Ero sivun ”Seututie 100” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lähdepyyntöjä
Lisäsin lähteitä, poistin tarpeetonta toistoa ja joitakin lähteettömiä käsitykseni mukaan virheellisiä tietoja (liikennemäärien lasku katuverkossa mahdollisen Pasilanväylän toteutuksen yhteydessä)
Rivi 32:
Hakamäentie johtaa [[Käpylä]]stä Itä- ja Länsi-[[Pasila]]n pohjoispuolitse [[Haaga]]an. Idässä sen jatkeena on [[Vanhakaupunki|Vanhaankaupunkiin]] ja [[Lahdenväylä]]lle johtava Koskelantie. Hakamäentien länsipäässä on [[Vihdintie]]lle johtava tunneli ja eritasoliittymä, johon Helsingin keskustasta pohjoiseen johtava [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimintie]] päättyy ja josta alkavat myös Hämeenlinnanväylä ([[valtatie 3]]) pohjoiseen ja Vihdintie ([[seututie 120]]) länteen. Hakamäentien varrella on joukko siltoja, jotka ylittävät [[päärata|pääradan]], [[rantarata|rantaradan]] ja siitä erkanevan, Ilmalan huoltoratapihalle johtavan radan. Tie ylittää siltaa pitkin myös [[Helsingin keskuspuisto]]ssa olevan laakson ja siellä kulkevat ulkoilutiet. Hakamäentie kulkee [[Hartwall Areena]]n ja [[Ilmalan rautatieasema]]n ohi.
 
Arkivuorokausina tien ajoneuvomäärät ovatolivat vuonna 2011 keskimäärin 4442 000 autoa vuorokaudessa. Joskeskuspuiston ylikohdalla.<ref 500name=":0">[http://kaupunginosat.net/kapyla/images/stories/Pasilanvayla.pdf miljoonaaPasilanväylän euroa maksavat tien laajennokset toteutetaan alustavien suunnitelmien mukaanliikennekäytäväselvitys, ennustetaan vuonna [[2035]tiivistelmä] tielläStrafica kulkevan/ lähesELY, 100Liikennevirasto, 000Helsingin autoaKaupunkisuunnitteluvirasto vuorokaudessa28.<ref>http://www2.hs.fi/kaupunki/a1381196523391</ref>2013
</ref> Jos noin 500 miljoonaa euroa maksavat tien laajennokset toteutetaan alustavien suunnitelmien mukaan, ennustetaan vuonna [[2035]] tiellä kulkevan lähes 100 000 autoa vuorokaudessa.<ref>http://www.hs.fi/kaupunki/a1381196523391</ref>
 
== Historia ==
Rivi 38 ⟶ 39:
Hakamäentie valmistui alun perin kaksikaistaisena tienä vuonna [[1976]], mutta jo sen suunnitteluvaiheessa varauduttiin siihen, että tie tultaisiin myöhemmin leventämään nelikaistaiseksi.
 
Vuonna 2006 alkaneen mittavan laajennushankkeen aikana tietä levennettiin 2+2/3+3-kaistaiseksi eritasoliitymillä sekä osin joukkoliikennekaistoilla varustetuksi tieksi kolmen kilometrin matkalta Lapinmäentien ja [[Vihdintie]]n risteyksestä [[Mäkelänkatu|Mäkelänkadulle]]. Meluvalleja ja aitoja rakennettiin noin 3 kilometriä. Hankkeen tarkoituksena oli parantaalisätä liikenteenväylän sujuvuuttavälityskykyä ja parantaa liikenneturvallisuutta. Tien kaikki risteykset eli [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimintien]], Ilmalan, Veturitien ja Ratapihantien tasoliittymät muutettiin eritasoliittymiksi. Mannerheimintien alittava Hakamäentien länsipään 320 metriä pitkä tunneli Ruskeasuon bussivarikon kohdalla avattiin liikenteelle 2. kesäkuuta 2009, ja uudistettu Hakamäentie valmistuvalmistui kokonaisuudessaan samana vuonna 23. syyskuuta. Rakennustyöt maksoivat noin sata miljoonaa euroa.<ref>[http://www.tiehallinto.fi/servlet/page?_pageid=71&_dad=julia&_schema=PORTAL30&menu=7907&_pageid=71&kieli=fi&linkki=13845&julkaisu=5045 Tiehallinnon internetsivut: Mt 100 Hakamäentie, Hankkeen sisältö]</ref><ref>[http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/1135249527455 Helsingin Sanomat - Helsingin Hakamäentien parannus valmistui]</ref> Korkeasta hinnastaan huolimatta tien leventäminen ei tuonut helpotusta tietä vaivanneisin ruuhkiin, vaan paikoitellen jopa pahensi niitä entisestään. <ref>[http://yle.fi/uutiset/kallis_hakamaentien_remontti_oli_autoilijoille_pettymys/5891227 Kallis Hakamäentien remontti oli autoilijoille pettymys]</ref> Hakamäentietä levennettäessä oli sen ruuhkautuminen molemmista päistään ennakoitavissa. On kuitenkin hankalaa arvioida, kuinka suurelta osin ympäröivän katuverkon ongelmat johtuvat Hakamäentien suurentuneesta välityskyvystä ja siitä aiheutuneesta lähiympäristön liikenteen kasvusta.<ref>[http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf2/Fhakamaentien_lahiverkko.pdf Hakamäentien lähiverkon kehittäminen, toimenpide-ehdotuksia] Tiehallinto, Helsingin kaupunki. 2009</ref>
 
Tämä kuitenkin johtuu mitä selvimmin väylän molemmissa päissä olevissa hyvin vilkkaista liikennevaloista, jotka hidastavat torsoksi jääneen tien välityskykyä merkittävästi. Väylän leventäminen oli joka tapauksessa välttämätöntä, sillä 1+1-kaistaista tietä pitkin kulki peräti yli 30 000 ajoneuvoa (ollen näin Euroopan vilkkaimpia kaksikaistaisia teitä), mikä hidasti merkittävästi myös poikittaista joukkoliikennettä.{{Lähde|20. marraskuuta 2013}}
 
==Pasilanväylä==
 
'''Pasilanväylä''' eli ''Pasilan orsi'' on suunnitteilla oleva Helsingin poikki kulkevasuunniteltu moottoritiemäinen väylä, joka yhdistäisi [[Turunväylä]]n ja [[Lahdenväylä]]n. SuunnitelmanPasilanväylän mukaanviimeisin Hakamäentieyleissuunnitelma tuleevalmistui vuonna 1992. Suunnitelmassa Hakamäentie muodostamaanmuodostaisi siitä osan. SilloinHakamäentien Lahdenväylännykyinen, jaalkuperäisiä Turunväylänsuunnitelmia liikennekevyempi tulisitoteutus ohjautumaanei pääosinkuitenkaan senkaikilta kautta,osin eikätue ahdastayleissuunnitelman katuverkkoamukaista pitkinratkaisua. Muu osa suunnitellusta tiestä tulisi kulkemaan suurimmaksi osaksi tunneleissa. Hanke sisältää kolme tunnelia ja Hermannin rantatien jatkeen tunnelissa tielle asti, jolloin se risteäisi eritasossa tunnelissa Pasilanväylän kanssa. Pasilanväylän tienumero on [[seututie 100]]. Hankkeeseen sisältyy mahdollisesti myös [[Tuusulanväylä]]n alkukohdan siirtäminen Mäkelänkadun päästä Veturitielle. Hankkeiden yhteiskustannuksiksi arvioidaan useita satoja miljoonia euroja ja ne mahdollistaisivat liikennemäärien kasvun kymmenillä tuhansilla ajoneuvoilla vuorokaudessa. Ympäröivän katuverkon (mm. Mäkelänkatu) liikennemäärät säilyisivät entisellään, ellei Tuusulanväylää käännetä. Sen sijaan Koskelantien liikennemäärät laskevat merkittävästi lisäten näin suuresti alueen viihtyistyyttä ja parantaen ilmanlaatua. Sama koskee erittäin tukkoista Lapinmäentietä. Lisäksi Turunväylän tunnelointi väylän alkupäässä mahdollistaa merkittävän määrän uutta rakentamista.{{Lähde|20.<ref marraskuutaname=":0" 2013}}/>
 
Pasilanväylän toteuttamisen yhteyteen on suunniteltu myös [[Tuusulanväylä]]n alkukohdan siirtäminen Mäkelänkadun päästä Veturitielle. Hankkeiden yhteiskustannuksiksi arvioidaan useita satoja miljoonia euroja ja ne mahdollistaisivat liikennemäärien kasvun kymmenillä tuhansilla ajoneuvoilla vuorokaudessa. Ympäröivän katuverkon (mm. Mäkelänkatu) liikennemäärät säilyisivät liikennesimulaatioiden mukaan jotakuinkin entisellään, ellei niiden välityskykyä laskettaisi esim. kaistoja poistamalla. Turunväylän tunnelointi väylän länsipäässä saattaisi mahdollistaa uutta rakentamista.{{Lähde|20. marraskuuta 2013}}
== Lähteet ==
{{viitteet}}
 
== Lähteet ==
<references />
== Aiheesta muualla ==
 
== a ==
*[http://www.tiehallinto.fi/servlet/page?_pageid=70&_dad=julia&_schema=PORTAL30&_pageid=71&linkki=554&julkaisu=306&menu=2403&kieli=fi Tiehallinnon internetsivut Hakamäentien projektista]
*[http://www.tiehallinto.fi/servlet/page?_pageid=71&_dad=julia&_schema=PORTAL30&menu=8685&_pageid=71&kieli=fi&linkki=15597&julkaisu=5726 Animaatio Hakamäentiestä valmiina autolla ajamalla]