Ero sivun ”Bobi Sivén” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
linkki |
kirjotusvirheiden korjaamista |
||
Rivi 62:
Ensimmäisen puheen aikoihin aktivistit, mukaan lukien Sivén, ja [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosiaalidemokraatit]] kannattivat korkeimman vallan antamista Suomen eduskunnalle eli [[valtalaki|ensimmäistä valtalakia]]. Toisen puheensa ruokolahtelaisille Sivén piti suuressa kansalaiskokouksessa elokuun alussa [[1917]]. Tällöin vasemmisto oli jo lietsonut luokkataistelua ja yhteiskunnalliset ristiriidat kytivät. Sivén varoitti, ettei puolue- ja luokkataistelua saa sekoittaa itsenäisyyspyrkimyksiin ja- tavoitteisiin. Oman kansan tuli mennä puoluetavoitteiden edelle:
{{Sitaatti|Kun kaikki kansanluokkamme seisovat samassa rintamassa saman aatteen puolesta, silloin unohtuu veljesviha, häviää luokkakauna, katoaa kateus. Silloin vasta tuntevat he itsensä saman kansan lapsiksi, silloin juomaavat he suuren yhteisen päämääränsä ja hehkuvin mielin ovat he valmiit rakentamaan tuleville sukupolville onnea.}}▼
▲
Tätä yleisaktivistista venäläisten karkottamistavoitetta varten Bobi ja Paavo Sivén aloittivat Ruokolahdella sotilaskoulutuksen antamisen syksyllä 1917. Sivénin veljekset organisoivat nuorista miehistä ryhmiä, joille opetettiin taistelukoulutuksen alkeita ja harjoituskäsikranaattien heittämistä. Heillä ei kuitenkaan ollut kovin montaa oikeata asetta, kuten ei monella muullakaan tuon ajan varhaisilla taistelujärjestöillä. Sivénin veljekset kuitenkin tulyivat luoneeksi Ruokolahden [[suojeluskunta|suojeluskunnan]] perustan, mikä oli ainutkertaista koko [[Etelä-Karjala]]ssa sitten Voima-liiton. Yhteistyötä veljekset tekivät työväen urheiluseura ''Jyskeen'' kanssa. Samoihin Bobi otti osaa suojeluskuntien harjoituskirjallisuuden kirjoittamiseen. Hänen kirjoittamansa merkinantoja koskeva luku löytyi kirjasesta ''Voima 1906'', joka oli tärkeä suomalaisten taisteluhengen nostattaja.▼
▲Kun kaikki kansanluokkamme seisovat samassa rintamassa saman aatteen puolesta, silloin unohtuu veljesviha, häviää luokkakauna, katoaa kateus. Silloin vasta tuntevat he itsensä saman kansan lapsiksi, silloin huomaavat he suuren yhteisen päämääränsä ja hehkuvin mielin ovat he valmiit rakentamaan tuleville sukupolville onnea.» Tätä yleisaktivistista venäläisten karkottamistavoitetta varten Bobi ja Paavo Sivén aloittivat Ruokolahdella sotilaskoulutuksen antamisen syksyllä 1917. Sivénin veljekset organisoivat nuorista miehistä ryhmiä, joille opetettiin taistelukoulutuksen alkeita ja harjoituskäsikranaattien heittämistä. Heillä ei kuitenkaan ollut kovin montaa oikeata asetta, kuten ei monella muullakaan tuon ajan varhaisilla taistelujärjestöillä. Sivénin veljekset kuitenkin
Lokakuussa SDP hävisi vaalit ja sosialistien kiihotustyö sekä vallankumouksen suunnittelu kiihtyi entisestään. Sensuuria ei ollut, joten maa joutui repeämispisteeseen. Sivén vihasi kaikkein eniten puolue- ja luokkataistelua ja niiden korostamista.
| |||