Avaa päävalikko

Muutokset

979 merkkiä lisätty, 5 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
 
==Uran alkuvaiheet==
Kivimäen vanhemmat olivat satakuntalainen kansakoulunopettaja Frans Mikko Kivimäki ja Mathilda Josefina Broman. Hän pääsi yliopistoon vapaaoppilaspaikalta ja sai rahoitettua lakiopintonsa yksityisellä opintolainalla. Opiskeluvuosinaan hän oli mukana [[Suomalainen puolue|Suomalaisen puolueen]] toiminnassa. Valmistuttuaan lakitieteen kandidaatiksi vuonna 1912 hän toimi asianajajana [[Turku|Turussa]] ystävänsä [[Eino Tulenheimo]]n kanssa perustamassaan Kivimäki & Tulenheimo -lakitoimistossa. Tohtoriksi hän väitteli 1924 asianajajan siviilioikeudellisesta vastuusta. Sitä ennen hän oli mukana puoluepiireistään tunteman [[K. N. Rantakari]]n johtamassa hankkeessa, jonka tarkoituksena oli yksityisen suomenkielisen yliopiston perustaminen Turkuun. Kivimäki kuului varoja keränneen [[Turun Suomalainen Yliopistoseura|Turun Suomalaisen Yliopistoseuran]] johtoon sen perustamisesta marraskuussa 1917 alkaen. [[Turun yliopisto]] aloitti toimintansa 1922 ja Kivimäki kuului myös sen hallitukseen 1927–1933. Hän oli myös [[Suomen Asianajajaliitto|Suomen asianajajaliiton]] perustajajäsen. <ref name="KB">{{Kansallisbiografia|id=654|nimi=Kivimäki, Toivo Mikael|tekijä=Mikko Uola|osa=5|ajankohta=13.10.2004|sivu=221–225}}</ref> toimien sen ensimmäisenä sihteerinä ja vaikutti lisäksi vahvasti sen äänenkannattajaksi perustetun aikakauslehden [[Defensor Legis|Defensor Legisin]] taustalla kuuluen sen toimituskuntaan ensimmäisestä vuosikerrasta vuonna 1920 alkaen aina kuolemaansa vuonna 1968 saakka.<ref>Toponen 2010, s. 139</ref>
 
Kivimäki palasi aktiivisemmin politiikkaan [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] jälkeen. Jo sitä ennen hän edusti pitkäksi venyneessä poliittisessa oikeudenkäynnissä lakimiehenä turkulaisia kauppiaita, joiden liikkeitä oli hajotettu ja ryöstetty joulukuussa 1917 kansalaissotaa ennakoineissa mellakoissa.
Kivimäen veli oli professori [[Juuso Kivimäki]].<ref name=oit>Otavan Iso tietosanakirja osa 4 p. 1405</ref>
 
==Kivimäki oikeustieteen tutkijana==
Kivimäen on katsottu olleen ajalleen tyypillisesti konstruktiivista suuntausta edustava tutkija, joka tutkimuksissaan nojasi vahvasti saksalaiseen oikeustieteeseen. Läpi tutkijanuransa hänen kirjoituksiaan leimasi usko siitä, että pohjimmiltaan oikeustiede on ja voi olla vain logiikan avulla johdettua käsitelainoppia. Lisäksi hänen kirjoituksilleen oli leimallista pyrkimys tuottaa nimenomaan käytännön lainkäytön ja oikeuselämän kannalta merkittävää aineistoa.<ref>Toponen 2010, s. 155-158</ref>
==Lähteet==
{{Commonscat|Toivo Mikael Kivimäki}}
* Osmo Jussila, Seppo Hentilä & Jukka Nevakivi: ''Suomen poliittinen historia 1809−2009''. WSOY, Helsinki 2009.
* Timo Soikkanen: ''Temppelinharjalla ja vaa'ankielenä: Kansallisen Edistyspuolueen kivimäkiläiset ja cajanderilaiset 1930-luvun sisä- ja ulkopolitiikassa'', ss. 223–272 teoksessa ''Valta, vapaus, edistys ja kasvatus: Liberaalisten liikkeiden ja liberaalisen ajattelun vaiheita Suomessa ja Ruotsissa 1800-luvulta 1960-luvun puoliväliin'' (toim. Vesa Vares). Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2002.
* Antti Toponen: ''T.M. Kivimäen oikeustieteellinen elämäntyö''. [[Acta Legis Turkuensia]] 1/2010, s.138-160
 
===Viitteet===
84

muokkausta