Ero sivun ”Oulun porvarikaarti” versioiden välillä

'''Oulun porvarikaartporvarikaarti''' toimi Oulun[[Oulu]]n kaupungin puolustuksen turvaajana, maakunta rykmentinmaakuntarykmentin osallistuessa linnoitus- tai sotatoimiin. Kaartin olemassaolo sijoittuu [[Ruotsin vallan aika Suomessa|Ruotsin vallan]] aikaiseen Ouluun 17001700–1800-1800 lukujen taitteessa.

Oulun porvarikaartille vahvistettiin [[1761]] valtakunnan porvarikaartien asepuvun yleisen mallin mukainen asu, joka muistutti [[Karoliinit (sotilaat)|karoliinien]] asepukua. Jalkaväen upseereille oli määrätty sininen asetakki, ja valkoiset puolisaappaat, joissa käytettiin säärystimiä. Miehistön puvuksi määrättiin siniset vaatteet, valkeat sukat sekä mustat pieksut. Ratsuväen upseereiden tuli hankkia sininen asetakki kullatuin napein, joissajossa oli valkea kaulus sekä rinnusliepeet. Lisäksi asuun kuului valkeat housut. Upseereilla oli hatussa arvo merkkinäarvomerkkinä keltainen kaluuna ja keltainen ruusu. Oulun porvarikaarti sai ratsuväki osastolle lipunratsuväkiosastolle vuonna [[1732]] lipun, jonka malli pohjautuu 1600-luvun lippuun. Myös jalkaväkikomppania sai oman lipun vuonna [[1762]].

Aseistus oli ajoittain porvariston hankkimaa. Vuonna [[1733]] kruunu myönsi Oulun kaupungille varastoista 300 käytettyä kivääriä pistimineen. Ruudin hankinta jäi kaartin tehtäväksi, jonka se ostiostettiin porvarien lahjoittamilla varoilla [[Oulun kauppaseura]]n ruutivarastosta. Vuonna [[1740]] kaarti anoi Tukholmasta sentnerin pistooliruutia ja 1800 musketinluotia, jotka toimitettiin Ouluun. Oulun porvarikaartin aseistus 1700-luvulla ei ollut tyydyttävä, sillä pormestari Peldanin Peldan teki vuonna [[1755]] anomuksen 200-300200–300 muskettimusketin erästä. Vastausta ei saatu. MollininMollin teki puolestaan 150 muskettinmusketin anomuksen vuonna [[1761]]. Uusi anomus lähti perään vuonna [[1763]] 500-600500–600 kivääristä. Kaikkien hylättyjen anomusten jälkeen kauppias K.F. Engmanin toimesta saatiin [[1775]] hankittua Ouluun 300 muskettia. Samalla perustettiin kaartiin tykistöosasto. Tykistöosaston hankinta vaati kaupungissa kiivasta keskustelua. Lopulta kauppias J. Nylander ilmoitti hankkivansa kaupungille kaksi paria 3kolmen kippunan tykkejä.

Kaarti toimi pormestarin alaisuudessa. Kaartin päällikkönä mainitaan Hollender [[1740]]. Rykmentin päällikkönä toimi Uhlström. Miehistöä komensi luutnantti [[Pehr Junnelius (1745-1790)|Pehr Junnelius]]. <ref name="Halila1"/><ref name="OVK1"/>

Porvareiden johtama kaartin toiminta suututti kansaa, koska taustalla oli rangaistuksia. Oulussa tarkastuksista ja paraateista aiheetta poisjääneet tuomittiin maksamaan ratsuväen kassaan. Kaupunkilaiset pitivätkin äkseerausta rauhanaikana perin joutavana ja jopa naurettavana. Porvarikaartin ja kaupungin porvaristoon kuulumattoman väestön kesken sattui usein välikohtauksia. Kaupunkilaisten mielestä porvareiden pöyhkeily ärsytti heitä. Vuonna [[1748]] Oulun porvarisratsuväen ratsumestari Z. Wacklin kertoi huomanneensa ratsuväen harjoituksissa ihmisten osoittavan mieltään porvarikaartille “halveksivilla ja epäkunnioittavilla elkeillä”. Ratsumestari kirjoitti lehteen, että “vapaa porvaristo, joka huomattavin kustannuksin koettaa toimia kansan hyväksi, ei ole velvollinen kärsimään kunniattomuutta tai pilkkaa.” Oulun porvariskaarti ajautui keväällä [[1780]] sanasotaan. Ratsuväestä osa saapui klo 5 määrättyihin harjoituksiin. Paikalle tulleistakin osa kieltäytyi ratsastusharjoituksista. Maistraatti määräsi niskuroitsijoille seuraavaksi aamuksi ylimääräisen yleistarkastuksen, [[Äksiisi|äksiisi-]] ja paraatiharjoittelun. Uppiniskaiset niskoittelijat eivät välittäneet rangaistuksesta. Asia vietiin raastupaan tutkittavaksi. Esitutkinnassa kävi ilmi, erään kauppiaan kohdalla, ettei hän tahtonut osallistua. Hänet oli alennettu ratsumestarista rivimieheksi, ilmoittamatta miksi. Kauppias oli puolestaan hankkinut sijaisen ja se taas aiheutti sen, että porvarisoikeudet saaneet eivät halunneet ratsastaa sellaisten rinnalla, joilla näitä oikeuksia ei ollut. Kauppias väitti, että rykmentin päällikkö Uhlström oli käyttäytynyt epäkunnioittavasti harjoituksissa Iäsnäläsnä olleita maistraatin jäseniä kohtaan. Uhlström oli istunut lakki päässä, vaikka maistraatin jäsenet olivat paljain päin jne. Uhlström puolestaan huomautti, että Heikelin oma käytös oli kaikkea muuta kuin mallikelpoista, sillä hän oli saatuaan kutsun mainittuihin harjoituksiin luvannut Iähettäälähettää sinne valkoisen koiransa. Suuri osa ratsuväkeä oli sitä paitsi käyttänyt muualta lainattuja varusteita. Vuonna [[11821782]] muutamat Oulun vaikutusvaltaisimmat kauppiaat ja tervaporvarit esittivät, että porvariston oli syytä luopua porvarikaartista. Joidenkin porvarien mielestä sotilaallinen toiminta oli haitaksi liiketoiminnalle sekä oli porvaristolle muutenkin sopimatonta. Asiasta nousi kiivas sanasota. Kauppias [[Pehr Junnelius (1745–1790)|Pehr Junnelius]] ja eräs Oululainenoululainen kupariseppä nousivat vastustamaan lausuntoja.. Oulun porvarikaartit lopetettiin [[1793]], yleisellä esivallan käskyllä<ref name="OVK1"/>