Ero sivun ”Zachris Topelius” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (käyttäjältä 62.148.97.164) ja palautettiin versio 13689245 käyttäjältä Hermis
Rivi 31:
 
==Tuotanto==
Topelius oli yksi sika varhaisimmista suomalaisista romaanikirjailijoista ja ensimmäisen suomalaisen [[historiallinen romaani|historiallisen romaanin]] julkaisija vuonna [[1850]] ilmestyneellä teoksellaan ''Hertiginnan af Finland'' (suom. ''[[Suomen herttuatar]]'', [[1874]]). Tunnetumpi on kuitenkin Topeliuksen historiallinen romaanisarja ''Fältskärns berättelser'' (suom. ''[[Välskärin kertomuksia]]''), joka ilmestyi aluksi jatkokertomuksena Helsingfors Tidningarissa. Topeliuksen historiallisissa romaaneissa korostuvat isänmaallisuus, uskonto ja sääty-yhteiskunta, joka toimiakseen vaatii yhteiskuntaluokkien toimimista sopusuhtaisessa yhteistyössä. Tieteiskirjailijana hän on jäänyt tuntemattomaksi, mutta hän kirjoitti ''Helsingfors Tidningarissa'' 1869 ilmestyneen jatkokertomuksen ''[[Simeon Levis resa i Finland]]'', jossa hän hahmottelee tulevaisuuden Suomi-kuvaa.
 
Topelius kirjoitti satoja runoja. Topelius tunnetaan Suomen maisemia kuvaavista teoksistaan, kuten runosta ''[[Kesäpäivä Kangasalla]]'', joka kuuluu ''[[Sylvian laulut]]'' -sarjaan. Toinen sarjan lauluista elää joululauluna ''[[Sylvian joululaulu]]''. Topeliuksen tuotantoa on myös ''[[Varpunen jouluaamuna]]'' (''Sparven på julmorgonen''). Topelius osallistui virsikirjakomitean työhön, ja esimerkiksi virret ''[[Ei valtaa, kultaa, loistoa]]'' ([[Virsikirja|vk]] 31) ja ''[[Totuuden Henki]]'' (vk 484) ovat hänen kirjoittamiaan. Topelius muistetaan myös "satusetänä": hän kirjoitti lapsille opettavaisia ja hyvin suosittuja lastensatuja, kuten "[[Koivu ja tähti]]", "Adalminan helmi" ja "Sampo Lappalainen"" teoksessaan ''[[Lukemisia lapsille]]''.<ref name=bio>{{Kansallisbiografia|id = 2854|nimi = Topelius, Zachris (1818–1898)|tekijä = Matti Klinge |ajankohta = 16.9.1997}}</ref>