Ero sivun ”Kristalliyö” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
juu |
p Käyttäjän 212.86.15.126 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Addbot tekemään versioon. |
||
Rivi 3:
[[Kuva:DDR - Niemals wieder Kristallnacht.jpg|thumb|150px|Itäsaksalainen postimerkki vuodelta 1963: ”Ei enää koskaan kristalliyötä.”]]
'''Kristalliyö''' ({{k-de|Kristallnacht}}, myös ''Reichskristallnacht'' ja ''[[Pogromi|Pogromnacht]]'') on [[natsi-Saksa]]ssa vuoden 1938 marraskuun 9. ja 10. päivän välisenä yönä [[juutalaiset|juutalaisiin]] kohdistunut väkivallan aalto. Kristalliyö sai nimensä rikottujen kauppojen ikkunoiden lasinsirpaleista. Teoksessaan ''Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho'' [[William L. Shirer]] ei käytä termiä ’Kristalliyö’, vaan puhuu ainoastaan siitä alkaneesta ’Lasinsirujen viikosta’.
Kristalliyö sai alkunsa [[Herschel Grynszpan]]in, Saksasta vainoja [[Pariisi]]in paenneen juutalaismiehen, surmattua Saksan lähetystövirkailijan [[Ernst vom Rath]]in Pariisissa 7. marraskuuta. Vom Rathin murha laukaisi väkivallan aallon juutalaisia vastaan Saksassa. Hyökkäys näytti spontaanilta, mutta Saksan hallitus oli järjestämässä sitä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = William L. Shirer | Nimeke = Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho I| Vuosi = 2001 | Kappale = | Sivu = 494| Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä| Julkaisija = Gummerus| Tunniste = ISBN 951-20-4601-6 }}</ref> Hallitus toimi virallisten kanavien lisäksi [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|kansallissosialistisen puolueen]] kautta.
Rivi 9:
Kansallissosialistisen puolueen johto juhli parhaillaan [[München]]issä vuoden 1923 [[oluttupavallankaappaus|oluttupakaappauksen]] vuosipäivää, kun [[Adolf Hitler]] sai tiedon, että vom Rath oli kuollut. Välittömästi tämän jälkeen [[Joseph Goebbels]] ryhtyi antamaan puolueelle ja poliisivoimille ohjeita siitä, mitä näiden olisi tehtävä.<ref>Bard, s. 20 </ref> Kello 23.55 [[Gestapo]]n päällikkö [[Heinrich Müller]] lähetti poliisilaitoksille [[sähke]]itse ohjeet, joiden mukaan juutalaisia vastaan kohdistettavia iskuja ei pitänyt estää, mutta oli valmistauduttava ainakin 20 000 juutalaisen pidättämiseen valtakunnan alueella. Myöhemmin yöllä turvallisuuspoliisin päällikkö [[Reinhard Heydrich]] lähetti poliisille yksityiskohtaisemmat ohjeet toimenpiteistä juutalaisia vastaan.<ref>Bard, s. 22</ref>
Vainossa tuhottiin yli
Saksassa natsit yrittivät saada uhrit itse näyttämään syyllisiltä tapahtumiin. Niinpä 12. marraskuuta annettiin asetus, jonka mukaan juutalaisten asunnonomistajien ja liikkeenharjoittajien oli välittömästi korvattava vahingot. Saksassa käytetty ikkunalasi tuotiin [[Belgia]]sta, ja rikotun lasin määrä vastasi puolta Belgian lasiteollisuuden koko vuosituotannosta, minkä vuoksi kaikkia rikottuja ikkunoita ei voitu korjata edes juutalaisilta takavarikoiduilta rahoilla.<ref>Bard, s. 216-217</ref> Koska tähän meni huomattava osa Saksan ulkomaanvaluuttavarannosta, muutamat natsipoliitikotkaan kuten [[Hermann Göring]] eivät hyväksyneet näitä juutalaisia vastaan tehtyjä iskuja.<ref>Bard, s. 217</ref>
| |||