Ero sivun ”Vilhelm Rosenqvist” versioiden välillä

Rosenqvistin vanhemmat olivat [[kappalainen]] Gustaf Ulrik Rosenqvist ja Amalia Wallgrén. Hän pääsi ylioppilaaksi [[Porvoon lukio]]sta 1876 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1881, maisteriksi 1882 sekä suoritti tutkinnon jumaluusopillisissa aineissa 1886. Rosenqvist toimi uskonnon opettajana helsinkiläisissä kouluissa 1881–1887. Hän oli [[Vaasan ruotsalainen lyseo|Vaasan ruotsalaisen lyseon]] uskonnon, logiikan ja ruotsin kielen lehtori 1887–1898 sekä lyseon rehtori 1895–1898. Rosenqvist toimi sittemmin [[Helsingin ruotsalainen normaalilyseo|Helsingin ruotsalaisessa normaalilyseossa]] uskonnon yliopettajana 1898–1918 ja normaalilyseon rehtorina 1900–1918. Hän oli [[kouluneuvos]] 1918–1923 ja [[Kouluhallitus|kouluhallituksen]] ruotsalaisen osaston päällikkö 1920–1923. Rosenqvist toimi lisäksi [[Suomen kasvatusopillisen yhdistyksen aikakauskirja]]n päätoimittajana 1900-1925. Rosenqvist sai [[Helsingin yliopisto]]n teologian [[kunniatohtori]]n arvon 1907 ja [[professori]]n arvonimen 1920. Hän oli mukana [[Säätyvaltiopäivät|säätyvaltiopäivillä]] pappissäädyn edustajana 1899–1906. sekä RKP:n kansanedustajana 1907–1909 edustaen [[Turun läänin eteläinen vaalipiiri|Turun läänin eteläistä vaalipiiriä]]. Hän toimi myös RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Rosenqvist oli lisäksi [[Kirkolliskokous|kirkolliskokouksen]] jäsen ja toimi kaupunginvaltuutettuna [[Vaasa]]ssa ja Helsingissä.

 

 

Rosenqvist oli naimisissa vuodesta 1886 Anna Emilia Alexandra Wahlfeltin (k. 1938) kanssa. Hänen veljensä oli [[G. G. Rosenqvist]]<ref name=oit>Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 7 p. 644</ref>.