Ero sivun ”Oppiminen” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
fix, viitemalline, tarkennuspyyntö |
||
Rivi 30:
{{Pääartikkeli|[[Bloomin taksonomia]]}}
Bloomin taksonomia on oppimistavoitteiden luokittelu, joka on luotu yhdysvalloissa 50-luvun puolessa välissä [[koulutus|koulutuksen]] teoreettisen tarkastelun viitekehykseksi. Bloomin taksonomiassa oppiminen jaetaan kognitiiviseen, taidolliseen ja tunneperäiseen alueeseen. Lisäksi on kuusi tiedon tasoa jotka ovat mieleenpalauttaminen, ymmärtäminen, soveltaminen, analysoiminen, syntetisoiminen ja arvioiminen.
== Oppimisen uudet tuulet ==
{{Korjattava|Uudelleenjärjestettävä ja täydennettävä; nyt on aika pieni otos "uusista tuulista"}}
Viimeaikaisessa
Nykyisessä informaatioyhteiskunnassa opetuksessa ja oppimisessa korostetaan yhä enemmän taitoja tietojen sijaan. Tiedot vanhenevat yhä nopeammin, mutta taidot säilyvät hyödyllisinä pidempään. Tärkeitä opittavia taitoja ovat [[metakognitio]] (joka vastaa kakkostason oppimista, yllä), [[mediakriittisyys]], ajanhallinta, tiedonhankintataidot, sosiaaliset taidot sekä väittely- ja perustelutaidot
Sulautuva oppiminen {{k-en|Blended learning}} viittaa oppimisen ympäristöjen sulautumiseen. Termi on vielä uusi ja sen määrittely on
== Oppimisen edellytykset ==
Havainnot, muisti, ajattelu ja käsitteenmuodostus muodostavat [[kognitio|kognitiivisen]] ajattelumallin mukaan oppimisen perustan. Toisin kuin [[behaviorismi|behavioristisessa]] oppimiskäsityksessä, kognitiivisessa oppimiskäsityksessä oppija ei ole passiivinen tiedon vastaanottaja, vaan aktiivinen tiedon muokkaaja. Oppija asettaa toiminnalleen tavoitteita ja hankkii tietoa voidakseen toimia. Oppiminen tapahtuu oman psyykkisen työn avulla, strategioita kehittämällä ja oppimismotivaatiota ja -orientaatiota muuttamalla, ks. [[metakognitio|metakognitio]].
== Virallinen, epävirallinen ja arkioppiminen ==
Oppimista voi tapahtua [[virallinen oppiminen|virallisen koulutuksen]] tuloksena, [[epävirallinen oppiminen|epävirallisen]] tavoitteellisen opiskelun tuloksena tai [[arkioppiminen|arkitoiminnassa]] spontaanisti. Spontaania arkioppimista tapahtuu jatkuvasti ja se voi olla myös tiedostamatonta. Varsinkin pikkulapset oppivat paljon asioita spontaanisti, mistä tärkeänä esimerkkinä on [[kielen omaksuminen]]. Tieto- ja viestintäteknologia helpottaa koko elämän jatkuvaa oppimista myös koulun ulkopuolella.
▲Oppimista voi tapahtua [[virallinen oppiminen|virallisen koulutuksen]] tuloksena, [[epävirallinen oppiminen|epävirallisen]] tavoitteellisen opiskelun tuloksena tai [[arkioppiminen|arkitoiminnassa]] spontaanisti. Spontaania arkioppimista tapahtuu jatkuvasti ja se voi olla myös tiedostamatonta. Varsinkin pikkulapset oppivat paljon asioita spontaanisti, mistä tärkeänä esimerkkinä on [[kielen omaksuminen]]. Tieto- ja viestintäteknologia helpottaa koko elämän jatkuvaa oppimista myös koulun ulkopuolella. Tvt:n monipuoliseen käyttöön tarvitaan kuitenkin ohjausta ja opettelua.
==Oppimisen strategiat==
{{Lähteetön}}
* [[Holismi |Holistinen]] strategia kuvaa toimintaa, jossa oppija käsittelee aineistoa kokonaisuutena.
* [[Reduktionismi |Reduktionistisen]] strategian mukaan tietty kokonaisuus on palautettavissa eli redusoitavissa osiinsa. Oppija käsittelee aineistoa osissa ja sitä kautta pyrkii saamaan asiasta kokonaiskuvan.
Rivi 58 ⟶ 54:
* [[Serialismi |Serialisti]] luo asioille oman järjestyksen ja käsittelee ne jonkin järjestelmän mukaan, jonkinlaisena "sarjana".
* Transformaatiostrategia merkitsee tekstin muokkausta uusien tosiasioiden tai ideoiden avulla. Oppija pyrkii menemään asian taakse käyttämällä omaa tietämystään.
== Lähteet ==▼
== Katso myös ==▼
* [[Oppimisteoria]]▼
* [[Opiskelu]]▼
* [[Opetus]]▼
* [[Opettaminen]]▼
* [[Koulutus]]▼
* {{kirjaviite | Tekijä=Atjonen, Päivi :Uusikylä, Kari | Vuosi=1999 | Nimeke=Didaktiikan perusteet | Selite=1. painos | Julkaisija=Porvoo: WSOY| Tunniste=ISBN 951-0-24347-7}}
* {{kirjaviite | Tekijä=Hakkarainen, Kai : Lonka, Kirsti : Lipponen, Lasse | Vuosi=2004 | Nimeke=Tutkiva oppiminen | Selite=6. uudistettu painos | Julkaisija=Porvoo: WSOY}}
Rivi 64 ⟶ 68:
* {{kirjaviite | Tekijä=Säljö, Roger | Vuosi=2004 | Nimeke=Oppimiskäytännöt. Sosiokulttuurinen näkökulma | Selite=2. uudistettu painos | Julkaisija=Porvoo: WSOY}}
==
{{Viitteet}}
== Kirjallisuutta ==▼
==Aiheesta muualla==▼
* [http://wwwedu.oulu.fi/okl/lo/kt2/ Oppiminen ja sen ohjaaminen]▼
* {{kirjaviite | Tekijä=Bateson, Gregory | Nimeke=Steps to an Ecology of Mind | Vuosi=1973 | Julkaisija=Paladin, Englanti}}
* {{kirjaviite | Tekijä=Churchland, Patricia Smith | Vuosi=2004 | Nimike=Neurofilosofia | Selite=(Alkuteos: Brain-Wise: Studies in Neurophilosophy, 2002.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen | Julkaisija=Helsinki: Terra Cognita | Tunniste=ISBN 952-5202-81-X}}
Rivi 72 ⟶ 80:
* {{kirjaviite | Tekijä=Järvilehto, Timo | Nimeke=Missä sielu sijaitsee?: Psyykkisen toiminnan hermostollinen perusta | Selite=Prometheus-sarja | Julkaisija=Oulu: Pohjoinen | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-749-180-8}}
* {{kirjaviite | Tekijä=Järvilehto, Timo | Nimeke=Mikä ihmistä määrää?: Ajatuksia yhteistyöstä, tietoisuudesta ja koulutuksesta | Selite= | Julkaisija=Oulu: Pohjoinen | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-749-226-X}}
▲== Katso myös ==
▲* [[Oppimisteoria]]
▲* [[Opiskelu]]
▲* [[Opetus]]
▲* [[Opettaminen]]
▲* [[Koulutus]]
▲==Aiheesta muualla==
▲* [http://wwwedu.oulu.fi/okl/lo/kt2/ Oppiminen ja sen ohjaaminen]
[[Luokka:Oppiminen|*]]
|