Avaa päävalikko

Muutokset

319 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
fix, viitemalline, tarkennuspyyntö
{{Pääartikkeli|[[Bloomin taksonomia]]}}
Bloomin taksonomia on oppimistavoitteiden luokittelu, joka on luotu yhdysvalloissa 50-luvun puolessa välissä [[koulutus|koulutuksen]] teoreettisen tarkastelun viitekehykseksi. Bloomin taksonomiassa oppiminen jaetaan kognitiiviseen, taidolliseen ja tunneperäiseen alueeseen. Lisäksi on kuusi tiedon tasoa jotka ovat mieleenpalauttaminen, ymmärtäminen, soveltaminen, analysoiminen, syntetisoiminen ja arvioiminen.
 
 
== Oppimisen uudet tuulet ==
{{Korjattava|Uudelleenjärjestettävä ja täydennettävä; nyt on aika pieni otos "uusista tuulista"}}
 
Viimeaikaisessa oppimisenoppimistutkimuksessa{{selvennä|missä tutkimuksessatutkimuksissa?}} on korostettu tunteiden ja vaikuttimien vaikutusta oppimiseen, sekä niin sanottujensanottua [[yhteisöllinen oppiminen|yhteisöllisen oppimisenoppimista]] ja [[yhteistoiminnallinen oppiminen|yhteistoiminnallisenyhteistoiminnallista oppimisenoppimista]] tarjoamia etuja perinteisen opettajajohtoisen kouluoppimisen rinnallerinnalla.
 
Nykyisessä informaatioyhteiskunnassa opetuksessa ja oppimisessa korostetaan yhä enemmän taitoja tietojen sijaan. Tiedot vanhenevat yhä nopeammin, mutta taidot säilyvät hyödyllisinä pidempään. Tärkeitä opittavia taitoja ovat [[metakognitio]] (joka vastaa kakkostason oppimista, yllä), [[mediakriittisyys]], ajanhallinta, tiedonhankintataidot, sosiaaliset taidot sekä väittely- ja perustelutaidot.. metakognitiiviset taidot auttavat sopeutumaan uusiin oppimisympäristöihin.{{selvennä|nämä eivät ole samantasoisia käsitteitä}} Metakognitiiviset taidot auttavat sopeutumaan uusiin oppimisympäristöihin. Digitalisoituvat työn ja opiskelun kulttuurit vaativat samalla panostusta [[tieto- ja viestintäteknologia|tieto- ja viestintätekniikan]] hyödyntämiseen opiskelussa ja opetuksessa.
 
Sulautuva oppiminen {{k-en|Blended learning}} viittaa oppimisen ympäristöjen sulautumiseen. Termi on vielä uusi ja sen määrittely on vielä muotoutumassa, joten määritelmät vaihtelevat jonkin verran käyttökontekstista riippuen. Yhteistä kaikille on, että sulautuva oppiminen ottaa oppijalähtöisesti huomioon eri paikoissa, eri aikoina, eri välineillä ja eri tavoin tapahtuvan oppimisen ja antaa näin oppijalle ja opettajalle vapauden mitata osaamista ilman kytköstä siihen tapaan, millä osaaminen on hankittu. Opiskelija voi valita itselleen parhaiten sopivat työkalut. Sulautuva oppiminen eroaa monimuoto-opetuksesta siten, että monimuoto-opetuksessa yhdistyy opetuksen menetelmien monimuotoisuus (luokka-, verkko-, luento-, ryhmä-, lähi-, etäopetus), kun taas sulautuva oppiminen kuvaa oppimisen ympäristöjen sulautumista uudeksi kokonaisuudeksi .<ref>{{Kirjaviite|Nimeke=Löytöretki aikuisohjauksen maailmaan – kokemuksia ja käytänteitä ammattikorkeakoulusta|Julkaisija=Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu|Vuosi=2009|Tekijä=Lätti, Mervi & Putkuri, Päivi (toim.)|Sivu=186|Julkaisupaikka=Joensuu|www=http://www.karelia.fi/julkaisut/sahkoinenjulkaisu/B18_verkkojulkaisu.pdf|Isbn=978-951-604-104-2|Tiedostomuoto=pdf|Viitattu=28.11.2013}}</ref>.
 
== Oppimisen edellytykset ==
 
Havainnot, muisti, ajattelu ja käsitteenmuodostus muodostavat [[kognitio|kognitiivisen]] ajattelumallin mukaan oppimisen perustan. Toisin kuin [[behaviorismi|behavioristisessa]] oppimiskäsityksessä, kognitiivisessa oppimiskäsityksessä oppija ei ole passiivinen tiedon vastaanottaja, vaan aktiivinen tiedon muokkaaja. Oppija asettaa toiminnalleen tavoitteita ja hankkii tietoa voidakseen toimia. Oppiminen tapahtuu oman psyykkisen työn avulla, strategioita kehittämällä ja oppimismotivaatiota ja -orientaatiota muuttamalla, ks. [[metakognitio|metakognitio]].
 
== Virallinen, epävirallinen ja arkioppiminen ==
Oppimista voi tapahtua [[virallinen oppiminen|virallisen koulutuksen]] tuloksena, [[epävirallinen oppiminen|epävirallisen]] tavoitteellisen opiskelun tuloksena tai [[arkioppiminen|arkitoiminnassa]] spontaanisti. Spontaania arkioppimista tapahtuu jatkuvasti ja se voi olla myös tiedostamatonta. Varsinkin pikkulapset oppivat paljon asioita spontaanisti, mistä tärkeänä esimerkkinä on [[kielen omaksuminen]]. Tieto- ja viestintäteknologia helpottaa koko elämän jatkuvaa oppimista myös koulun ulkopuolella. Tvt:nSen monipuoliseen käyttöön tarvitaan kuitenkin ohjausta ja opettelua.
 
Oppimista voi tapahtua [[virallinen oppiminen|virallisen koulutuksen]] tuloksena, [[epävirallinen oppiminen|epävirallisen]] tavoitteellisen opiskelun tuloksena tai [[arkioppiminen|arkitoiminnassa]] spontaanisti. Spontaania arkioppimista tapahtuu jatkuvasti ja se voi olla myös tiedostamatonta. Varsinkin pikkulapset oppivat paljon asioita spontaanisti, mistä tärkeänä esimerkkinä on [[kielen omaksuminen]]. Tieto- ja viestintäteknologia helpottaa koko elämän jatkuvaa oppimista myös koulun ulkopuolella. Tvt:n monipuoliseen käyttöön tarvitaan kuitenkin ohjausta ja opettelua.
 
==Oppimisen strategiat==
{{Lähteetön}}
 
* [[Holismi |Holistinen]] strategia kuvaa toimintaa, jossa oppija käsittelee aineistoa kokonaisuutena.
* [[Reduktionismi |Reduktionistisen]] strategian mukaan tietty kokonaisuus on palautettavissa eli redusoitavissa osiinsa. Oppija käsittelee aineistoa osissa ja sitä kautta pyrkii saamaan asiasta kokonaiskuvan.
* [[Serialismi |Serialisti]] luo asioille oman järjestyksen ja käsittelee ne jonkin järjestelmän mukaan, jonkinlaisena "sarjana".
* Transformaatiostrategia merkitsee tekstin muokkausta uusien tosiasioiden tai ideoiden avulla. Oppija pyrkii menemään asian taakse käyttämällä omaa tietämystään.
 
== Lähteet ==
== Katso myös ==
* [[Oppimisteoria]]
* [[Opiskelu]]
* [[Opetus]]
* [[Opettaminen]]
* [[Koulutus]]
 
== Lähteet ==
* {{kirjaviite | Tekijä=Atjonen, Päivi :Uusikylä, Kari | Vuosi=1999 | Nimeke=Didaktiikan perusteet | Selite=1. painos | Julkaisija=Porvoo: WSOY| Tunniste=ISBN 951-0-24347-7}}
* {{kirjaviite | Tekijä=Hakkarainen, Kai : Lonka, Kirsti : Lipponen, Lasse | Vuosi=2004 | Nimeke=Tutkiva oppiminen | Selite=6. uudistettu painos | Julkaisija=Porvoo: WSOY}}
* {{kirjaviite | Tekijä=Säljö, Roger | Vuosi=2004 | Nimeke=Oppimiskäytännöt. Sosiokulttuurinen näkökulma | Selite=2. uudistettu painos | Julkaisija=Porvoo: WSOY}}
 
== =Viitteet ===
{{Viitteet}}
<references/>
 
== Kirjallisuutta ==
==Aiheesta muualla==
* [http://wwwedu.oulu.fi/okl/lo/kt2/ Oppiminen ja sen ohjaaminen]
 
== =Kirjallisuutta ===
* {{kirjaviite | Tekijä=Bateson, Gregory | Nimeke=Steps to an Ecology of Mind | Vuosi=1973 | Julkaisija=Paladin, Englanti}}
* {{kirjaviite | Tekijä=Churchland, Patricia Smith | Vuosi=2004 | Nimike=Neurofilosofia | Selite=(Alkuteos: Brain-Wise: Studies in Neurophilosophy, 2002.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisija=Helsinki: Terra Cognita | Tunniste=ISBN 952-5202-81-X}}
* {{kirjaviite | Tekijä=Järvilehto, Timo | Nimeke=Missä sielu sijaitsee?: Psyykkisen toiminnan hermostollinen perusta | Selite=Prometheus-sarja | Julkaisija=Oulu: Pohjoinen | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-749-180-8}}
* {{kirjaviite | Tekijä=Järvilehto, Timo | Nimeke=Mikä ihmistä määrää?: Ajatuksia yhteistyöstä, tietoisuudesta ja koulutuksesta | Selite= | Julkaisija=Oulu: Pohjoinen | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-749-226-X}}
== Katso myös ==
* [[Oppimisteoria]]
* [[Opiskelu]]
* [[Opetus]]
* [[Opettaminen]]
* [[Koulutus]]
==Aiheesta muualla==
* [http://wwwedu.oulu.fi/okl/lo/kt2/ Oppiminen ja sen ohjaaminen]
 
[[Luokka:Oppiminen|*]]
20 977

muokkausta