Ero sivun ”Ultraviolettisäteily” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Lähteet: Lisätty aihetta käsittelevä tutkimus + URL
Rivi 75:
UVC-säteily on vaarallisinta, koska sillä on säteilyalueista lyhin aallonpituus ja siten suurin fotonin energia. Se imeytyy kokonaan otsonikerrokseen. Otsoni absorboi voimakkaasti UVC-säteilyä, ja se myös synnyttää tavallisista [[happi]]molekyyleistä otsonia.
 
Ultraviolettisäteilyn myönteinen vaikutus on [[D-vitamiini]]n tuotannon mahdollistuminen ihossa. D-vitamiinin esiaste 7-dehydrokolesteroli (7-DHC) on fotosensitiivinen vain hyvin kapealla UV-valon aallonpituusalueella, n. 270-305 nm, mikä sijoittuu UVC- ja UVB-alueiden ylimenokohtaan, suurimman herkkyyden ollessa 300 nm kohdalla.<ref>MacLaughlin, J. A., Anderson, R. R., Holick, M. F. 1982. Spectral Character of Sunlight Modulates Photosynthesis of Previtamin D3 and its Photoisomers in Human Skin. Science 216: 1001-1003.</ref> Tämä on aivan alimpia aallonpituuksia, mitä auringonvalosta saavuttaa maanpinnan.<ref>[[Lindgren, Jukka. 2004. UV-lamps for terrariums: Their spectral characteristics and efficiency in promoting vitamin D3 synthesis by UVB irradiation. Herpetomania. 13 (3-4): 13-20.]]</ref> D-vitamiinisynteesin ylläpitäminen edellyttää siten ihon altistumisen melko runsaalle suurienergiselle säteilylle, mikä vaikeuttaa turvallisen annostelun saavuttamista.
 
D-vitamiinin puutos aiheuttaa luuston pehmenemistautia ja [[osteoporoosi]]a.