Ero sivun ”Gabriel Tidgren” versioiden välillä

Tidgrenin vanhemmat olivat kirkkoherra Jonas Tidgren ja Margareta Wilskman. Hän opiskeli 1762-1767 [[Upsala]]ssa ja teki ulkomaanmatkan 1765–1767, jolloin vieraili ainakin [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]]. [[Turku]]un Tidgren tuli 1767, missä hänet vihittiin maisteriksi 1772. Seuraavana vuonna hän väitteli aiheesta ''De regimine et constitutione reipublicae litterarie I''. Väitöskirjan muut osat ilmestyivät 1774-1776. Tidgren nimitettiin kaunopuheisuuden ja historian [[dosentti|dosentiksi]] [[Turun Akatemia]]an. 1777 hän haki kaunopuheisuuden professuuria, jota haki myös [[Henrik Gabriel Porthan]], ja julkaisi sitä varten väitöskirjan ''De eloquentia veterum Svio-Gothorum'', mutta virkaan valittiin Porthan. Yliopiston kirjaston [[amanuenssi]]ksi Tidgren tuli 1779 ja filosofisen tiedekunnan palkattomaksi apulaiseksi 1781. Vuonna 1784 hänestä tuli [[SaarnaajaSaarnaajan kirja|Salomon Saarnaajaa]] koskevan tutkimuksensa perusteella pyhien kielten eli [[kreikan kieli|kreikan]] ja [[heprea]]n professori. 1787 hän julkaisi ensimmäisen osan teoksesta ''Wester-Göthlands historia och beskrifning'', joka jäi hänen kuolemansa takia keskeneräiseksi. Tidgren oli [[Aurora-seura]]n jäsen ja sen lehden [[Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo]] innokas avustaja.