Ero sivun ”Porin kuoppakaupunki” versioiden välillä

Palon jälkeen Poriin tehtiin uusi asemakaava. Tonttien hinnat olivat kuitenkin niin korkeita, ettei kuoppakaupungin asukkailla yleensä ollut niihin varaa, minkä takia väliaikaiseksi tarkoitetuista asumuksista alkoi muodostua pysyviä asuntoja. Ajan myötä niistä tehtiin käytännöllisempiä muun muassa tulisijoja parantelemalla, lautalattioilla ja katonrajaan rakennetuilla ikkunoilla. Vaikka asumuksia kuvailtiin lehdistössä ”kuiviksi ja lämpimiksi”, levisivät kulkutaudit usein niiden asukkaiden keskuudessajoukossa. Asiaan vaikutti myös alueen puutteellinen hygienia.<ref name=pori/>

Porin [[maistraatti]] ei aluksi kiinnittänyt huomiota kuoppakaupungin asuinoloihin. Se katsoi, että kaupungissa oli tarpeeksi työpaikkoja ja näin ollen jokaisella oli siis mahdollisuus ostaa tai vuokrata itselleen kunnollinen asunto. Kuoppakaupungin olosuhteista syntyi kuitenkin laajaa lehtikirjoittelua aina pääkaupunkia [[Helsinki]]ä myöten. Sen ansiosta kaupungin johto alkoi kokemaanpitää alueenaluetta häpeälliseksihäpeällisenä, ja vuonna 1860 maistraatti päätti ratkaista ongelman määräämällä kuoppakaupungin hävitettäväksi.<ref name=pel/><ref>[http://www.ennenjanyt.net/3-02/pori.htm Ari Höyssä & Jarkko Keskinen: "Perinteistä kaupunkisuunnittelua uudistuvassa kaupungissa"] Viitattu 26.7.2013.</ref>