Ero sivun ”Läntinen Pitkäkatu 20” versioiden välillä

33 merkkiä poistettu ,  7 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(useimpiin lähteisiin ei viitata, julkaisematon(?) haastattelu ei sovellu lähteeksi; kuvituspyyntö)
{{Korjattava/kuvitus}}
'''Läntinen Pitkäkatu 20''' on [[Alvar Aalto|Alvar Aallon]] vuonna 1928 piirtämä kerrostalo [[Turku|Turussa]]. Se tunnetaan myös Aallon standardivuokratalona ja Tapani-talona. Se on maan ensimmäinen [[Funktionalismi|funktionalistinen]] rakennus{{kenen mukaan}} ja mielenkiintoinen myös rakennustekniikkansa takia. Läntinen Pitkäkatu 20 kuuluu Aallon Turun vuosiin (1927–1933), jolloin hän suunnitteli myös [[Lounais-Suomen Maalaistentalo]]n, [[Turun Sanomat|Turun Sanomien]] lehtitalon, [[Paimion parantola]]n ja [[Viipurin kaupunginkirjasto|Viipurin kirjaston]].
 
Tässä seurassa Läntinen Pitkäkatu 20 vaikuttaa välityöltä.<ref name="haastis">Lasse Raustelan haastattelu 12.12.2008{{lähde tarkemmin|Onko haastattelu julkaistu? Julkaisematon haastattelu ei sovi lähteeksi Wikipediaan.}}</ref> Sitä se ei kuitenkaan ollut, sillä tekijöillä oli visionsa. Talo muurattiin rakennusmestari [[Juho Tapani]]n kehittämistä standardisoiduista, valetuista betonielementeistä, niin sanotuista tapanintiilistä, joilta odotettiin rakennusteknistä läpimurtoa. Standardisoituja olivat myös talon ikkunat, ovet ja kaiteet. Aalto puolestaan halusi luoda kuohuvan 1920-luvun kaupunkilaisille uuden aikakauden koteja ja pyrki samalla määräämään, miten ihmiset kodeissaan eläisivät. Tarkoituksena oli, että asukkaat jopa hankkisivat koteihinsa Aallon piirtämät huonekalut. Talon piti olla mallina kokonaiselle sarjalle samanlaisia. Jatkohankkeet kuitenkin raukesivat, kun [[1930-luvun lama|maailmanpula]] vei rakentajan konkurssiin.
==Huoneistot==
 
Kolmiportaisessa talossa on viisi liikehuoneistoa ja 34 asuinhuoneistoa. Yleisin huoneistotyyppi on kaksi huonetta, halli ja keittiö, mutta keskimmäisessä portaassa on kahdeksan herrasväen asuntoa: kolme huonetta, halli, keittiö ja apulaisen huone. Kaikki ovat läpitalon-huoneistoja. Talossa on myös neljä yksiötä, joiden ikkunalliset makuualkovit olivat aikanaan erikoisuuksia. Erikoisia ovat myös ylimmät huoneistot, koska Aalto joutui rakennusmääräysten takia taittamaan kuudennen kerroksen pelkästään pihanpuoliseksi. Tämän takia näihin huoneen ja keittiön asuntoihin muodostui ylisuuri, ikkunaton halli, joka toki soveltui pittoreskiksi olohuoneeksi. Kuriositeettina todettakoon, että asuntopulanAsuntopulan aikana 1940- ja 1950-luvulla nämä asukkaat välttyivät viranomaisten määräämiltä pakollisilta alivuokralaisilta, koska hallia ei laskettu huoneeksi.
 
Poika- ja nuoruusvuotensa talossa asunut kirjailija [[Lasse Raustela]] on ikuistanut sen palkitussa Taivaansavut-sarjassaan.
10 228

muokkausta