Ero sivun ”Maamme kirja” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti poisti 1 Wikidatan sivulle d:Q10432187 siirrettyä kielilinkkiä
Sledu (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
[[Kuva:Maamme_kirja.jpg|thumb|180px|''Maamme-kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa'', toinen painos 1876.]]
 
'''Maamme kirja''' ({{k-sv|Boken om vårt land}}) on [[Zacharias Topelius|Zacharias (Sakari) Topeliuksen]] kirjoittama, alun perin ruotsiksi vuonna [[1875]] ilmestynyt kirja, jossa hän kuvailee [[Suomi|Suomea]], sen maakuntia, luontoa, kansaa ja historiaa. Alempien luokkien lukukirjaksi laadittua teosta luettiin kouluissa vuosikymmeniä1940-luvulle asti. Kirjaa myytiin vuoteen 1907 mennessä 240 000 kappaletta, mikä teki siitä kustannusliike Edlundin myyntimenestyksen.
 
Koulujen oppikirjalle tuli tarvetta, kun Suomi alkoi kasvaa kohti yhtenäisempää taloudellista, liikenteellistä ja poliittista kokonaisuutta. [[Saimaan kanava]] ([[1856]]) ja rautateitä ([[1862]] alkaen) rakennettiin, lehdistöstä tuli merkittävä vaikuttaja, valtiopäivät alkoivat kokoontua ja koululaitos laajeni. Topelius kannatti itsenäistä{{lähde}}, mutta kaksikielistä Suomea (ks. esim. ''Helsingfors Tidningar 6'', ja22.1. hän1848) antaaja antoi sen näkyä kirjassaanmyös Maamme kirjassa: "Nytpä ymmärrän sen. Tämä maa on minun isänmaani. Joko minä suomen kielellä kutsun sen Suomenmaaksi, tahi ruotsiksi nimitän sen Finland, on se kuitenkin aina sama maa."<ref>[http://fi.wikisource.org/wiki/Maamme_kirja:_7._Maasta_ja_kansasta Maamme kirja: 7]</ref>
 
Koululaitoksen roolista tuli tärkeä, sillä sen piti lisätä kansalaisten isänmaatietoisuutta ja tuottaa maalle työvoimaa. Topeliuksen isänmaakäsitys painottui näiden tavoitteiden mukaisesti työhön. Hänen mukaansa Suomi oli köyhä ja karu eikä tarjonnut helppoa elämää. Isänmaa oli kuin ankara työnantaja, joka "potki" laiskuuteen taipuvaisia kansalaisiaan ja sai näistä parhaat puolet näkyviin. Topelius sitoi kansalaisten työvoiman isänmaan palvelukseen. Tähän ohjasi 1870-luvun Suomen voimakas taloudellisen kasvun tavoittelu. Kansainvälinen nousukausi ei ollut vielä ehtinyt saada mukaansa Suomea, jota rasitti [[Suuret nälkävuodet|suurten nälkävuosien]] perintö.