Ero sivun ”Hämäläismurteet” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 4:
==Alaryhmät==
Hämäläismurteiden alue on on melko hanurisra melko epäyhtenäinen, ja sen eri alueilla on paljon piirteitä naapurimurteista. Hämäläismurteiden alaryhmiä ovat '''perihämäläiset''' (sydänhämäläiset), '''etelähämäläiset''', '''kaakkoishämäläiset''' ja '''yläsatakuntalaiset''' murteet.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Rapola, Martti | Nimeke =Johdatus suomen murteisiin | Vuosi =1947 | Luku = | Sivu =87 | Selite =Tietolipas 4. | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Suomalaisen Kirjallisuuden Seura }}</ref>
Perihämäläisiä murteita on puhuttu alueella, jonka nurkkina olivat vanhat [[Vanaja]]n, [[Urjala]]n, [[Kuru]]n ja [[Kuorevesi|Kuoreveden]] pitäjät. Alue käsittää suurimman osan nykyisiä Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen maakuntia. Etelähämäläisten murteiden alue jäi [[Janakkala]]n, [[Nurmijärvi|Nurmijärven]], [[Ypäjä]]n ja [[Tammela]]n pitäjien alueille eli eteläiseen Kanta-Hämeeseen ja Uudenmaan luoteiskulmaan. Yläsatakuntalaisia murteita on puhuttu perinteisesti kolmiossa, jonka nurkkina ovat [[Virrat]], [[Punkalaidun]] ja [[Honkajoki]], nykyisen Pirkanmaan länsi- ja pohjoisosat sekä Satakunnan koilliskulma. Kaakkoishämäläisten murteiden alue on ulottunut [[Padasjoki|Padasjoelta]], [[Lammi]]lta, [[Kärkölä]]stä, [[Mäntsälä]]stä ja [[Pornainen|Pornaisista]] itään nykyiseen [[Kymenlaakso]]on, [[Valkeala]]an, [[Kymi|Kymeen]] ja [[Vehkalahti|Vehkalahdelle]].<ref name="internetix.ofw.fi">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidinkieli/murteet/hamalais.html | Nimeke =Hämäläismurteiden alue | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Internetix | Viitattu = 1.8.2009 | Kieli = }}</ref>
| |||