Ero sivun ”Hastingsin taistelu” versioiden välillä

Haraldin joukot koostuivat pääasiassa nostoväestä, joka oli koottu nopeasti lähiseudulta ja lähes vailla kunnon aseistusta. Vain viikkoa aiemmin Harald oli kukistanut maahan tunkeutuneet viikingit kovin tappioin [[Stamfordin sillan taistelu]]ssa, ja hänen joukkonsa oli väsynyt ja huvennut. Sotajoukon runko koostui Haraldin henkilökohtaisista sotilaista, jotka olivat hyvin koulutettuja ja aseistettuja jalkamiehiä.<ref name=tkh>{{Lehtiviite | Tekijä = Else Christensen | Otsikko = Hastingsin taistelu. Englannin kohtalo ratkaistiin vuonna 1066| Julkaisu = Tieteen Kuvalehti Historia | Ajankohta = 2010| Numero = 11| Sivut = 15-21| Julkaisupaikka = Oslo| Julkaisija = Bonnier| Issn = 0806-5209 }}</ref>

Vilhelmillä taas oli paljon [[ritari|ratsuväkeä]] ja jousimiehiä, jotka toivat hänelle suuren edun taistelussa. Joidenkin teorioiden mukaan Vilhelmin mukanaan tuomista "venekunnista" muodostettiin Britannian ensimmäinen ritarilaitos, joiden varaan vuosisatoja kestänyt feodaaliyhteiskunta rakentui. Paavi oli siunannut Vilhelmin sotaretken, jonka seurauksena sotajoukossa oli myös hengenveljiä, jotka taistelivat ryhmysauvoin, koska munkeilta oli kielletty verenvuodatus.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Haraldin etuna oli puolustusasema mäellä, jonka hänen miehensä olivat osittain linnoittaneet. Sinne Vilhelmin ratsuväkijoukkojen oli vaikea hyökätä. Sen lisäksi soinen maasto kukkulan ympärillä vaikeutti hyökkäämistä.