Ero sivun ”Uitto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 18 Wikidatan sivulle d:q395976 siirrettyä kielilinkkiä
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 22:
 
Uittotyö oli raskasta ja usein vaarallista. Työväki liikkui jokea alaspäin uiton edetessä. Nuori ja naimaton miesväestö muodosti ärsykkeen jokivarren naisille, uittoromantiikka olikin 1900-luvun alkupuolella sekä todellinen että kirjallinen ilmiö. Vaikka kirjallisuus on monesti liioitellut uittolaisten sukupuolisuhteita, monet uittotyömiehet löysivät jokivarren taloista vaimonsa ja jäivät asumaan seudulle. Merkittävimmät ilmiön kuvaajat ovat [[Johannes Linnankoski]] ja [[Kalle Päätalo]]. Myös [[Unto Palokas]] on kuvannut kirjassaan "Jätkän elämää" menneiden aikojen tukkijätkien vaiheita. Jokisuun kaupungit ja taajamat, jonne tukit lopulta päätyivät, hyötyivät myös uittomiehistä, jotka saivat palkkansa uiton päätyttyä siellä. Samalla uittoyhdistysten ja metsäyhtiöiden johtajat muodostuivat alueensa merkkimiehiksi. Syrjemmällä jo metsä[[teknikko]], "ukkoherra", oli korkeassa asemassa, sillä hänen työhönottopäätöksensä ratkaisivat monien perheiden elannonsaantimahdollisuudet. Uittoperinne onkin erittäin merkittävä identiteettiä muokannut tekijä erityisesti pitkien jokien kuten [[Oulujoki|Oulu-]], [[Iijoki|Ii-]] ja [[Kemijoki]]varsien asukkaille.
 
==Katso myös==
[[Luettelo Suomen lauttausyhdistyksistä]]
 
==Lähteet==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Uitto