Ero sivun ”Yhtenäiskoulu (Helsinki)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tjp (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
p -l |
||
Rivi 20:
[[Helsingin kaupungin opetusvirasto]] ja opetustoimen johtaja yrittivät lakkauttaa koulun keväällä [[2007]], mutta poliittisessa päätöksenteossa [[:Luokka:Helsingin oppilaitokset|Helsingin kouluverkon]] karsiminen jäi esitettyä pienemmäksi eikä koskenut Yhtenäiskoulua.
Yhtenäiskoulun perustaminen sai 1950-luvulla alkunsa epävirallisen yhdistyksen Urania-piirin puitteissa, kun seuran jäsenten lapset alkoivat tulla kouluikään ja silloiset koulut eivät olleet jäsenten mielestä sellaisia, joihin he lapsensa haluaisivat opintielle laittaa. Koulun perustajat, rehtori [[Touko Voutilainen]] ja muut Urania-piiriläiset, eivät hyväksyneet silloista rinnakkaiskoulujärjestelmää, jossa oppilaat neljän vuoden kansakoulun jälkeen erotettiin varallisuuden ja pääsykokeissa pärjäämisen perusteella niihin, jotka pääsivät yliopistoon johtavaan maksulliseen oppikouluun ja niihin, jotka jatkoivat maksuttomassa kansakoulussa ja jatkoivat mahdollisesti ammatillisessa koulutuksessa. He halusivat kehittää suomalaista koulujärjestelmää myöhemmin Britanniassa yleistyneen
Koulu toimi aluksi Helsingin ortodoksisen seurakunnan omistamassa vanhassa koulurakennuksessa Mannerheimintien ja Lönnrotinkadun kulmassa ja tämän jälkeen Oulunkylän vanhassa puisessa kansakoulurakennuksessa, kunnes syksyllä [[1962]] oli koulun oman rakennuksen ensimmäinen vaihe Käpylän Louhentiellä valmis. Vaalean koulurakennuksen on suunnitellut [[Keijo Petäjä]] vaimonsa Marjan kanssa. Koulurakennuksen toinen, lukioluokat käsittävä vaihe valmistui vuonna 1965. Yhtenäiskoulun ensimmäiset ylioppilaat saivat lakkinsa vuonna 1966.
Rivi 28:
"Yhtenäiskoulun keskeinen olemus oli tietysti aivan uudenlainen opetus. Sen ydin ei ehkä ollut ensisijaisen keskeisesti pedagoginen, vaan ennemminkin itse opetettavan asian sisällön uudelleenarviointi. Käytännön pedagogiikka seurasi siinä ohella, ja sai monia ulottuvuuksia joita nykyään sovelletaan varsin yleisesti - ja toisia, joita soisi edes jonkun vielä soveltavan. Käsitykseni mukaan Yhtenäiskoulun alkuvaiheiden opetus oli huikeaa; opettajat olivat paitsi alojensa syvällisiä ja uutta luovia asiantuntijoita, myös melkoisia polyhistoreita. Useimmat pystyivät paikkaamaan toistensa opetusta ainakin vähän aikaa. Minäkin opetin tarvittaessa monia aineita matematiikasta uskontoon ja tyttöjen voimisteluun...," kertoo Yhtenäiskoulun alkuvaiheista koulun pitkäaikainen musiikin opettaja [[Kari Rydman]].
Yhtenäiskoulussa uskottiin ihmisen oppimiskykyyn ja korostettiin, että oppilaita ei voi jakaa lahjakkaisiin ja lahjattomiin, koska kaikilla ihmisillä on samanlainen järki; he vain osaavat käyttää järkeään eri tavalla ja erilaisiin tarkoituksiin. Yhtenäiskoulun tavoitteena oli saada mahdollisimman moni oppilas suorittamaan koulun oppimäärän, missä koulu historiansa aikana onkin saavuttanut hyviä tuloksia.
Mm. Yhtenäiskoulussa saatujen kokemusten pohjalta koko Suomen koulujärjestelmässä siirryttiin rinnakkaiskoulujärjestelmästä yhtenäiskoulujärjestelmään, kun 1970-luvulla vanhat [[kansakoulu|kansa-]] ja [[oppikoulu]]t korvattiin kaikille oppilaille yhteisellä yhdeksänvuotisella yleissivistävällä [[peruskoulu]]lla.
Yhtenäiskouluyhdistys oli perustanut myös Käpylän iltaoppikoulun, joka aloitti uudessa rakennuksessa Helsingin yhtenäiskoulun kanssa yhteisen taipaleen Käpylässä. Helsingin yhtenäiskoulu oli siis yksityinen koulu aina vuoteen [[1977]] asti, jolloin pääkaupunkikin siirtyi peruskoulujärjestelmään. Koulu kiinteistöineen luovutettiin kaupungille ja iltakoululle perustettiin oma kannatusyhdistys, joka vuokrasi tilat iltakoululle. Iltakoulu siirtyi myöhemmin tilan ahtauden takia [[Arkadian yhteislyseo]]n tiloihin [[Töölö]]ön. Kun Helsingin yhtenäiskoulu tuli osaksi kunnallista koululaitosta, sen nimi aiottiin muuttaa sijaintikallionsa mukaan Louhenkallion ala-asteeksi, yläasteeksi ja lukioksi. Oppilaiden vanhempien ja koulun opettajien yhteinen kampanjointi sai viranomaiset suostumaan kompromissiin: Helsingin yhtenäiskoulusta tuli Yhtenäiskoulu.
Vuonna 1988 Helsingin kaupunki aikoi osana pienten lukioiden lakkautusohjelmaa lopettaa myös Yhtenäiskoulun lukioasteen toiminnan. Kaupunginvaltuusto kuitenkin edellytti, että kaupungin tulee neuvotella koulun tulevaisuudesta opetusministeriön kanssa, ja kun opetusministeriö päätti koulun FOTA-kokeilun rahoittamisesta, lakkautuspäätös peruttiin kesällä 1990. Myös vuonna 2007 opetusvirasto esitti Yhtenäiskoulun lakkauttamista osana kaupungin kouluverkon supistusohjelmaa, mutta tälläkin kertaa kaupunginvaltuusto torjui esityksen.
Rivi 38:
Yhtenäiskoulussa toteutettiin alusta saakka periodi- eli jaksojärjestelmää, jota koulun ensimmäinen rehtori Touko Voutilainen oli kokeillut Sysmän yhteiskoulussa lukuvuonna [[1950]]–[[1951]] ollessaan siellä rehtorina. Periodijärjestelmän pohjalta kehitettiin luokaton järjestelmä, joka aloitettiin Käpylän iltaoppikoulussa syksyllä [[1970]] ja on sen jälkeen laajentunut koko maahan myös päivälukioihin. Yhtenäiskoulussa suoritetut muutkin kokeilut ovat vaikuttaneet suuresti koko Suomen koululaitokseen.
[[Nylon Beat]]in ensimmäinen musiikkivideo, ''Teflon Love'', on kuvattu Yhtenäiskoulussa. [[Kari Rydman]] kirjoitti kappaleen ''Niin kaunis on maa'' koulumatkalla auton alle jääneen oppilaan muistoksi.
Yhtenäiskoulun entisten oppilaiden ja työntekijöiden yhdistys on Yhtenäiskoulun kasvatit ry.
Rivi 52:
* Marja-Liisa Rajamäki (1997–2004)
* Marketta Liukko-Hollmérus (2004–2009)
===Peruskoulu===
* Sari Sola (2009–)
===Lukio===
* Timo Hartikka (2009–2010)
Rivi 97 ⟶ 99:
{{coor title dms|60|12|51|N|24|56|28|E|region:FI_type:landmark}}
[[Luokka:Helsingin peruskoulut]]
[[Luokka:Helsingin lukiot]]
[[Luokka:Käpylä]]
| |||