Ero sivun ”Johan Arckenholtz” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 2 Wikidatan sivulle d:q1607896 siirrettyä kielilinkkiä |
sotapolitiikan vastustus ja sen seuraukset |
||
Rivi 1:
'''Johan Arckenholtz''' ([[5. helmikuuta]] [[1695]], [[Helsinki]] – [[12. heinäkuuta]] [[1777]], [[Tukholma]]) oli suomalainen historioitsija.
Arckenholtz kirjoitti ylioppilaaksi Turussa vuonna 1713, pakeni [[Isoviha|isoavihaa]] [[Ruotsi]]in samana vuonna ja loi [[Tukholma]]ssa virkamiesuraa erilaisissa tehtävissä [[kansliakollegio]]ssa. Hän sekaantui valtiopäiväpolitiikkaan ja erotettiin virkatehtävistään vuonna 1738. Epäsuosion syynä oli Ruotsin tuolloisen ranskalaissuuntauksen ja [[Hatut|hattupuolueen]] suorasukainen arvostelu.<ref
==Vakoilusta epäiltynä==
Arckenholtz saavutti Kasselin vuosinaan laajaa mainetta historioitsijana julkaistuaan erikoislaatuisen, lähinnä laajasti kommentoitua kirjekokoelmaa muistuttavan ranskankielisen historiateoksen ''Mémoires concernant Christine reine de Suède'' (1751–1760), joka käännettiin myös saksaksi. Ruotsiksi ilmestyi Carl Christoffer Gjörwellin edelleenmuokkaama lyhennelmä. Arckenholtz julkaisi myös muita historiateoksia. Tekijän poliittinen kanta kuitenkin näkyy niissä selkeänä ranskalaisvastaisuutena.▼
Arckenholzin vaikeudet pahenivat helmikuussa 1741. Hattupuolue pyrki todistamaan, että [[Myssyt|myssypuolue]] harrastaa maanpetoksellista yhteistyötä venäläisten diplomaattien kanssa paljastamalla heille valtiopäivien [[salainen valiokunta|salaisessa valiokunnassa]] käsiteltyjä asioita. Suomalainen [[Kansliapresidentti|kansliapresidentin]] sihteeri [[Johan Gyllenstierna (vakoilija)|Johan Gyllenstierna]] pidätettiin Venäjän-lähettilään ovella, ja tutkimukset osoittivat hänen saaneen lähettiläältä rahaa salaisista tiedoista. Gyllenstierna sai teosta kuolemantuomion, joka muutettiin elinkautiseksi vankeudeksi. Tutkimuksissa saatiin myös selville, että juttuun olisi sekaantunut kolme muutakin suomalaista, Arckenholtz, kielenkääntäjä [[Johan Mathesius]] ja [[Göran Helsingius]]. Tunnustusten saamiseksi heitä kidutettiin, mutta tunnustuksia tai lisätietoja ei saatu. On tulkittu, että heillä ei olisi ollut osaa vakoiluun, vaan he olisivat vain keskustelleet valtiopäivämiesten kanssa sotapolitiikan vaaroista. Arckenholtz joutui vankeuteen "niin pitkäksi aikaa kuin nykyiset olot kestävät" ja vapautui [[Hattujen sota|hattujen sodan]] päätyttyä 1743,<ref name="hs" /> mutta joutui [[hattupuolue]]en vastustajana lähtemään maasta. Hän päätyi lopulta [[Kassel]]iin maakreivin kirjastonhoitajaksi vuonna 1746. Ruotsiin hän palasi vuonna 1766 [[myssypuolue]]en noustua valtaan.
▲Arckenholtz saavutti Kasselin
==Lähteet==
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
* [http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5234 Johan Arckenholtz - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852]
[[Luokka:
[[Luokka:
[[Luokka:Vuonna 1695 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1777 kuolleet]]
| |||