”Outokumpu (yritys)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 42:
[[Imatrankosken voimalaitos|Imatrankosken voimalaitokselta]] saatava ja hinnaltaan edullinen energia ratkaisi myös kuparisulaton valmistusmenetelmän sähkömetallurgian eduksi. [[Imatra]]lle rakennettiin näin kupari- ja rikkidioksiditehtaat, jotka saatiin käyntiin vuoden 1936 aikana. Näin Outokummun malmi voitiin nyt jalostaa raakakupariksi. Lisäksi jalostusprosessissa syntyi sivutuotteita, muun muassa [[rikkikiisu]]a, joiden käyttöä suosivat muun muassa [[selluloosateollisuus|selluloosateollisuuden]] uudet tekniikat.
 
Suomen taloudellisen puolustusvalmiuden nostaminen 1930-luvun lopulla toi esille kotimaisen metallitehtaan perustamistarpeen. Päätös tehtaasta tehtiin kesäkuussa 1938, ja sijoituspaikaksi tuli [[Pori]]. Tehtaan rakennustyöt sattuivat [[Toinen maailmansota|käynnistyvän suursodan]] kynnykselle. LopullinenTehdas valmistuminen menivalmistui [[Välirauha|välirauhan aikaaikana]]an eli syksyynsyksyllä 1940. Raakakuparin jatkojalostusta eli [[raffinointi]]a varten valmistui Poriin kuparielektrolyysitehdas keväällä 1941. Näin Suomesta tuli kuparin ja messingin suhteen omavarainen. Sota-aika leimasi myös Outokummun investointeja, sillä Suomen silloinen hallitus vaati nikkelintuotantoa. [[Kolosjoki|Petsamon]] ja [[Nivala]]n kaivokset olivat Poriin perustetulle nikkelitehtaalle raaka-ainelähteenä. Tuotanto pääsi käyntiin alkuvuodesta 1942. Sota-ajan Outokumpu Oy:lle leimaa antavana oli [[Saksa]]n kanssa käytävän kaupan laajuus ja kuparin laajamittainen käyttö sotilaallisiin tarkoituksiin, joka vuonna 1944 oli jo 75 %. Kaivoksia oli avattu myös lisää: [[Makolan nikkelikaivos]] Nivalaan ja [[Ylöjärven kuparikaivos]]. Työntekijämääräkin oli kasvanut merkittävästi eli lähes 3 000:een, joista n. 1 300 oli jalostuspuolella.
 
[[Jatkosota#1944|Sotilaallinen tilanne Kannaksen rintamalla muodostui kesä-heinäkuussa 1944]] vaikeaksi. Sotataloudelle tärkeän kuparisulaton siirto Imatralta tuli nyt välttämättömäksi. Uudeksi sijoituspaikaksi tuli Satakunnassa [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen varrella]] sijaitseva [[Harjavalta]]. Ensimmäiset tuotteet saatiin ulos tammikuussa 1945 – siirto oli siis onnistunut.