Ero sivun ”Hastingsin taistelu” versioiden välillä

| width=50%|[[normannit]], [[anglosaksit]]<ref name=tkh />

|6&nbsp;000-7&nbsp;000 miestä, mukaan lukienjoista 2&nbsp;000 ratsumiestä

'''Hastingsin taistelu''' käytiin [[14. lokakuuta]] [[1066]] [[Englannin kuningas|Englannin kuninkaan]] [[Harald Godwininpoika|Harald Godwininpojan]] ja [[normannit|normannien]] [[herttua]]n [[Vilhelm Valloittaja]]n välillä. Normannit voittivat. Taistelutaistelun, joka käytiin lähellä [[Hastings|Hastingsin kaupunkia]] suoalueen reunustamalla mäellä,. jonkaSen huipulla kasvoi perimätiedon mukaan [[omenapuu]].

Haraldin joukot koostuivat pääasiassa nostoväestäasevelvollisista, joka oli koottu nopeasti lähiseudulta ja lähesjotka olivat vailla kunnonkunnollista aseistusta. Vain viikkoa aiemmin Harald oli kukistanut maahan tunkeutuneet viikingit kovin tappioin [[Stamfordin sillan taistelu]]ssa, ja hänen joukkonsa oli väsynyt ja huvennut. Sotajoukon runko koostui Haraldin henkilökohtaisista sotilaista, jotka olivat hyvin koulutettuja ja aseistettuja jalkamiehiä.<ref name=tkh>{{Lehtiviite | Tekijä = Else Christensen | Otsikko = Hastingsin taistelu. Englannin kohtalo ratkaistiin vuonna 1066| Julkaisu = Tieteen Kuvalehti Historia | Ajankohta = 2010| Numero = 11| Sivut = 15-21| Julkaisupaikka = Oslo| Julkaisija = Bonnier| Issn = 0806-5209 }}</ref>

Vilhelmillä taas oli paljon [[ritari|ratsuväkeä]] ja jousimiehiä, jotka toivat hänelle suuren edun taistelussa. Joidenkin teorioiden mukaan Vilhelmin mukanaan tuomista "venekunnista" muodostettiin Britannian ensimmäinen ritarilaitos, joiden varaan vuosisatoja kestänyt feodaaliyhteiskunta rakentui. PaaviMyöhemmät oliritari-ihanteet siunannut Vilhelmin sotaretken(jalous, jonkasankaruus) seurauksenaeivät sotajoukossakuitenkaan olivielä myösolleet hengenveljiä, jotka taistelivat ryhmysauvoin, koska munkeilta oli kielletty verenvuodatus.{{Lähde||15muotoutuneet. syyskuutaVilhelmin 2008}} Haraldin etuna oli puolustusasema mäellä, jonka hänen miehensäratsujoukot olivat osittainennemminkin linnoittaneet.ratsastavia Sinneroistoja Vilhelminkuin ratsuväkijoukkojen oli vaikea hyökätäritareita.<ref Senname=tkh lisäksi soinen maasto kukkulan ympärillä vaikeutti hyökkäämistä./>

Normanneille taistelu oli raskas, sillä heillä oli vastassaan ylämäki. Puolustavat englantilaiset iskivät tapparoillaan hevosia ja surmasivat maahan pudonneet ratsastajat. Pakokauhu oli vallata koko normanniarmeijan ja huhuttiin Vilhelm-herttuan saaneen jo surmansa. Tarinan mukaan Vilhelm valoi joukkoihinsa rohkeutta paljastamalla kasvonsa huutaen: "Katsokaa minua tarkasti. Olen yhä hengissä ja Jumalan armosta minusta tulee vielä voittaja." Pian tämän jälkeen normannien ratsuritarit saartoivat ja tuhosivat ne englantilaisjoukot, jotka olivat tehneet murron vasempaan sivustaan. Englantilaisten sivustoja komentaneet Haraldin veljet kaatuivat.<ref name=tkh />

Taistelu jatkui koko iltapäivän. Vilhelm houkutteli englantilaisten nostoväkeäasevelvollisia irtiirrottautumaan puolustusasemista rinteen alapuolellepuolustusasemistaan lavastamalla joukkojensa pakokauhutilanteitapakokauhua, jolloin puolustajat lähtivät takaa-ajoon. Silti Haraldin raskaat joukot pysyivät asemissaan ja torjuivat normannien hyökkäykset. Illan hämärtäessä Harald haavoittui, tarun mukaan kasvoihin osuneesta nuolesta. Nähdessään kuninkaansa kaatuvan englantilaiset menettivät taistelutahtonsa ja normannien jälleen hyökätessä englantilaisten armeijan pääosa pakeni kentältä. Vilhelm oli voittanut.<ref name=tkh />

Kesti joitakin vuosia, ennen kuin koko Englanti oli normannien vallassa. Voitettuaan Hastingsissa Vilhelm pystytti tarinan mukaan telttansa paikkaan, jossa taistelu oli ollut kiivainta syöden tukevan aterian välittämättä ympärillä olevista ruumiista. Hän antoi sotilaidensa levätä muutaman päivän. Kun hän taas ryhtyi etenemään, hän ei yrittänyt hyökätä suoraan Lontooseen, koska pelkäsi kaupungin vahvaa puolustusta. Tästä syystä hän valitsi kiertotien [[Kent]]in, [[Hampshire|Pohjois-Hampshire]]n ja [[Berkshire]]n kautta [[Thames]]in yli [[Wallingford]]issa. Englantilaiset murskattiin. Vilhelm kruunattiin joulupäivänä 1066 Lontoon Westminster Abbeyssä. Vilhelm rakennutti kappelin taistelupaikalle. Alttari pystytettiin kuulemma siihen, mihin Harald kuoli.