Ero sivun ”Kampakeraaminen kulttuuri” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Korjattava/Suomi|Jo johdannossa se todetaan.}}
'''Kampakeraaminen kulttuuri''' olikuului koilliseurooppalainenkoilliseurooppalaisen [[kivikausi|kivikautinenkivikautisen]] kulttuuripiiri,kulttuurin jonkapiiriin. Sen löydöt ajoittuvat noin vuosille 5000–2000 eaa. Kampakeraaminen kulttuuripiirikulttuuri jakautuijakaantui useisiin erillisiin kulttuureihin. Tämän artikkelin pääasiallinen aihe ovat Suomen ja [[Itä-Karjala]]n alueilla esiintyyesiintyneet omiaomat kampakeraamisiakampakeraamiset kulttuurejaan, jotka ovat tämän artikkelin pääasiallinen aihekulttuurinsa.
 
==Kampakeraamiset kulttuurit==
 
Kampakeramiikka edustaa muun muassa Suomen ensimmäistä [[keramiikka]]a Suomessa. Nimensä kulttuuripiirikulttuuri on saanut kampaleimoin koristelluista, kaarevapohjaisista, 40–50 litran vetoisista kaarevapohjaisista [[keramiikka|keraamisista]] astioista.
 
Kampakeraamisen kulttuurin esineistön esiintymisalueen rajat ovat suurin piirtein seuraavat: lännessä Ruotsin Kalixjoki [[Ruotsi]]ssa ja [[Pohjanlahti]], pohjoisessa [[Norja]]n [[Ruija]], etelässä [[Puola]]n[[Veiksel]]-joki (puolaksi Wisla, [[Puola]]) ja [[Baltian maat|Baltiassa]] muun muassa [[Zvejniekin kalmisto|Zvejnieki 1]]. Idässä Luoteis-[[Venäjä]]nllä kampakeramiikka yhtyy liukuen aina [[Ural (vuoristo)|UralvuorilleUralvuoristoon]] ulottuvaan keramiikkatyylien jatkumoon.<ref name="Museovirasto">[http://www.nba.fi/fi/skm_opetus_esihist_kivik5 Museovirasto]</ref>
SuomessaKampakeramiikkaa kampakeramiikkaaedelsivät Suomessa edeltävät esikeraamiset [[Suomusjärven kulttuuri|Suomusjärven]] ja [[Kundan kulttuuri]]t. Kampakeraamista traditiota jatkaajatkoi [[Kiukaisten kulttuuri]], joka sai uusia vaikutteita vasarakirveskulttuurista eli [[nuorakeramiikka|nuorakeramiikasta]].
 
=== Esineistö ja elintavat ===
 
On oletettu, että kampakeraamisen kulttuurin väestö 5200–2000&nbsp;eaa. on ollutpuhui mahdollisesti kieleltään suomalais-ugrilaisiaugrilaista kieltä, koska aluese onasui suurin piirtein samasamalla alueella kuin myöhemmin näitä kieliä puhuneidenmyöhemmin puhuneet kansojenihmiset.<ref name="Museovirasto" /> KulttuuripiirinKulttuurin muodostumiseen ei kuitenkaan näytä liittyneen suuria kansainvaelluksia, vaan keramiikkaakampakeramiikka alkoi esiintyäilmaantui ilman että muussa esineistössä, elinkeinoissa tai yhteiskuntarakenteessa todettaviaolisi todettavissa muutoksia.
 
KampakeraamisetKampakeraaminen väestötväestö hautasivathautasi kuolleensa punamullan kera. KulttuurinVainajan aikanamukana alettiin vainajanlaittaa mukaan laittaahautaan runsaasti esineitä, kuten piikärkiäpiikivikärkiä ja meripihkakoruja. Länsi-Suomesta ([[Jäkärlän ryhmä]]) löytyyon löytynyt kampakeraamisen kulttuurin asuinpaikkojen läheisyydestä, samoillasamoilta alueillaalueilta hautoja, hiekkakivilaatoinjotka reunustettujaon hautojareunustettu jahiekkakivilaatoilla hautoja,tai joissa on hiekkakivipääty. UusimmanViimeaikaisimman tutkimuksen mukaan nämä haudat ajoittuvaton ajoitettu vasta [[esiroomalainen rautakausi|esiroomalaiseen rautakauteen]].
 
Sädekiviliuskeesta työstettiin kirveitä ja talttoja. [[Kvartsi]]sta valmistettiin nuolenpäitä. [[Piikivi]] oli peräisin nykyisenValdain Venäjänylängöltä ValdaivuoriltaVenäjältä. Tikareissa ja koruissa käytettiin muun muassa [[Skandit|Kölivuorten]] punaliusketta ja [[Ääninen|Äänisen]] viherliusketta. [[Meripihka]] oli peräisin todennäköisesti nykyisestä [[Liettua]]sta.
 
Kampakeraamiselta ajalta on peräisin esimerkiksi osa Suomen [[kalliomaalaus|kalliomaalauksista]]. KulttuuriinLöytöihin löytöihinkuuluvat kuuluumyös lisäksipienet pieniäsaviset savisia ihmishahmoja,ihmishahmot esimerkiksi [[Vantaa]]n [[Jokiniemi|Jokiniemen]] idoli, joka on noin 5&nbsp;000 vuotta vanha. <ref>Museovirasto: http://www.nba.fi/fi/arkeologia</ref>
 
Jotkut kielitieteilijät ja arkeologit olettavat, että kampakeramiikan esiintymisalue vastaa suurin piirtein varhaiskantasuomea puhuvanpuhuneen väestön asuinaluettaasumaa aluetta.<ref>Museovirasto: http://www.nba.fi/fi/skm_opetus_esihist_tulost_1</ref>
 
=== Kampakeraamiset saviastiat ===
Saven sideaineeksisideaineena käytettiin [[hiekka]]a, [[kvartsi]]- tai [[maasälpä]]murskaa, [[asbesti]]a, palanutta luuta, kalkkikivirouhetta, [[simpukat|simpukankuorta]], ja höyheniä tai kasvien osia. Sekoitussuhteet vaihtelivat eri kulttuurivaiheissa ja ryhmissä. AstiatAstia valmistettiin kiertämällä savivöitä päälletysten spiraaliksi. KoristeluunKoristelussa käytettiin hammastettua, lyhytpiikkistä "kampaleimasinta". Näitä puisiapuu-, luisialuu- tai kivisiä leimasimiakivileimasimia on ollut eripituisia ja levyisiäerilevyisiä. KuviointiinKuvioinnissa on käytetty myös muita painantavälineitä, kuten ruokoja, kierrenuoria, korsia sekäja kalan jasekä linnun nikamia. On myös yksinkertaisestivain viillettyviillelty terävillä välineillä suoria viivoja terävillä välineillä geometriseksi kuvioinniksi. Kuviot muodostivat astianastioiden pintaan vaakasuoria vyöhykkeitä. Kuvion muotoa käytetään apuna ajoittamisessaiän määrittämisessä. Leimakuvion lisäksi joinakinjonakin aikoinaaikana tyypillistä pintakuviointia ovatolivat kuoppapainanteet. Siksi, joidenettä uskotaanne lisänneenlisäsivät astian kestävyyttä sitä poltettaessa. Valmiit astiatvalmis poltettiinastia avotulellaavotulessa noin 400°C:ssa.
 
Saviastioita tiedetään maalatun Keski- ja Itä-Euroopan neoliittisissa kulttuureissa. Suomessakin on havaittu samaa, vaikka sitä ei ole systemaattisesti tutkittu. Suomalaisista saviastioista on havaittu jäämiä mahdollisesta mustasta ja punaisesta maalista astioiden sisä- ja ulkopinnoilta. Varhaiskampakeramiikassa (Ka I) se olisi harvinaista ja Säräisniemen keramiikassa (Sär-1 ja Sär-2) yleisempää, kuten myös tyypillisessä kampakeramiikassa (Ka II). [[kierikki|Kierikissä]] löydettyjä mustalla maalattuja sirpaleita tutkittiin maalin koostumuksen selvittämiseksi. Musta pigmentti oli ilmeisesti hematiittiä, jossa oli joukossa myös kuparin ja titaanin yhdisteitä. <ref name=black/>