Ero sivun ”Hätäaputyöt” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w |
lisää hannikaisen artikkelista |
||
Rivi 1:
'''Hätäaputyöt''' ovat ruumiillista työtä, jota [[kunta|kunnat]] järjestivät työttömille suuren [[työttömyys|työttömyyden]] vallitessa. Niistä maksettiin noin kaksikymmentä prosenttia pienempää palkkaa kuin vapaiden markkinoiden töissä kouluttamattomille sekatyömiehille.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Työvoimakoulutuksen työllistämisvaikutukset | Osoite = http://www.vtv.fi/chapter_images/5080_972005_netti.pdf | Selite = s.17; lähteenä Lilja et al. 1990 | Ajankohta = 2005 | Julkaisija = Valtiontalouden tarkastusvirasto| Viitattu = 10.6.2007 | Kieli = }}</ref>
Suomessa hätäaputöitä tehtiin
Tyypillisesti hätäaputyöt ovat olleet tienrakennusta, torien kiveämistä ja radan rakennusta tai siistimistä, joskus myös suo-ojien kuokkimista [[ojitus|suon kuivattamiseksi]] metsämaaksi tai peltoviljelyä varten. Hätäapu- eli työttömyystöillä rakennettiin etenkin Itä- ja Pohjois-Suomeen uutta [[infrastruktuuri]]a kuten vesi- ja viemäriputkistoja, satamia, maanteitä ja katuja.<ref name="HäggmanAnttila2010"/>
Hätäaputöiden käyttö jatkui ajoittaisena aina [[1960-luku|1960-luvulle]] [[työttömyyskorvaus]]järjestelmän syntyyn asti. Kun työttömyystöiden avulla Suomen infrastruktuuri nopeasti koheni tavoitellulle tasolle, alkoi sopivia työkohteita olla yhä vähemmän. Elintason nopean kasvun myötä siirtotyömaiden olot ja tilapäistyöt eivät enää houkutelleet, mikä osaltaan johti maaseudun väestön muuttoliikkeeseen vakituisten töiden perässä kohti etelän kaupunkeja ja [[Ruotsi]]a.<ref name="HäggmanAnttila2010"/>
==Hätäaputöitä==
|