Ero sivun ”Eine Laine” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Muutama lisäys |
||
Rivi 32:
Eine Laine syntyi kotonaan ”kosteaan ja vuotavaan huoneen ja keittiön asuntoon” [[Kasarmikatu (Helsinki)|Kasarmikatu]] 4:ssä Helsingissä talousvaikeuksissa elävän perheen kolmanneksi lapseksi. Hänellä oli kaksi vanhempaa sisarusta, veli Yrjö Laine ja sisko [[Laina Laine|Impi Laina Laine]], josta tuli myös näyttelijä. Hänen äitinsä, liikkeenharjoittaja Maria Sofia Paaso oli kotoisin [[Ii]]stä. Hän tuli alunperin Helsinkiin piiaksi, ja avioiduttuaan hankki tuloja perheelle ompelijana. Hän kuului raittiusyhdistykseen sekä työväenyhdistykseen, ja loistavana puhujana eteni naisosaston puheenjohtajaksi. Isä Filip Laine oli muurari ja lähtöjään [[Hartola]]sta. Perhe joutui vaihtamaan usein asuntoa maksamattomien vuokrien takia. Maria Laine vastusti kiivaasti [[Venäjän keisarikunta|Venäjä]]n [[imperialismi]]a Suomessa ja joutui sen takia poistumaan maasta vuonna [[1913]]. Filip Laineen työ muurarina rakennuksilla oli kausiluontoista ja hänen [[alkoholismi|alkoholistinen]] elämäntyylinsä varjosti perheen elämää. Filip Laine oli musikaalisesti lahjakas, kun taas Maria Laine oli teatterin ystävä. Eine Laine koki myöhemmin elämässään vastenmielisyyttä sekä politiikkaa että alkoholia kohtaan. Vuoden vanhana Eine sairasti [[Tuhkarokko|tuhkarokon]] ja sen jälkitautina vaikean silmätulehduksen. Myöhemmällä iällä hän oli vaarassa menettää näkönsä, mutta toinen silmä onnistuttiin pelastamaan.
Eine Laine oli nuorena kiinnostunut säveltaiteesta. Lapsena hän kävi ystävineen salaa kuuntelemassa kuuluisan [[Aino Ackté]]en laulua. 15-vuotiaana hän esitti ystävänsä Kaija Oleniuksen kanssa duettoja [[Raittiusyhdistys Koitto|raittiusyhdistys Koitossa]] ja he saivat myös näytellä ujon ja reippaan tytön roolit näytelmässä ''Ensilempi''. He kävivät katsomassa myös [[Suomen Kansallisteatteri|Kansallisteatteri]]n esityksiä. Laine opiskeli [[Helsingin suomalainen tyttökoulu|Helsingin Suomalaisessa tyttökoulussa]].<ref name="TM187JA188">''Teatterin maailma'', s. 187–188.</ref> Hän jätti koulun kesken, mistä hänen äitinsä ei pitänyt. Toimistotöiden ohessa Laine näytteli [[Helsingin Kansanteatteri|Koiton näytelmäseura]]ssa. [[Helsingin kaupunginteatteri|Kansan Näyttämöllä]] hän säesti laulunäytelmiä, joissa esiintyi hänen isosiskonsa [[Laina Laine]]. Siskokset
==Ammattilaisuran alku==
Laine sai ensimmäisen ammattinäyttelijän paikkansa Oulun Työväen Teatterista, jossa hän aloitti 1. tammikuuta 1916. Hänen kuukausipalkkansa oli aluksi 125 [[Suomen markka|markkaa]]. Uran alku oli hankala. Maria Laine kehotti tytärtään pysymään konttorityössä, mutta palattuaan maanpaosta [[Ruotsi]]sta Oulun kautta hän näki tyttärensä esiintyvän ja totesi: ”No, kyllä sinä oikealla alalla nyt olet”. Oulusta Laine siirtyi suurempiin kuvioihin Viipuriin, jossa hän näytteli muun muassa ''[[Elinan surma]]n'' nimiosan. Viipurissa hän opiskeli myös roolianalyysiä ja laulua. [[Suomen sisällissota|Sisällissodan]] aikana vuonna 1918 Laine oli kahden tulen välissä - oma perhe oli [[Punakaarti|punaisella]] puolella, suurin osa näyttelijätovereista valkoisella vastapuolella. Hän oli huolissaan äitinsä ja Yrjö-veljensä asioista. Maria Laine päätyi [[Hämeenlinna]]an vankilaan. Myös Filip Laine pidätettiin, mutta hänet vapautettiin pian. Kuulusteluissa häntä tosin oli ruoskittu. Yrjö Laine katosi [[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|Venäjä]]lle, mutta palasi Suomeen muutaman vuoden päästä vaimoineen ja tyttärineen vapaana kansalaisena.
Eine Laine kehitti ammattitaitoaan ottaen lisää roolianalyysi-, laulu-, puhetekniikka- ja plastiikkatunteja. Lokakuussa [[1919]] hän huomasi olevansa raskaana. [[Operetti]]diivalle oli tärkeää säilyttää illuusio ”tavoiteltavasta päiväperhosesta”, lapsi ja avioliitto eivät sopineet kuvaan. Hän meni kuitenkin naimisiin lapsen isän [[Einari Rinne|Einar Rinteen]] kanssa ja esikoistytär [[Eila Rinne|Eila]] syntyi 18. kesäkuuta 1920. Viipurista Laine siirtyi [[Tampereen Teatteri]]in, ilman aviomiestään joka oli jo ennen tyttären syntymää siirtynyt Helsinkiin. Tampereella Laine näytteli useita päärooleja – hän oli paitsi operettiprimadonna, myös koomisten tyyppiroolien tulkitsija. Hän näytteli mm. ''Pygmalionissa'' Elizan osan. Laine alkoi seurustella kollegansa [[Yrjö Tuominen|Yrjö Tuomisen]] kanssa ja palasi Helsinkiin samaan aikaan kun odotti jo lasta Tuomiselle. Avioliitto Rinteen kanssa oli muodollisesti voimassa, mutta Laineen ja Tuomisen seurustelua ei paheksunut edes näyttelijä [[Jalmari Rinne]], Einarin veli. Laine ja Yrjö Tuominen avioituivat vuonna 1921, ja heille syntyi tytär Terttu.<ref name="TM187JA188"/>
==Paluu Helsinkiin==
Eine Laine teki pääosan urastaan Kansan Näyttämöllä ja [[Helsingin kaupunginteatteri|Helsingin Kansanteatterissa]], joissa hän työskenteli näyttelijänä ja ohjaajana vuosina 1922–1955 yli kolme vuosikymmentä
Kansan Näyttämö ja Koiton Näyttämö yhdistettiin Helsingin Kansanteatteriksi vuonna 1933. Samana vuonna Laine ja Tuominen ottivat asumuseron. Einar Rinne menehtyi angiinamyrkytykseen saman vuoden keväällä. Laine alkoi vähitellen siirtyä ohjaajan tehtäviin. Hän ohjasi operetteja sekä klassikkonäytelmiä, kuten [[Johannes Linnankoski|Johannes Linnankosken]] ''[[Laulu tulipunaisesta kukasta|Laulun tulipunaisesta kukasta]]''. Hän sai myös näyttelijäntöitä, kuten [[Elisabet I|kuningatar Elisabetin]] roolin [[Friedrich Schiller]]in näytelmässä ''[[Maria Stuart]]'' sekä pääosan Coward Noelin näytelmässä ''Markiisitar''. Menestyksekäs oli myös Alfred Grünwaldin ja Fritz Löhner-Bedan näytelmä ''Viktoria ja hänen husaarinsa'' vuonna 1931. Lisäansioiden saamiseksi Laine alkoi tehdä käännöstöitä. Vapaa-aikoinaan – eli öisin – hän suomensi ruotsalaisia ja saksalaisia näytelmiä.
Laine teki useita opintomatkoja kotimaansa ulkopuolelle: vuonna 1923 [[Saksa]]an ja vuonna 1925 Saksaan, [[Ranska]]an ja [[Italia]]an. Vuonna 1937 hän teki opintomatkan [[Neuvostoliitto]]on ja seuraavana vuonna Ranskaan.<ref name="TM187JA188"/>
| |||