Wikipedia

Ero sivun ”Jääkausijaksot” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
äänestyksen kohteena olevan artikkelin lähteet tänne talteen AM-linkeiksi
Arla (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
39 159 muokkausta
p fix
Rivi 9:
 
== Jääkausijaksot==
 
Suuret jääkausijaksot. Nykyään eletään [[pleistoseeni]]n jääkausijakson lämmintä vaihetta, [[holoseeni]]a.
 
{| {{prettytable}}
! Jääkausijakson nimi
! Maailmankausi
! Miljoonaa vuotta sitten
! Kylmyys
! Muuta
|-
| ('''Arkeeinen''')
| Arkeeinen
| m. 3000 - 2800
|(pieni)
| Chuosin [[tilliitti|tilliitit]] eteläisessä Länsi-Afrikassa ja Sturtin tilliitit Finders Range:ssa, Keski-Australian eteläosissa.
Sturtin tilliitit Finders Range:ssa, Keski-Australian eteläosissa.
|-
| '''[[Huron]]'''
| Varhainen proterotsooinen
| 2400—2100 (2300): 2450, 2350, 2275-2200
| 2450 pieni, muut suuria
|
|-
| colspan=5 | [[Kryogeenikausi]] eli [[Sturt-Varang]] tai Marinoan 900/800—650/600
|-
| Gnesjö
| Prekambri
| n 950
Rivi 46 ⟶ 44:
| Varang (Varangian)
| Prekambri
| 660-680 (ja myös/tai 650-610)
|
|
|-
| [[Ordovikin-siluurin jääkausi|Andit-Sahara]]
| Ordoviki
| 460—430 (450—420)
Rivi 56 ⟶ 54:
|
|-
| [[Kivihiili-permin jääkausi|Karoo]]
| Permi, ala-kivihiili
| 250—220(350—250)?
Rivi 62 ⟶ 60:
|
|-
| [[Kenotsooinen]]
| [[Pleistoseenikausi]]
| 15—0
Rivi 70 ⟶ 68:
 
===Sturtin-Varangin prekambrinen jääkausijakso===
 
{{Pääartikkeli|[[Kryogeenikausi]]}}
 
Rivi 76 ⟶ 73:
 
==Pleistoseenin jääkausijakso ==
 
[[Kuva:Vostok Petit data.svg|thumb|220px|right|Hiilidioksidin, lämpötilan ja pölyn määrän vaihtelut Vostokin jäänäytteessä viimeisten 400 000 vuoden aikana.]]
 
Rivi 91 ⟶ 87:
== Glasiaali-interglasiaalisykli ==
 
Jääkausijakson aikana näkyy kerrostumissa jääkausien ja lämpimien kausien vuorottelu eli [[glasaali-interglasiaalisykli]]<ref>The Pleistocene, Tage Nilsson, 1983, 1983 s 203, alkup lähde J Iversen 1958, S T Andersen 1968, m Hammen et al 1971</ref>. Ilmasto vaikuttaa maaperän happamuuteen ja muihin ominaisuuksiin. Jääkaudella näkyy lehtimetsävyöhykkeellä arktiseen ilmastoon liittyvä vuotomaa ja muita ilmiöitä. Kasvipeite on avointa arktista tai alpiinista. Jääkauden päättyessä maa on <!-- unleached--> niukkahumuksinen kalkkipitoinen ja ilmasto lämpenevä. Lämpökaudella näkyy ruskea metsämaannos joka on vain lievesti hapan. Lämpökauden lopussa ja jääkauden alussa maannos on hyvin hapan ja ilmesto kylmenee. Tällöin on hapanta metsämaata ja nummea. Jääkausi alkaa kylmällä, kostealla "kryohygroottisella" vaiheella. Jääkauden lopussa on "kryoxeroottinen" vaihe. Lämpökauden alussa ilmasto on "termokseroottinen" eli lämmin ja kuiva. Se muuttuu lämpökauden lopussa kosteaksi ja alkaa viiletä kohti lämpökauden loppua. Kosteus on alimmillaan jääkauden lopussa ja suurimmillaan jääkauden alussa<ref>The Pleistocene, Tage Nilsson, 1983, 1983 s 208, orig lähde V P Grichuk 1964, alkup Hammen Et Al 1971</ref> <ref>A.A. Velichko, Longman 1984, Late Quaternary environment of the soviet union, isbn 0-582-30125-4, s 161, alkup Grichuk 1971</ref>. Niinpä kaavamaisesti voi ajatella, että kosteuskäyrä laahaa lämpötilakäyrää 3/4 ympyrää eli 270 astetta jäljessä. Euraasian mantereen jäätiköitymisen painopiste siirtyi viime jääkausijaksolla idästä länteen että idän jäätiköt olivat alussa suurempia, lännen jäätiköt myöhemmin suuria.
 
Keski-Aasian ja Itä-Siperian vuoristot jäätiköityivät ensin, vasta myöhemmin läntisemmät Euraasian jäätiköt<ref>Velichko 1984, s 161</ref>. Viime jääkausijakson alussa yli 40-50 tuhatta vuotta sitten jäätiköt olivat laajimmillaan Siperiassa, Uralin ja Novaja Zemljan alueella myöhemmin yli 40-30 tuhatta vuotta sitten ja Itä-Euroopan jäätiköt 20 - 18 tuhatta vuotta sitten sekä viimeisenä lännemmän alueen jäätiköt noin 16000 vuotta sitten<ref>Rutter&Velichko 1997, s 48</ref>.
Viime jääkausijakson alussa yli 40-50 tuhatta vuotta sitten jäätiköt olivat laajimmillaan Siperiassa, Uralin ja Novaja Zemljan alueella myöhemmin yli 40-30 tuhatta vuotta sitten ja Itä-Euroopan jäätiköt 20 - 18 tuhatta vuotta sitten sekä viimeisenä lännemmän alueen jäätiköt noin 16000 vuotta sitten<ref>Rutter&Velichko 1997, s 48</ref>.
 
== Viime jääkauden aikajako==
 
{{Pääartikkeli|[[Veiksel-jääkausi]]}}
 
Rivi 129 ⟶ 123:
== Aiheesta muualla ==
* Plimer, Ian (2003) [http://www.ipa.org.au/library/Review55-1%20The%20past%20is%20the%20key%20to%20the%20present.pdf The Past is the Key to the Present: Greenhouse and Icehouse over time]IPA Review 55,1. Institute of Public Affairs (Australia)
* [http://news.rice.edu/2013/02/06/volcano-location-could-be-greenhouse-icehouse-key-2/ Volcano location could be greenhouse-icehouse key] Rice University News & Media 8.2.2013
* Paul K. Link (2009) [http://www.springer.com/978-1-4020-4551-6 "Icehouse" (cold) climates.] In: Encyclopedia of Paleoclimatology and Ancient Environments (V. Gornitz, ed.), 463-471. Springer, ISBN 978-1-4020-4551-6.
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.euronet.nl/users/e_wesker/climate.html| Nimeke =Climate Change; a summary of some present knowledge and theories | Tekijä = Evert Wesker | Tiedostomuoto = html| Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli =englanti }}
 
*Isabel Montañez and G.S. Soreghan (2006)[http://www.geotimes.org/mar06/feature_deeptimeiceages.html Earth’s Fickle Climate: Lessons Learned From Deep-Time Ice Ages] Geotimes March 2006.
*[http://www.bgs.ac.uk/discoveringGeology/climateChange/greenHouseEarth.html http://www.bgs.ac.uk/discoveringGeology/climateChange/greenHouseEarth.html Greenhouse Earth — the story of ancient climate change] British Geological Survey.
 
[[Luokka:Jääkaudet]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Jääkausijaksot”