Avaa päävalikko

Muutokset

ei muokkausyhteenvetoa
{{Taistelu
| nimi = Äyräpään-Vuosalmen taistelu
| osa_sotaa = [[Kannaksen suurhyökkäys 1944|Kannaksen suurhyökkäystä]]
| kuva = Vuosalmi etulinja 1944.jpg
[[File:Vuosalmi| etulinjakuvateksti = 1944.jpg|thumb|Konepistoolimies etulinjassa Vuosalmen sillanpääasemassa 23.–24. heinäkuuta 1944]]
| päivämäärä = [[21. kesäkuuta]] – [[17. heinäkuuta]] [[1944]]
| paikka = [[Karjalankannas]], [[Suomi]]
| casus =
| aluemuutokset =
| vaikutukset =
| lopputulos = Suomalaisten torjuntavoitto
| taistelija1 = {{Suomi}}
| taistelija2 = {{Neuvostoliitto}}
| komentaja1 = {{Suomen lippu}} kenraaliluutnantti [[Lennart Oesch]] <br /> kenraalimajuri [[Armas-Eino Martola]] <br /> kenraaliluutnantti [[Hjalmar Siilasvuo]] <br /> kenraalimajuri [[Aarne Blick]]
| komentaja2 = {{Neuvostoliiton lippu (1923-1955)}} Neuvostoliiton marsalkka [[Leonid Govorov]]
| vahvuus1 = n. 20 000 sotilasta
| vahvuus2 = n. 115 000 sotilasta
| tappiot1 = 6 000 kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina
| tappiot2 = 15 000 kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina
| tappiot3 =
| huomautus =
| muut_taistelut =
}}
'''Äyräpään-Vuosalmen taistelut''' käytiin kesä–heinäkuussa [[1944]] [[Karjalankannas|Karjalankannaksella]] [[Vuoksi|Vuoksen]] etelärannalla [[Äyräpää]]ssä ja Vuoksen pohjoisrannalla [[Vuosalmi|Vuosalmella]]. Ne olivat osa laajempaa [[puna-armeija]]n [[Kannaksen suurhyökkäys 1944|suurhyökkäystä]], jonka tarkoituksena oli murskata suomalaisten puolustuslinjat ja joukot Kannaksella.
 
== Taistelun kulku ==
[[File:Vuosalmi etulinja 1944.jpg|thumb|Konepistoolimies etulinjassa Vuosalmen sillanpääasemassa 23.–24. heinäkuuta 1944]]
 
Puna-armeijan suurhyökkäys oli alkanut 9. kesäkuuta 1944 ja edennyt jo Viipurin pohjoispuolelle [[Talin–Ihantalan taistelu|Tali-Ihantalan]] alueelle. [[Leningradin rintama]]n alkuperäiseen suunnitelmaan ei sisältynyt ylimenohyökkäystä eikä yleensäkään hyökkäystä Vuosalmella. Mutta kun 21. ja 23. Armeijan hyökkäys ei johtanut toivottuun tulokseen Suomenlahden ja Vuoksen välillä, marsalkka [[Leonid Govorov|Govorov]] tarkisti suunnitelmansa ja päätti ylittää Vuoksen sen kapeimmalta kohdalta ja hyökätä Vuosalmessa. Hän antoi hyökkäystehtävän 23. Armeijalle, jolla oli käytettävissään kolme Armeijakuntaa (6., 98., ja 115. AK) sekä 17. linnoitusalue, joka oli puolustuksessa Vuoksen alajuoksulla. Neuvostoliiton 3. armeijakuntaa ei Leningradin rintamalla esiintynyt.<ref name="Suomi taisteli osa 5">Suomi taisteli; osa 5. Sivut 316-336. ISBN 951-0-08143-4</ref>
 
===Henkilövaihdokset===
Kesken taisteluiden 7. heinäkuuta vaihtui 2.D:n komentaja, jolloin Martolan tilalle astui majurikenraalimajuri Aarne Blick. Vaihdon syynä oli Aunuksen ryhmän komentajakenraaliluutnanttikomentaja, kenraaliluutnantti Paavo Talvelan tyytymättömyys alaisensa kenraalimajuri Aarne Blickin toimintaan VI Armeijakunnan komentajana.<ref name="Ratkaisun kesä 1944" />
 
===Päivittäisiä tapahtumia 4.–17. heinäkuuta===
*Yöllä 4.–5. heinäkuuta suoritettiin joukkojen vaihtoja sillanpäässä. Oikealle lohkolle siirrettiin I/JR 49 pahasti kuluneen III/JR 49 tilalle. Vasemmalle lohkolle siirrettiin Er.P 25 I/JR 7:n rippeiden ja osan III/JR 7:n tilalle.<ref name="Murtajan tykistö">Murtajan tykistö, Matti Koskimaa sivut 193-227 ISBN 951-0-19805-6</ref>
 
*Kenraalimajuri Martola katsoi 5. heinäkuuta, ettei sillanpäätä voitu enää pitää ja sai III Armeijakunnan komentaja Siilasvuolta luvan tyhjentää sen. Samanaikaisesti saatiin kuitenkin vanki, joka kertoi vihollisella olevan käytettävissään enää yhden kokonaisen rykmentin, muut olivat kärsineet raskaita tappioita. Tällöin everstiluutnantti A. Ehrnrooth tarjoutui pitämään aseman, mikäli saisi levänneen pataljoonan. Hän sai suostumuksen ja hänelle annettiin Er.P 25 käyttöön.<ref name="Murtajan tykistö" />
 
*6.7. Martola päätti luopua sillanpäästä, mutta Siilasvuo ei suostunut. Samalla hän alisti A. Sundbladin komentaman IV/19.Pr:n 2. divisioonalle, joka siirrettiin Vuoksen yli sillanpään oikealle lohkolle.<ref name="Murtajan tykistö" />
*Tilanne oli suomalaisten kannalta erityisen kriittinen 11. heinäkuuta, jolloin karkureita jouduttiin erillisen pataljoonan avulla palauttamaan takaisin linjaan. Tilannetta pyrittiin helpottamaan muun muassa ampumalla tykistöllä päivän aikana 13&nbsp;000 kranaattia neuvostojoukkoja vastaan ja tuomalla kaksi pataljoonaa täydennysmiehiä paikalle. Huonon sään vuoksi saksalaiset suorittivat vain yhden vaakalennon Vuosalmessa, mutta vihollisen [[Iljušin Il-2|IL-2:t]] hyökkäsivät jatkuvasti.<ref name="Hävittäjälentolaivue26">Hävittäjälentolaivue26 http://www.sci.fi/~fta/havllv26.htm</ref>
 
*12. heinäkuuta1944heinäkuuta Vuosalmella saatiin pysäytetyksi vihollisen eteneminen pitkin rantaa Antreaan päin. Keskustassa oli myös vaikeuksia, mutta iltaan mennessä saatiin torjutuksi suurin osa. Illalla oli sillanpääasema noin 6,5&nbsp;km pitkä ja syvimmillään 2,5&nbsp;km leveä.
 
*13. heinäkuuta Omat vastahyökkäykset tuottivat paikoittain menestystä.
2 878

muokkausta