Ero sivun ”Hätäaputyöt” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
lisää hannikaisen artikkelista
Rivi 1:
'''Hätäaputyöt''' ovat ruumiillista työtä, jota [[kunta|kunnat]] järjestivät työttömille suuren [[työttömyys|työttömyyden]] vallitessa. Niistä maksettiin noin kaksikymmentä prosenttia pienempää palkkaa kuin vapaiden markkinoiden töissä kouluttamattomille sekatyömiehille.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Työvoimakoulutuksen työllistämisvaikutukset | Osoite = http://www.vtv.fi/chapter_images/5080_972005_netti.pdf | Selite = s.17; lähteenä Lilja et al. 1990 | Ajankohta = 2005 | Julkaisija = Valtiontalouden tarkastusvirasto| Viitattu = 10.6.2007 | Kieli = }}</ref>
 
Suomessa hätäaputöitä tehtiin etenkinpaljon katovuosina [[1860-luku|1860-luvulla]], muun muassa [[Riihimäki|Riihimäen]] ja [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] välistä [[rautatie]]tä rakennettiin hätäaputöinä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Suomen kuvataiteen kultakausi 1865-1910 | Osoite = http://www.edu.fi/oppimateriaalit/kultakausi/ekausi.htm| Selite = | Ajankohta = 1998 | Julkaisija = Kuvasto ry. / Opetushallitus | Viitattu = 10.6.2007 | Kieli = }}</ref> Hätäaputöiden[[1930-luvun käyttölama]]vuosina jatkuihätäaputöiden ajoittaisenaperinnettä ainajatkettiin [[1960siksikin, että yleinen mielipide vastusti ihmisten totuttamista avustusten varassa elämiseen. Sotien jälkeenkin tämä niin sanottu ”työlinja” säilyi keskeisenä ratkaisuna työttömyysongelmaan, joka 1950-luku|1960luvulla oli etupäässä maaseudun metsätyömiesten ja kaupunkien rakennustyömiesten talvityöttömyyttä.<ref name="HäggmanAnttila2010">Matti Hannikainen: ''Lapionvarresta näyttöpäätteelle'', s. 67–69 teoksessa Kai Häggman; Anu-luvulle]Hanna Anttila. ''[http://books.google.com/books?id=PZOhXwAACAAJ Suomalaisen arjen suuri tarina]''. työttömyyskorvausjärjestelmänWerner syntyynSöderström; asti2010. ISBN 978-951-0-36732-2.</ref>
 
Tyypillisesti hätäaputyöt ovat olleet tienrakennusta, torien kiveämistä ja radan rakennusta tai siistimistä, joskus myös suo-ojien kuokkimista [[ojitus|suon kuivattamiseksi]] metsämaaksi tai peltoviljelyä varten. Hätäapu- eli työttömyystöillä rakennettiin etenkin Itä- ja Pohjois-Suomeen uutta [[infrastruktuuri]]a kuten vesi- ja viemäriputkistoja, satamia, maanteitä ja katuja.<ref name="HäggmanAnttila2010"/>
 
Hätäaputöiden käyttö jatkui ajoittaisena aina [[1960-luku|1960-luvulle]] [[työttömyyskorvaus]]järjestelmän syntyyn asti. Kun työttömyystöiden avulla Suomen infrastruktuuri nopeasti koheni tavoitellulle tasolle, alkoi sopivia työkohteita olla yhä vähemmän. Elintason nopean kasvun myötä siirtotyömaiden olot ja tilapäistyöt eivät enää houkutelleet, mikä osaltaan johti maaseudun väestön muuttoliikkeeseen vakituisten töiden perässä kohti etelän kaupunkeja ja [[Ruotsi]]a.<ref name="HäggmanAnttila2010"/>
 
==Hätäaputöitä==